Kyseessä on puolalaisen Maria Krügerin romaani Punaruusun aikaan. Siinä neljätoistavuotias Anda sattuu rikkomaan lasin vanhasta valokuvasta, jossa kaunis Eleonora-täti seisoo ruusu kädessään. Koko Andan suku siirtyy 80 vuotta taaksepäin ja alkaa elää vanhaa elämää. Anda ei ymmärrä mitä on tapahtunut ja ihmettelee kummallisesti pukeutuvia vanhempiaan ja oudosti käyttäytyviä ystäviään, joilla ei ole mitään tietoa puhelimesta tai sähköstä. Koulussakin voimistellaan korsetissa ja ulkona on aina oltava hattu, jotta olisi säädyllinen...
Teos kuuluu Nuorten toivekirjastoon numerolla 221.
Voisiko tuossa olla kyseessä marmoristikki, https://foorumi.laji.fi/t/samaa-lajia-ja-keta-mahtavat-olla-araneus-qua…
Laji.fi:n foorumissa kannattaa kysyä tunnistusapua.
Suomisen perhe -elokuvista löytyvät hyvät analyysit ja esittelyt Elonetistä. Ensimmäisen elokuvan, joka on nimeltään Suomisen perhe, kohdalla kerrotaan, että kyseessä on ylempään keskiluokkaan kuuluva, pääkaupungissa asuva virkamiesperhe, jollaisten todellinen osuus koko väestöstä oli tuolloin n. 3 %. Lisäksi ensimmäisessä elokuvassa perhe äkkirikastuu. Suomisen perhe oli siis tuon ajan mittapuunkin mukaan varakkaampi kuin vaatimattomat taloudet.
Tässä ehdotuksia:
Kaari Utrion kanssa kilpaili yhtaikaa painoskuningattaren tittelistä Ursula Pohjolan-Pirhonen, jolla on vain historiallisia romaaneja, usein Suomi-Ruotsin historiasta.
Eila Pennasen Pyhä Birgitta
Jyrki Heinon romaanit, Kellari, Kello ja Kelmit
R. M. Rosenbergin Hakoisten Anna
Mika Waltarin historialliset romaanit ovat tarkkoja, niistä tosin vain osa sijoittuu Suomeen.
Virolaisen Hargla Indrekin kirjoissa seikkailee Apteekkari Melchior keskiajan Virossa ja sen ympäristössä.
Kävisivätkö tietokirjat? Niissä on tietysti tarkkaa kuvausta. Mirka Lappalaisen teokset ovat varsin vetävää tekstiä.
Lisää vinkkejä voisi löytyä kokoelmasta kysymyksiä historiallisista romaaneista.
Tämä tarina on Astrid Lindgrenin Mio, poikani Mio (1954).
Lisää tietoa tarinan juonesta: https://www.xn--luemeilleitikulta-yqb.fi/2018/08/viikon-kirja-mio-poika…
Aloitetaanpa diplomaattisella kiemurtelulla. On varsin mahdotonta antaa tarkkaa merkitystä sanonnalle, jota voidaan käyttää sekä metaforamaisesti syömiseen viittaavana että konkreettisena kehotuksena kulkea juuri kuuluvaa ääntä kohti. Henkilökohtaisesti olen kuullut sanontaa käytettävän molemmissa merkityksissä. Merkityseroja löytyy usein myös murrealueiden kesken. Ei valitettavasti ole mitään kielitieteen ylijumalaa, joka voisi sanoa vain toisen merkityksen olevan oikein.
Ja sitten se tarkka merkitys. Kirjaston takahuoneessa suoritetussa kyselyssä kaksi vastaajaa äityi kannattamaan konkreettista merkitystä, ja neljä metaforista viittausta syömiseen. Kokonaisotannan perusteella ääntä kohti tarkoittaa siten syömistä....
Tällaisessa tapauksessa nimeke on luetteloitu Helmet-tietokantaan, mutta kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä yhtään nidettä. Tähän voi olla monta eri syytä. Voi olla, että kirja ei ole vielä ilmestynyt tai että niteitä on tilattu mutta ne eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankintayksiköihin.
Joissain tapauksissa voi käydä niin, ettei yksikään Helmet-alueen kaupungeista valitsekaan nimekettä kokoelmiinsa tai kirjavälittäjä ei pystykään toimittamaan niteitä, jos kirja ei esimerkiksi ilmestykään kuten piti. Nimeketietue näkyy silti Helmet-hauissa, kunnes se poistetaan tietokannasta.
Näin käy myös silloin, kun nimekkeen viimeinenkin nide on poistettu kokoelmista joko kadonneena tai huonon kunnon takia eikä...
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. [– –] Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.” Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Laki siis jättää melko paljon väljyyttä henkilökunnan koulutuksen suhteen. Työnhakuilmoituksista näkee, että työnantajilla on erilaisia...
Ruutuleikki-niminen runo löytyy Heikki Asunnalta, se on julkaistu mm. teoksessa
Ihmisen osa / Merenmaa, Martti ; Hellaakoski, Aaro ; Asunta, Heikki 1943 ja Valikoima runoja / Asunta, Heikki 1958.
Toista runoa emme löytäneet, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kysyjä löysi toisen runon: Vilho Rantasen kirjoittaman runon nimi on Uhri. Se löytyy kokoelmasta Sävelvuoritieltä (1947) ja myös kokoomateoksesta Runot.
Puutokset empatiakyvyssä liittyvät useisiin persoonallisuushäiriöihin, esimerkiksi narsistiseen persoonallisuushäiriöön. Täydellistä empatiakyvyttömyyttä ja katumuksen ja syyllisyyden tunteen puutetta kohdataan kuitenkin yleensä vain psykopaateilla. Psykopaateilla on aivojen toiminnan ja rakenteen sekä autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuutta. Esimerkiksi emotionaalisten ärsykkeiden prosessointi on erilaista kuin valtaväestön.
Empatiakyvyttömyys on käsitteenä psykologian piiriin kuuluva, kun taas pahuus on moraalinen käsite.
Lähde:
https://www.duodecimlehti.fi/duo96809
Kollegalta löytyi apu: Marja-Leena vastasi itse, että teksti löytyy Aktiivi 7 Äidinkieli ja kirjallisuus - oppikirjasta vuodelta vuodelta 2008.
Tietoa Tiaisesta ja hänen tuotannnostaan löytyy Kirjasammosta, mutta siellä ei tuota novellia ollut.
Singerin kattavasta sarjanumerolistauksesta ei löytynyt, outoa kyllä, tuota numeroa,https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-… ajoittajasta löytyi tieto, että kone on valmistettu USA:ssa 1925 New Jerseyssä Elizabethportin tehtaalla, https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-…. Elizabethportin tehdas, https://www.singersewinginfo.co.uk/elizabethport.
Ohjeita ajoitukseen, https://www.singermachines.co.uk/faq/finding-model-from-serial-number.h…
Arvioita arvosta kannattaa pyytää antiikkikauppiailta, Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi tai Helander, https://helander.com/
En oikein usko, että aloittelevia kirjailijoita pystyy löytämään keskisuomalaisuuden perusteella kovin kattavasti ja helposti. Joitakin konsteja voi kuitenkin koettaa.
Kirjasampoon osoitteeseen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8af36fac-046a-471d-b047-c23afce032b9 on listattu pitkä lista keskisuomalaisia kirjailijoita, mutta siellä on paljon jo laajan tuotannon tehneitä ja jo kuolleitakin kirjailijoita. Lähinnä listaa voisi käydä läpi ja vaikka Googlella etsimällä katsoa, ketkä ovat tuoreempia kirjailijoita. Lista ei ole kuitenkaan välttämättä mitenkään kattava eikä ehkä sisällä kaikkia kirjailijoita.
Toinen vaihtoehto olisi etsiä esikoiskirjailijoita ja selvittää, missä he asuvat. Helmetiin on luetteloitu tieto...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin hieman asiaa ja sain seuraavanlaisia vinkkejä.
Varkausmäki Könönpellossa on varmaan paras paikka kerätä marjoja ja sieniä.
Kämärin aluetta hieman epäilimme. Siellä on kyllä muuten mukava liikkua lähiluonnossa,
mm. mukavia luontoreittejä ja uimaranta sekä hienoja siltoja kosken yli.
Vattuvuori on myös yksi mahdollinen ulkoilualue lähellä kaupungin keskustaa, jossa on
myös metsää ja hyviä reittejä liikkujalle ja frisbeegolfratakin.
Myös Pieksämäen ja Jäppilän suuntaan mennessä, läheltä tietä, voi löytää marjapaikkoja,
näin täällä meillä arveltiin. Hyviä hetkiä luonnossa!
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Kollega löysi tämän:
Kyseessä on Nyhverö Nyyssösen tunnussävel:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/30/heikki-kinnunen-antoi-kasvonsa-aikamatkailija-nyhvero-nyyssoselle
ja
https://areena.yle.fi/1-50104522
Nyhverö Nyyssönen oli Matti Ijäksen luoma sarja ja Nyhveröä esitti Heikki Kinnunen.
Hei!
Tässä joitain vaihtoehtoja. Ei ihan samanlaisia kuin tuo lukemanne sarja, mutta eläinhahmoja, seikkailua ja fantasiaa kuitenkin.
Grahn, Petronella: Pomenia- sarja
Haig, Matt: Hiiri nimeltä Miika
Hirvonen, Elina: Julia ja pehmoeläinten maailmanneuvosto
Jäntti, Riikka: Nokikätkön ritarit ja kuuhiisi + muut Vaahteratuvan väki -kirjat
Kokko, Mari: Huima retki talviyössä: Mörön ja Sopulin seikkailut. Kirja on vasta ilmestynyt, eikä ole vielä kirjastoissa, mutta varauksia voi jo tehdä.
Kuhlman, Torben: Armstrong, erään hiiren kuuseikkailu
Edison, kadonneen hiiriaarteen arvoitus
Lybeck, Sebastian: Latte-siili- kirjat...
Saat varmaan parhaiten tietoa asiasta ottamalla yhteyttä kirjastoalan koulutusta järjestäviin tahoihin, esimerkkinä mainitsemasi Tampereen yliopisto avoin.tau@tuni.fi, puhelimitse 0294 520 200 tai Seinäjoen ammattikorkeakoulu https://www.seamk.fi/kaikki-koulutukset/tradenomi-amk-kirjasto-ja-tieto….
Kirjastot käyttävät virallisia hankintaväyliä julkisen kilpailutuksen kautta. Nämä kirjavälitystoimijat tuottavat ns hankintalistoja viikottain, lähinnä täydentäviä uutuus/lisäpainos-julkaisuja. Näitä tulee sekä kaunokirjallisuudesta että tietokirjallisuudesta. Niistä sitten hankinnasta vastuussa olevat kirjastolaiset tekevät valintoja omiin kirjastoihinsa. Puhumme näistä viikkolistoina. Sen lisäksi keväisin ja syksyisin tulevat hankintakanaviin tarjolle suurten kustantajien seuraavan kevään/syksyn uutuudet, joihin tehdään sitten ennakkotilauksia.
