Hei,
Lisätietojen mukaan tiedätkin hyvin mitä etnografinen elokuva on. Elokuvia on lukuisasti, mutta jos tarkoitat sellaisia, joita pääsee oikeasti näkemään, on asia monimutkaisempi.
Moniin etnografisiin elokuviin liittyy tutkimuksellinen intressi ja ne ovat eri yliopistojen ja muiden oppilaitosten henkilökunnan tekemiä. Näin ollen harvat niistä ovat kaupallisia (tai ison rahoituksen elokuvia) eikä niillä ole useinkaan laajaa levitystä. Tämä tosin tarkoittaa myös, että niitä voi löytää ilmaiseksi netin kautta.
Tällaisia elokuvia on näytetty mm. Joensuun Viscult-festivaalilla, joiden vanhoista ohjelmistoista voit bongata elokuvia. Helsingissä etnografisia elokuvia on esitetty myös Cultureels-tapahtumassa. Kansainvälinen Caffe (...
Tarkoitat ilmeisesti Taskukirjastoa. Tästä sovelluksesta ja sen ylläpidosta on nyt luovuttu, koska Taskukirjaston toiminta on ollut epävarmaa ja sen kehitysnäkymät ovat olleet heikot. Taskukirjastoa korvaamaan olemme saaneet vuoden alusta uuden Helmet-mobiilisivuston. Se ei ole sovelluskaupasta ladattava applikaatio vaan verkkosivusto, joka toimii myös mobiililaitteella.
Voit kirjautua uuteen Helmet Finnan osoitteessa https://helmet.finna.fi/ . Kirjautumisessa tarvitset kirjastokortin tunnuksen ja pin-koodin kuten ennenkin. Kirjauduttuasi näet omat tietosi ja oman kirjastokorttisi Oma tili -otsikon alta. Kyseessä on uuden sivuston betaversio, joten kaikki sivuston ominaisuudet eivät vielä ole käytössä. Harmittavasti...
Nykyään puhuttavia saamenkieliä on yhdeksän. Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, joista pohjoissaamella on määrällisesti eniten puhujia.
Ihastumiseen ja rakkauteen liittyviä fraaseja Suomessa puhuttavilla saamenkielillä löydät tästä Saamelaiskäräjien Sámas muinna -projektin tuottamasta sanakirjasesta. Jos norja taittuu, löydät samat fraasit myös etelä- ja luulajansaameksi täältä.
Myös Ylen Sano se saameksi -fraasisanakirjasta löytyy rakkaudelle oma osionsa.
Toivottavasti näillä eväillä tunteiden tunnustaminen onnistuu!
Leo Vuosalon ja Steven Stonen englanninnos After You Aila Meriluodon runosta Jälkeenpäin on luettavissa teoksesta The stone god and other poems (1953).
https://finna.fi/Record/piki.23786?sid=3724763195
Hei,
Kappaleen "Hyvin vanha valssi" nuotit löytyvät vuonna 1980 ilmestyneestä nuotista 30 uutta kotimaista.
Kyseinen nuotti löytyy useammasta kirjastosta Suomessa. Esim. Puolangan kirjastossa tätä ei kuitenkaan näytä olevan, joten mikäli haluat nuotin
lainaan, siitä pitää tehdä kaukolainapyyntö omassa kirjastossa. Kyseisen palvelun hinnat selviää paikan päällä tai kirjaston verkkosivujen kautta.
Kyseessä lienee tv-sarja nimeltä H.C. Andersenin satuaarteet (tanskalainen alkuperäistuotanto "Det var engang..."). Sarjaa on esitetty Ylellä, mutta tällä hetkellä se ei ole sitä kautta saatavilla.
Voit katsoa sarjan alkutunnuksen tästä Youtuben linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=jHws4G35yYo Siitä on nähtävissä, kuinka ensin lapset ja mies muuttuvat piirroshahmoiksi ja sen jälkeen olohuone muuttuu vaunuksi.
Sarjan IMDB-sivu: https://www.imdb.com/title/tt0459692/
Hei!
Muistelemasi kirjasarja vaikuttaisi Dian Curtis Reganin Aavekaksoset-sarjalta.
Sarjassa on 8 osaa, joista ensimmäinen on nimeltään Tervetuloa kummitustaloon (alkuteos ilmestynyt v. 1994). Kirjoissa seikkailevat aavekaksoset, Robert ja Rebekka koiransa Takun kanssa, ja kun ensimmäisessä osassa Shookin perhe saapuu heidän vanhaan kotitaloonsa, perheen tyttö Kim aistii välittömästi talossa olevan jotain outoa. 11-vuotiaiksi jääneet aavekaksoset ovat menehtyneet kohtalokkaassa veneilyonnettomuudessa v. 1942 ja jääneet kummittelemaan vanhaan kotitaloonsa. Jokaisessa kirjassa selvitetään jotain mysteeriä.
Osien nimet ovat:
- Tervetuloa kummitustaloon
- Salainen toivomuslähde
- Mursuvuoren arvoitus
- Kadonneen patsaan tapaus
-...
Voit tarkistaa varaustesi ja lainojesi tiedot uudelta Helmet Finna -sivuilta https://helmet.finna.fi/ tai vanhalta Helmet-sivulta https://www.helmet.fi/fi-FI . Kirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Jos olet unohtanut pin-koodisi, saat sen sähköpostiisi, kun käytät Oletko unohtanut tunnuslukusi -linkkiä. Kirjastokorttisi numero on pitkä 2 alkava numerosarja, joka on kirjastokortissasi. Numerosarja näkyi myös Taskukirjaston kirjastokortissa. Omista tiedoistasi voit myös poistaa tai jäädyttää varauksesi,
Kyllä kyseisiä kausikortteja on lainattavissa. Ikävä kyllä Jyväskylän Oopperan näytöksiin ne eivät käy.
Sinfonian paikkalipulla pääsee Jyväskylä Sinfonian konsertteihin 18.1., 25.1., 22.2., 7.3., 27.3. (Taulumäen kirkko), 5.4., 18.4., 25.4., 15.5.
Kaupunginteatterin paikkalipulla pääsee katsomaan näitä esityksiä kevätkaudella 2024: Evita-musikaali, Älä pukeudu päivälliselle, Keuhkot, Eerika Rantasen tähänastinen elämä sekä Hiljaista iloa.
Kaupunginteatterin kortti vaihdetaan näytöskohtaiseen lippuun Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälässä. Kausikortin voi vaihtaa lippuun vain saman viikon aikana esitettävään näytökseen, mikäli siinä on tilaa.
Molempien korttien laina-aika on 1 viikko.
Juttu "Miltä näyttää naapurissa?" löytyy 6.1. ilmestyneestä lehdestä sivuilta C2-6: "Helsingin Maunulassa taloyhtiön asukkaat järjestivät toisilleen matalan kynnyksen 'asuntomessut', joilla he pääsivät tutustumaan erilaisiin sisustusratkaisuihin ja ihmisiin."
Saavutettavuuskirjasto Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä Vantaalla kaikissa kirjastoissa ja Helsingissä useimmissa kirjastoissa. Tarkemmat tiedot löytyvät Helmet-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut hakusanalla Celia. Linkki Helmet-sivulle https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Pohjois-Atlantin sopimuksen 6. artikla rajaa 5. artiklan soveltamisen "Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa sijaitsevaan osapuolen alueeseen, Ranskan Algerian departementteihin, Turkin alueeseen tai osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluviin saariin, jotka sijaitsevat Kravun kääntöpiirin pohjoispuolisella Pohjois-Atlantin alueella." Mahdollinen konflikti Tyynellämerellä jäisi sopimuksen puitteissa Naton toiminta-alueen ulkopuolelle. Aiheeseen liittyvää problematiikkaa on pohdittu laajemmin Ilta-Sanomissa elokuussa 2022.
Lähteitä:
442/2023 - Laki Pohjois-Atlantin sopimuksesta
Pohjois-Atlantin sopimus suomeksi (UM)
Kommentti: Naton jäsenyys vääntää Kiina-suhteet uudelle kierteelle – voisiko Suomi tempautua mukaan suurvaltojen konfliktiin? (...
Erilaisia historiallisia suomalaisia varusteluetteloita löytyy esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, pääosin nimellä nimikeluettelo tai nimikkeistö tai materiaalinimikkeistö. Termit ovat vaihdelleet. Esimerkkejä:
Kaasusuojeluvälineiden ja -tarvikkeiden nimikeluettelo merkkeineen. Puolustusministeriön kaasusuojeluosasto, 1940.
Pioneerivarusteiden luettelo. Puolustusvoimien pääesikunta, 1945.
Taisteluvälinesotavarustuksen nimikeluettelo: jalkaväen aseistus väliaikainen. Pääesikunta, aseosasto, 1959.
Modernia kansainvälistä kalustoa kuvataan esimerkiksi Jane's -kustantamon vuosikirjoissa. Osa näistä on käytettävissä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Vanhempia vuosikertoja löytyy myös Kuopion varastokirjastosta, ja...
Verkostakin nykyisin löytyvä Suomen etymologinen sanakirja on mainio apu, kun etsitään sanojen alkuperää ja merkityksiä.
Sanasta riisto sanakirja sanoo seuraavaa:
riistää (1752; yl.) ’temmata, kiskaista; anastaa’ / ’weg-, entreißen; mit Gewalt an sich nehmen’, murt. (eri tahoilla LounSm) myös ’raapaista iho verille (naula, tikku); rikkoutua sälölle (puu); pirstoa puu (ukkonen; hajat.); purkaa kangasta, neuletta, ratkoa saumaa’, riistoa (LUus ja ymp.) ’riipiä lehtiä; repiä rikki (vaate)’, riista, riiste (LounSm) ’(puusta irronnut) sälö, tikku’, riiska id., riistäytyä, riisto ~ ink rīstǟ ’ryöstää’.
Samaa kantaa kuin s.v. riisua main. sanat; sanoissa on myös deskr. sävyä (vrt. riitsiä (s.v. riisua) ja myös raastaa, ryöstää) ja niitä...
Autonomian aikaan Siperiaan karkotetuista suomalaisista löytyy edelleen pdf-muotoinen lista netistä. Linkki Listaan
Nettiarkistosta löytyy myös Alpo Juntusen tutkimus SUOMALAISTEN KARKOTTAMINEN SIPERIAAN AUTONOMIAN AIKANA JA KARKOTETUT SIPERIASSA 1983. Linkki tutkimukseen
Tämä voisi olla Sofia Lundbergin Kuin höyhen tuulessa. Siinä kaksi naapurintyttöä ovat kuin sisarukset huolimatta perheiden aineellisista eroista. Lilly on köyhän yhdeksänlapsisen perheen keskimmäisiä, jonka äiti kuolee synnytykseen. Viola perhe on varakkaampi ja heillä on rahaa laittaa Viola oppikouluun. Tyttöjen keskinäinen, salainen päivä on Lillyn äidin kuolinpäivä, 12.8. Heillä on silloin tapana kerätä ruusunpunaisia kiviä rannalta.
Tyttöjen elämä erkaantuu jo murrosiässä, vaikka yritystä yhteydenpitoon onkin. Lillystä tulee laulaja, varsin kuuluisa, ja hän muuttaa Pariisiin. Viola avioituu Gunnarin kanssa ja jatkaa ravintolassa. Vaikka Lilly esiintyy Ruotsissakin, hän ei ota yhteyttä ystäväänsä.
Viisikymmentä vuotta...
