Vielä ei ole kirjaa ainoastaan Baked Oats -tuotteista. Suomennoskin vielä hakee muotoaan. Onko kyse kaurapaloista,-puikoista vai paistetusta kaurasta.
Netistä löytyy jo reseptejä sekä kaurapaloille että kaurapuikoille. Esim. Vaimomatsku ja Fatzer.fi Kaurahiutaleita käyttämällä voi myös valmistaa aterian, vaikka kaappi ammottaisi tyhjyyttä. Kotikokki.net Kenties paluun tekee myös perinteinen kaurapaistos? Martat
Viime vuonna on ilmestynyt kirja kauran terveysvaikutuksista. Kirjassa on myös reseptejä kaurasta. Helmet-hausta (tarkennettu haku) sen löytää hakusanoilla kaura ja keittokirjat. Kaura : herkullisia kaurareseptejä & hyvinvointia kaurasta / Arja Elina Laine, Anni-Sofia Savela ...
Kyseessä lienee Janne Marja-ahon ja Barokkiyhtye Cornucopian tulkinta sävelmästä Homo fugit velut umbra (Passacaglia della vita). Sanoitus perustuu suomalaisiin kansanrunoihin. YouTubessa kuultavissa olevan katkelman perusteella (https://www.youtube.com/watch?v=oLwSXcOx9Fw) (kohdasta 2:46 kohtaan 3:54) teksti on koottu useasta lähteestä ja "kohta kuolema tulee" lisätty kokonaisuuteen kertosäkeeksi. Näytteeseen sisältyvät runosäkeet esimerkiksi löytyvät Suomen Kansan Vanhoista Runoista:
Kuolema kovinta työtä / Majan muutto surkeinta, / Suru juoa surman viina / Katkera kahesti naia; -- (osa XIII3, numero 8310)
Tule, surma, suota myöte, / Tallaa talvitietä myöte! / Tule, surma, sarvineisi, / Kuolema, kätösineisi, -- (osa IV3, numero 3688;...
Sonja (Sonya) nimen merkitystä ja alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit katsoa vastauksia sivulta: https://www.kirjastot.fi/kysy
Kirjoita hakukenttään: Sonja.
Tässä vastauksia:
Sonja – suomalainen muoto nimestä Sonya joka tulee nimestä Sophia. ‘Sophia’ on kreikan kielessä ‘viisaus’.
https://etunimet.net/
Sonja on alunperin venäläinen hellittelymuoto nimestä Sofia (kreik. viisaus). Nimi on yleisesti käytössä mm. Pohjoismaissa, Saksassa sekä englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on ollut Sofian rinnalla v:sta 1964.
Sonja on venäläinen hellitelymuoto Sofiasta, joka on kreikkalainen nimi tarkoittaen viisautta tai rakkautta viisauteen.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri...
Loma-ajoista on keskusteltu jopa melko hiljattain. 25.9.2020 kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) kysyi, pitäisikö koulujen syys- ja hiihtolomat jakaa useammalle viikolle.
Mikään laki ei estä talvilomien siirtoa toisille viikoille tai jakamista useammalle viikolle. Kunnat voivat päättää itse koulujensa loma-ajoista.
Syynä viikkojen 10-12 suosioon ovat varmaan vakiintunut käytäntö, työnantajien halu ennakoida vanhempien lomatoiveita sekä ylioppilaskirjoitusten ajankohta. Monet lukion opettajat opettavat myös peruskoulun ylempiä luokkia. https://yle.fi/uutiset/3-11563995
Pääsiäisloma on Suomessa melko lyhyt, oikeastaan vain pidennetty viikonloppu. "Kaikille yhteisiä vapaapäiviä ovat pääsiäinen 2.–5.4. ja...
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin:
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset...
Lähetin juonet postituslistallemme.
Kollegat Helsingistä ja Rovaniemeltä tiesivät, että jälkimmäinen juoni on Stephen Hallin Haiteksti.
Toivottavasti ensimmäinenkin ratkeaa piakkoin. Lisään tiedon vastaukseen, kun se selviää. Tai kenties joku palstan lukija tietää, ja lisää sen kommenttina.
Alexis Huldén (s. 1985) on Marjorita Huldénin (os. Gustavson) poika hänen avioliitostaan muusikko Mats Huldénin kanssa (1970-1995). Marjoritan muista sukulaissuhteista mainittakoon, että hänen veljensä on muusikko Jukka Gustavson, Matsin bändikaveri tämän varhaisilta Wigwam-ajoilta.
Lähteet:
Teatterit ja teatterintekijät 2005
Mikko Meriläinen, Wigwam
Keskustelua puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta on käyty runsaasti paitsi kielen kehittämisen myös kielentutkimuksen ja kielenhuollon näkökulmista. Aihe on edelleen ajankohtainen, koska nykyaikaiset viestintävälineet, kuten tekstiviestit ja verkon keskustelupalstat, häivyttävät puheen ja kirjoituksen rajaa.
Puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat monella tavalla siinä, miten niitä käytännössä tuotetaan ja otetaan vastaan. Ne ilmenevät eri tavoin, koska puhe on tarkoitettu kuultavaksi ja kirjoitus nähtäväksi. Toisaalta ne eroavat myös siinä, millaisissa vuorovaikutustilanteissa ne tyypillisesti esiintyvät.
Puheen tuottaminen on usein nopeaa ja suunnitteluaika lyhyt. Kirjoitettuja tekstejä voi sen sijaan monesti suunnitella ja korjailla....
Jean Cocteaun tuotannosta on suomennettu vain muutama runo. Teokseen Tulisen järjen aika : kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa (WSOY, 1962, ss. 77 - 80) sisältyy yhdeksän runoa sarjasta Enkeli Heurtebise (L’Ange Heurtebise) Aale Tynnin suomentamina. Runosta Les cheveux gris on kaksi suomennosta. Lauri Viljasen käännöksen Harmaahiuksinen nuoruus voi lukea teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (WSOY, 1961, s. 17). Arja Samoojan suomennos Harmaat hiukset sisältyy antologiaan Runon suku : valikoma suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991, s, 192).
Edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi...
Juha Tikan säveltämä ja Susanna Haaviston sanoittama kappale Matkalippu tyynyn alla ei valitettavasti sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Atlantic Crossing on todellakin kiinnostava sarja. Se kertoo Norjan kruununprinsessa Märthan ajasta Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana.
Prinsessa Märthan elämästä sota-aikaan kertoo Einar Østgaardin kirjoittama norjankielinen teos Reisen hun ikke ønsket (2005).
Märthan hovineidon Ragni Østgaardin suvun vaiheista on Birger Brunila kirjoittanut teoksen Gullichsen’s. En familjekrönika (1960).
Kirjassa Hitlerin pohjoinen rintama (2013) käydään läpi Saksan armeijan operaatioita Norjassa ja Suomessa 1939-1945.
Jan Guilloun Suuri vuosisata -romaanisarja kertoo 1900-luvun Euroopan ja maailman vaiheista kolmen veljeksen ja heidän perheittensä kautta. Sarjan kolmas osa Punaisen ja mustan välissä (2014) enteilee toista maailmansotaa ja...
Jukka Parkkisen kirjassa Sinun tähtesi, Allstar (WSOY 1994) pojat lähtevät hiihtäen kaupungin ulkopuolella sijaitsevalle Kielletylle alueelle. Kirjassa ajetaan myös moottorikelkalla. Kirjan takakannessa paljastetaan, että pojat tiesivät liikaa - sen kuka todella tuhosi maailman.
Taru Mäkisen Ninna-sarjassa päähenkilö Ninnan paras ystävä on nimeltään Säde.
Ninna-kirjat:
Ninnan musta pilvi. 1982
Ninnan sininen kevät. 1983
Ninna ja kultainen nuoruus. 1983
Katternö-lehden Pohjanmaa-teemaisessa artikkelissa kerrotaan perinteisestä tervanpoltosta. Artikkelin mukaan 125 tervalitran valmistamiseen, eli yhden tynnyrin täyttämiseen tarvittiin 60−100 mäntyä. Artikkelin voi lukea täältä:
https://katternodigital.fi/fi/article/terva-pisti-pohjan-maahan-vauhtia/
Museoviraston ja arkeologikunnan yhteistyönä tehdyn Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaan mukaan keskikokoisesta tervahaudasta saatiin 40–50 tynnyriä eli noin 5000–6000 litraa tervaa. Tervahaudan läpimitta oli tavallisesti 12–15 metriä, mutta sen koko saattoi vaihdella kolmesta jopa neljäänkymmeneen metriin:
http://akp.nba.fi/wiki;tervahauta
Tervan tuotantoon vaadittavasta energian määrästä emme löytäneet tietoa...
Duodecimin Terveyskirjaston sivuilla kerrotaan, että suurimmalta osin kohonnut verenpaine (=verenpainetauti) johtuu elintavoista, mutta syynä voi olla myös perinnöllinen taipumus. Koko artikkelin voi lukea Terveyskirjaston sivuilta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Wikipedian mukaan pilvipalvelulla tarkoitetaan "tietoteknisten palveluiden toimittamista tarvittaessa tyypillisesti internetin välityksellä ja käytön mukaan maksamalla":
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pilvipalvelu
Mm. peda.net-sivustolta löytyy lisää tietoa:
https://peda.net/p/antti.vahalummukka/Pilvipalvelut/materiaali/pilvipal…
Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin kirja Maailmojen loput : kirjoituksia romaanitaiteesta on kirja romaanien lopuista. Se sisältää mm. 30 pienoisesseetä. Esseen alusta voi lukea romaanin lopetuksen:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510428610&…
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348073__Smaailmojen%20lo…
Kirjastojen ompelukoneita ei saa kotilainaan. Etelä-Haagan ompelukoneen tiedoissa Helmetissä oli virheellistä tietoa, pahoittelut tästä. Tieto on nyt korjattu. Rajoitettujen palvelujen aikana ei ompelukoneen käyttö kirjastossa valitettavasti ole mahdollista. Alta lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Hunajayhtymän verkkosivujen mukaan kotimaisen hunajan hiilijalanjälki on 125 grammaa 100 grammassa tuotetta. Hiilijalanjälki on tutkittu Hunajayhtymän pakkaamilla Suomalaisella kukkaishunajalla ja Suomalaisella perinteisellä kiteisellä hunajalla.
Hiilijalanjälkeä laskiessa oli huomioitu hunajan koko tuotantoketju alkutuotannosta kaupan hyllylle. Suurimman osan (75%) muodostaa hunajan tuotantoon liittyvät toimenpiteet. Tuotantoon sisältyvät mm. mehiläishoitoon liittyvät kuljetukset sekä hunajan linkous ja käsittely. Lisäksi hiilijalanjäljestä 10 % koostuu hunajan pakkaamisesta, 9 % hunajapakkauksesta ja 6 % kuljetuksista. Ainakaan tässä laskelmassa ei siis ole huomioitu mehiläisten toimintaa pölyttäjinä, eikä...
Runo on Friedrich Hölderlinin "Kuolema" ja sen on suomentanut Elina Vaara (1903-1980). Runo alkaa: "Meitä hän kauhistaa". Muistit aivan oikein, runo sisältyy kirjaan "Lukiolaisen äidinkieli. 3, Kirjallisuus aikansa ilmentäjänä" (Weilin + Göös, 1996, s. 91). Tosin tällä sivulla runon tekijäksi on merkitty virheellisesti "Heinrich Hölderlin" ja suomentajan nimen yhteydessä on vuosiluku 1967, mutta Elina Vaaran käännös sisältyy jo vuonna 1945 ilmestyneeseen Hölderlinin runokokoelmaan "Vaeltaja" (WSOY). Vuosiluku 1967 viittaa mahdollisesti Maunu Niinistön toimittamaan kirjaan "Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa" (WSOY, 1967), johon runo myös sisältyy.
