Helsingin Sanomien arkistojen mukaan Suomen televisiossa on 2000-luvun alussa esitetty ainakin kaksi televisiosarjaa, joissa näyttelijä Helen McCrory oli mukana. 23.9.2001 alkoi TV1-kanavalla kymmenosainen englantilaissarja Yltäkylläisyyden maa (In a Land of Plenty). Sen keskiössä oli Freemanien perhe 1900-luvun jälkipuoliskolla. "Pikkukaupungin tehtaan omistaja Charles kohtelee Mary-vaimoaan (Helen McCrory) kuin tehtaansa koneita: käyttää ja huoltaa. Lapsia tuotetaan tehokkaasti."
Toinen brittisarja, North Square tapahtui Leedsissä. Tässä sarjassa liikuttiin juristien maailmassa, päänäyttämönä North Square Chambers -lakifirma. Helen McCrory esitti lakimies Billy Guthrien raskaana olevaa vaimoa...
Englannin kielessä th-päätteellä ilmaistaan järjestyslukuja. Esimerkiksi tuo 13th olisi kolmastoista, vaikka kolmastoista päivä jotain kuuta tai joku on ollut kolmastoista jossain kisassa. Tältä sivulta voit katsoa lisää esimerkkejä päätteen käytöstä https://kielenoppi.wordpress.com/2009/01/06/six-the-sixth-twelve-the-tw…
SI-järjestelmässä yksiköllä H ilmaistaan induktanssia ja magneettista johtavuutta. Samassa SI-järjestelmässä Tera on etuliite, joka tarkoittaa biljoonakertaista. Eli sitä voidaan käyttää tuon H:n kanssa yhdessä, jolloin se on TH.
Vanhaa luuttumusiikkia on sovitettu kitaralle ja nykyiselle nuottikirjoitukselle melko runsaasti. Kyyti-kirjastojen kokoelmista löytyy kokoelma Treasures of the Baroque, jossa on 1600-luvun luuttu- ja kitarasävellyksiä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kokoelmia hakusanayhdistelmällä luuttu - renessanssi - nuotti. Nuotteja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoita oman kirjaston välityksellä.
Jos kuitenkin soittimena on nimenomaan luuttu, kysymys monimutkaistuu. Keskiajasta barokkiin luuttu muuttui monin tavoin: kielipareja oli aluksi 4-5, myöhemmin jopa 12 tai enemmänkin, viritykset olivat erilaisia. Nykyistä notaatiota ei vielä ollut, vaan musiikki kirjoitettiin tabulatuuriksi, eri aikoina ja eri maissa...
1800-1900-lukujen vaihteen kerrostaloissa oli harvoin huoneistokohtaisia parvekkeita. Korkeintaan niitä saatettiin käyttää koriste-elementteinä. 1900-luvun alusta aina 1950-luvun alkupuolelle rakennustarvikkeista oli eri syistä johtuen lähes aina jonkinlaista puutetta. Näin ollen parvekkeen voi ajatella muodostuneen alkuaikoinaan joksikin ylimääräiseksi "luksustuotteeksi".
lähde: https://www.wikiwand.com/fi/Kerrostalot_Suomessa
Sana tupakkarulla liittyy tupakan viljelyyn: kun kuivatut tupakanlehdet käärittiin rullalle, saatiin tupakkarulla. Tupakkarulla muistuttaa kapaloitua lasta.
Jaakko Suomalainen on artikkelissaan "Muutamia tuutulauluja" käsitellyt "Tuu tuu tupakkarulla" -runoa ja sen toisintoja, joita on lukuisia, jopa satoja, ja päätellyt, että runo ei ole syntynyt ennen kuin tupakka on tullut maahamme (s. 19): "Emme siis voi tämän kehtolaulun syntymä-aikaa missään tapauksessa asettaa 17:nnen vuosisadan puoliväliä aikaisemmaksi." Hän myös olettaa runon syntyneen läntisessä Suomessa (s. 19-20).
Tupakan käyttö levisi Ruotsin valtakuntaan kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618-1648) sotineiden mukana. Ensimmäiset tupakkaerät tulivat Turkuun ja...
Kirjassa Oman pihan ötökät (Leena ja Heikki Luoto) löytyi hyvä kuva tästä ukkonuijapistiäisestä, latinaksi cimbex fermoratus. Verkossa voi lukea lisää ja käydä katsomassa kuvia.
Hei
En osaa täsmällisesti vastata kysymykseesi, mutta kysymyksessä ei ilmeisesti ole 1700-luvulla käytetty rahana käytetty kupariplootu. Kuvan vuosilukuhan on 1954.
Oletko tiedustellut asiaa Museovirastolta? https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut
Finna.fi-sivustolta voisi myös löytyä vastaus kysymykseesi: https://finna.fi/
Hei
Tarjoilija on hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon ravintolapalvelun koulutusohjelman suorittaneen henkilön ammattinimike.
Viinuri on miestarjoilija alkoholia tarjoilevassa ravintolassa.
Sommelier on ravintolan viiniasiantuntija.
Nämä ovat kuitenkin jollakin tasolla myös toistensa synonyymejä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarjoilija
https://www.suomisanakirja.fi/
Verkkolähetysten tiedot ovat saatavissa avoimen rajapinnan kautta. Kuitenkin yhteistyötoimittajan kanssa olemme sopineet, että näitä ei suoraan julkaista sivuillamme, vaan niistä tiedot julkaistaan erikseen. Eduskunnan täysistuntojen tallenteita koskevat lisätiedot ovat osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/api-documentation/.
Hei
Suomen yleisistä kirjastoista eikä Varastokirjastosta näyttäisi löytyvän ko. vuoden painosta. Voisit kokeilla Pyhän Ursulan seurakunnasta, voisivatko he toimittaa sinulle kaipaamasi dokumentit. Tässä linkki heidän sivuilleen: https://pyhanursulan.com/katekismus-1953-i/
Jos linkki ei aukea suoraan, kopioi osoite osoiteriville.
Kysymys olikin vaikeampi kuin olisi voinut kuvitella. Monicalla on nimittäin eri korut eri esityksissä, joten Youtubesta löytyvistä esityksistä tämän Full show-videon korua en saanut selvitettyä. https://www.youtube.com/watch?v=vJvubxHPvo4. Koru on näyttävä. Luulin alkuun, että se olisi Lapponia-koru ja tiedustelinkin asiaa Kalevala-korusta, jonka osa Lapponia nykyään on. Sieltä vastattiin kuitenkiin, että Monikan koru ei ole Lapponia. Yritin etsiä kuvauksia tuosta esityksestä, mutta niistä ei löytynyt tietoa asun ja korujen suunnittelijasta. Vuoden 78 Mitä Missä Milloin -artikkelissa ei kerrota esiintymisasusta ja koruista, ei myöskään HS:n artikkeleissa (9.5.1977) mainita niitä. Valitettavasti varastostamme ei löydy...
Taidemaalari Georgia O’Keeffe tunnetaan erityisesti kukka- ja maisemamaalauksistaan. Kysyjän lähettämistä kuvista ylimmäinen on nimeltään "Oriental Poppies" (1928) ja alempi "Red Poppy" (1927). Kaikkiaan O'Keeffe maalasi ainakin seitsemän erilaista unikkomaalausta.
https://www.weinerelementary.org/okeeffe.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Georgia_O%E2%80%99Keeffe
Darin kieli on varsin lähellä persian eli farsin kieltä. Kieliä voidaankin pitää saman kielen muotoina. Dari ja persia kuuluvat indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisiin kieliin, ja vielä tarkemmin iranilaisiin kieliin. Arabia taas kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin. Eli dari ja arabia eivät ole kielisukulaisia. (Lähde: Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, 1998)
Liikennevalon linssien pinta on tarkoituksella "sikin sokin naarmuinen".
Naarmut estävät auringonvalon heijastuksen haittoja. Liikennevalon vaihtuminen on helpompi havaita.
Pinnan kuvioiden ansiosta valo on myös helpompi nähdä monelta suunnalta.
http://www.kbrhorse.net/signals/lenses02.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Traffic_light
Valitettavasti tällaista vertailua ei käytettävissä olevista lähteistä löytynyt. Katsoin kirjastojen käytössä olevan eMagz –palvelun, johon kuuluu mm lehdet TM Rakennusmaailma, Meidän Mökki ja Maaseudun Tulevaisuus. Näitä lehtiä löytyy vuosi taaksepäin. Kuluttaja lehden testeistä ei myöskään löytynyt vertailua jätevesijärjestelmistä. Finna –palvelusta löytyy muutamia opinnäytetöitä, jossa käsitellään erilaisia menetelmiä. Näissä ei kuitenkaan ole mitään vertailua eri kaupallisten toimijoiden tuotteista.
Selma Lagerlöfin kirjassa Peukaloisen retket villihanhien seurassa hanhet ovat suomennettu villihanhiksi tai metsähanhiksi, riippuen suomennoksesta.
Kysyin tarkempaa tietoa Suomen luonnonsuojeluliitosta, jossa asiaan perehdyttiin tarkoin: "Lagerlöf oli ruotsalainen, ja teoksen syntyaika huomioiden voi päätellä että kysymykseen voisivat tulla hanhilajeista lähinnä valkoposkihanhi, merihanhi tai taigametsähanhi, jotka Selman elinaikana lensivät muuttoparvina säännöllisesti Etelä-Ruotsin yli muuttomatkoillaan. Valkoposkihanhi ja merihanhi liikkuvat enemmän Itämeren piirissä, ja selkeimmän pitkän muuttomatkan suoraan pohjoisesta etelää kohti (ja keväällä toiseen suuntaan) tekee taigametsähanhi. Parvet lähtevät Pohjois-Ruotsin soilta ja...
Parkajoki on pieni ruotsalainen paikkakunta Pajalan pitäjässä aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Parkajoki
Nettihaun mukaan hyvin suosittua kalastusseutua. Veitsi saattaisikin olla matkamuisto jostain reissusta?
Esineestä voisi ehkä saada lisätietoa Suomen käsityömuseosta tai Finna.fi -esinehaulla.
Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi.
Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v....
