En onnistunut löytämään kasville suomenkielistä nimeä. Sen verran sain selville, että kasvi kuuluu Turnera-sukuun, jonka virallinen suomenkielinen nimi on Finto-palvelun mukaan haaremiyrtit. Ruotsiksi kasvin nimi on strandöga. Pidän todennäköisenä, että kasville ei ole annettu suomenkielistä nimeä. Halutessasi voit tarkistaa asian Putkilokasvien nimistötoimikunnalta, joka toimii Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n alaisuudessa.Vanamo ry: Etusivu | vanamo.fiTurnera-suku Fintossa: Turnera - Kassu - Finto
Oskari Olemattoman tarkka ikä ei valitettavasti selvinnyt, mutta loru esiintyy 1950- ja 60-luvun lastenperinneaineistoon perustuvassa Leea Virtasen kirjassa Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne (WSOY, 1970). Aikaisempi kotimaisen lastenperinteen tutkimus oli kohdistunut pääasiassa leikkeihin, joten lorujen ja hokemien syntyajankohdan määrittämiseen on käypää lähdeaineistoa olemassa varsin niukalti. Rohkenisin kuitenkin epäillä, etteivät Oskarin juuret paljon 50-lukua kauemmas ulotu.
Näinhän se menee: kieli muokkautuu ja muuttuu käytössä, ja muutoksiin tottuminen ottaa oman aikansa – ja niinkin voi käydä, ettei oma kielikorva mukaudu lainkaan uusiin käytäntöihin.Pikaisen lehti- ja kirjallisuuskatsauksen perusteella 'jouheva' on alkanut pikku hiljaa nousta 'juohevan' rinnalle merkitykseltään samana jo 1900-luvun alkupuolella: "Näen kuinka tuvassa käy harras haastelu ja jouheva keskustelu -- " (Keskisuomalainen 17.1.1918). Kielitoimiston sanakirja hyväksyy molemmat muodot: 'juoheva' ohjaa käyttäjän aakkosissa ensin tulevaan 'jouhevaan'.Alun perin 'jouhevaa' on – kantasanansa jouhen mukaisesti – käytetty varsinkin hevosen kuvailuun: "jouheva harja ja otsatukka", "harja ja häntä musta ja jouheva", "mitä...
Tein hakuja netin hakukoneista, Helmet.fi:stä ja Finna.fi:stä muun muassa hakusanoilla vastaanotolla, runot, luonto, hyvinvointi, mutta valitettavasti vastaavaa runoa ei löytynyt. Jos paikallislehden nimi muistuisi mieleen, voisi asiaa tiedustella sen arkistosta.Entä olisiko joku palstamme lukijoista törmännyt kyseiseen runoon?
Nykyään hyväksytyn ylioppilaskokeen saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Mahdollisuus uusia hyväksyttyjä kokeita rajattomasti koskee kaikkia kokelaita riippumatta hyväksytyn kokeen suorittamisajankohdasta tai aiemmista uusimiskerroista. Tämän mahdollisti 1.8.2019 voimaan tullut Laki ylioppilastutkinnosta (502/2019).Laki ylioppilastutkinnosta | 502/2019 | Suomen säädöskokoelma | Finlex Tietoa kokelaalle | Ylioppilastutkintolautakunta
Niska-sukunimet ovat useimmiten peräisin paikannimistä. Niskas-suvun ovat tutkijat otaksuneet tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Nimi Niskanen on voinut muovautua myös itsepäiselle, uppiniskaiselle tai paksuniskaiselle annetusta henkilökohtaisesta lisänimestä. Tähän vaihtoehtoon sopivia nimiä on tavattu ainakin Etelä-Karjalasta. (Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet)Nykyisenä nimenä Niskanen on lähes 6 900 henkilöllä. Kun suomalaisten sukunimet laitetaan yleisyysjärjestykseen, Niskanen on sijalla 84 väestötietojärjestelmän yli 23 000 sukunimen joukossa, joilla on vähintään 20 kantajaa.Niskanen | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot -...
Salla Simukan trilogia voisi kyllä sopia hyvin! Lisäksi esimerkiksi Kristina Ohlssonin Lasilapset -kauhutrilogia (ensimmäinen osa Lasilapset) ja Suzanne Collinsin Nälkäpeli-dystopiasarja (1. osa Nälkäpeli) ja Rick Riordanin Percy Jackson -fantasiasarja (ensimmäinen osa Salamavaras), Eoin Colferin Artemis Fowl -fantasiasarja (ensimmäinen osa Artemis Fowl) voisivat myös toimia hyvin!Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Islantilaisten nimien aakkostaminen hyllyyn etunimen perusteella johtuu siitä, että harvalla islantilaisella on virallisesti sukunimeä. Islantilaiset nimet koostuvat pääasiassa pelkästä etunimestä ja "isännimestä", joka kertoo kenen tyttö (-dóttir), poika (-son) tai lapsi (-bur) kyseinen henkilö on. Lisätietoja islantilaisista nimistä voit lukea Kielikellon nettisivuilta sekä vuonna 2019 julkaistusta Ylen artikkelista Islannin nimilain muutoksesta.
Tuttu puutarhaneuvos ainakin vinkkasi tätä Ylen artikkelia vuodelta 2020, josta löytyy myös tuttuja puutarhakukkia, kuten daalia (yksinkertainen), krookus, kehäkukka, lobelia, petunia, esikko, samettikukka (yksinkertainen) ja niin edelleen: Tee pörriäisille paratiisi: Tässä 8+101 pölyttäjäkasvia, joista on iloa myös ihmiselle | Luonto | YleAiheesta löytyy myös muutamia tutustumisen arvoisia kirjoja: Seppo Närhi: Luontoa kotipihaan (2025) Riku Cajander: Puutarhan parhaat perhoskasvit (2008)Antti Koli: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (2022)Emma Hardy: The urban wildlife gardener : how to attract bees, birds, butterflies, and more (2020)Rhonda Fleming Hayes: Pollinator friendly gardening...
Asiaa kannattaa kysyä suoraan WSOY:ltä. Linkki asiakaspalveluun. Netistä löysin kuitenkin Suomen Kustantajien viime vuoden myydyimmät kirjat. Linkki sivustolle.Kirjakauppaliiton Mitä suomi lukee -sivustolta löytyvät tämän hetken myydyimmät. Linkki sivustolle.
Kirja löytyi Helmet kokoelmista vuoden 1999 painoksena. Linkki Helmet hakutulokseen.Ystävällinen virkailija luki säkeen puhelimessa. "Kyynelvuo osa ihmisen on, se sydäntämme viiltää"
Etsin erilaisilla aiheeseen sopivilla hakusanoilla sekä suomeksi että englanniksi netistä, Helmet-verkkokirjastosta, Finna.fi-palvelusta ja Kirjasamposta, mutta ihan vastaavaa kirjaa en valitettavasti löytänyt.Tunnistaisiko joku palstan lukijoista kyseisen kirjan?
Lautasen signeerauksen ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvion. Heitä löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista. Taulun kuvan voi lähettää heille ja ensiarvioinnin saa usein ilmaiseksi. Esimerkkejä huutokaupoista:https://www.bukowskis.com/fi/valuationhttps://www.hagelstam.fi/https://helander.com/homeAntiikki & Design-lehdestä löytyy myös palsta, jonne voi lähettää tiedustelun:https://antiikkidesign.fi/kysy-esineistaMyös Koti ja keittiö-lehdessä on palsta:https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0Turun taidemuseo on myös välillä järjestänyt arviointitilaisuuksia, heiltä voi kysellä onko näitä vielä tulossa ja milloin:https://turuntaidemuseo.fi/
Perheniemen kartanon vaiheista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Halila, Aimo: Iitin historia 1 (1939), Halila, Aimo: Iitin historia 2 (1966), Ristola, Veijo: Palasia Perheniemen historiasta (1996), Tuomala, Liisu: Veikkolan lahjoitusmaahovista Perheniemen kartanoon (1991). Kartanon historiasta kerrotaan myös Perheniemen evankelisen opiston verkkosivuilla: Perheniemen kartanon historiaa » Perheniemen Opisto. Perheniemen kyläyhdistys ry on julkaissut kirjan Kotikylämme Perheniemi sanoin ja kuvin 1900-1980 (2009), jossa on joitain mainintoja ja muistelua myös kartanosta ja sen väestä.
Heli Laaksonen olisi hyvinkin voinut esittää tällaisen ajatuksen, ehkä muodossa "mailma o kauhia kauhistelemattaki". Tutkin kirjastomme hyllyssä olevat Heli Laaksosen teokset: Aapine, Aurinko. Porkkana. Vesi., Luonnos ja Maapuupäiv, mutta ainakaan niissä ei kysymääsi lausetta ollut. Kyseisiä teoksia ja muita Heli Laaksosen runokirjoja voit varata Helmet-kirjastoista, tässä on linkki teoslistaan heli laaksonen runot | Hakutulokset | helmet.fiJospa joku palstamme lukija tunnistaa, mistä runosta on kyse?
Hei,Uutinen Ståhlbergin kyyditykseen osallistuneiden tuomioista löytyy digitoiduista sanomalehdistä https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuEsimerkiksi täältä: Keskisuomalainen 19.12.1930 no 290https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1863764/articles/80009880Kovimmat tuomiot saivat Eero Kuussaari, K.M Wallenius ja Mikko Jaskari.
Sei Shonagonin Tyynynaluskirjan olisi pitänyt alkujaan ilmestyä jo vuonna 2016, mutta ilmestyminen on toistuvasti siirtynyt. Kirjan perään on tässäkin palvelussa kyselty mm. vuonna 2020 ja syksyllä 2023:https://www.kirjastot.fi/kysy/sei-shonagon-tyynynaluskirja-on-ollut?https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-jonottanut-kesasta-asti-sei?Soittoihini ja sähköpostiini ei ole kustantamossa ehditty reagoida, mutta marraskuussa 2023 Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta oli soitettu Teos-kustantamoon ja saatu tällainen vastaus: "Soitin tänään (28.11.2023) kustantamo Teokseen ja keskustelin tämän kirjan kohtalosta. Käännöstyö ei ole niitä helpoimpia. Kustannusvirkailija lupasi varovasti kirjan ilmestyvän ehkä tänä vuonna. Mutta kaikki on epävarmaa."...
Hei,Keskiansiota ei ole saatavilla vielä 1940-luvulta. Suomen tilastollinen vuosikirja 1949 (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69249/stv_1949.pdf?sequence…; vuoden 1948 data ehti vasta seuraavan vuoden tilastoon) listaa kuitenkin eri ammattiryhmien keskipalkkoja, joista saanee jonkinlaisen käsityksen yleisestä palkkatasosta.Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin vasta 60-luvun jälkipuoliskolla.
Kysymyksestä ei käy ilmi, mitä kilpailua se koskee. Mikäli kyseessä on Pirkanmaan kirjoituskilpailu, vuonna 1967 on kummassakin sarjassa palkittu kolme kirjoittajaa. Tietoa kunniamaininnoista ei löytynyt. Novellit1. Erkki Räikkönen - Nainen seinässä2. Kaisu-Leena Karttunen - Kotona3. Erkki Vehviläinen - Poltot Runot1. Juha Rusko2. Matti Paloheimo3. Marja-Leena Tuurna
