Rakennuksen kosteusasioista pitäisi keskustella rakentamisen ja sisäilman asiantuntijoiden kanssa. Löytyisikö Kysy rakentamisesta -sivulta apu, https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu? Myös kaupungin rakennusvalvonnasta voi kysyä apua, https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/. Makupalat.fi:stä löytyy aineistoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/rakennukset%20AND%20kosteus, erityisesti Hometalkoot-sivusto on keskittynyt rakennusten kosteusongelmiin, https://www.hometalkoot.fi/.
Leivinuunien rakennuspiirustuksia löytyy, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…;
Tuon tyyppistä uunia en löytänyt kokoelmistamme, mutta ehdotan, että käännytte Museoviraston puoleen. Heiltä löytyy verkostakin korjauskortisto, jossa on ohjeita, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/korjauskort… sekä tietoa tämäntyyppisistä asioista, https://www.museovirasto.fi/fi/yhteystiedot.
Lisää rakennusperinnemateriaalia on Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A73904
Tämä kysymys osoittautui varsin vaikeaksi. En löytänyt tuoreita suomalaisia lastenlauluja käännettyinä englanniksi kirjastojen kokoelmista. Etsin Finnasta ja Helmetistä. Violasta eli kansallisdiskografiasta hain lastenlauluja, joiden alkukieli on suomi ja jotka on julkaistu englanniksi, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Helmetistä ainoa englannin kielinen lastenlauluäänite oli 1990-luvun lopulta oleva kasetti Songs of adventure, Othman-Sundell, Margareta, säveltäjä. Espoo : Fg Music, p1998.
Voisikohan Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat… tai Suomen...
Tässä joitakin vinkkejä aikalaisromaaneista:
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Arvid Järnefelt: Veneh'ojalaiset (1909)
Kianto, Ilmari: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Jerusalem (1902); Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
London, Jack: Erämaan kutsu (1903)
Uudempia, 1900-luvun alkuun sijoittuvia romaaneja:
A. S. Byatt: Lasten kirja
Tracy Chevalier: Pudonneet enkelit
Robert Harris: Upseeri ja vakooja
Pertti Lassila: Kovassa valossa
Märta Tikkanen: Emma ja Uno
Tässä muutamia kirjoja, jotka käsittelevät yhteisöllisyyden historiaa ja muutosta. Mukana on pari kirjaa, joissa painopiste on vielä 1900-lukua aiemmassa historiassa, mutta ajattelin, että nekin saattaisivat kiinnostaa.
Anttila, Erkko. Esikaupunkien vuosisata: paikallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun vanhoissa työväen esikaupungeissa 1900-luvulla. Väitöskirja. (Helsingin yliopisto, 2015)
Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa: yhteisöelämän muutos ja jatkuvuus. Holmila, Marja (toim.) (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001)
Perheen jäljillä: perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020. Ilmakangas, Johanna & Lahtinen, Anu (toim.) (Vastapaino, 2021)
Suomalaisen arjen historia 3. Modernin Suomen synty. Häggman, Kai &...
Saamelaisten asuinalue oli laajimmillaan ajanlaskun alusta 1000-luvulle. Saamelaisia asui “Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle”. Saamelaisten elämä keskittyi pyyntielinkeinoihin. Uudisasutus, syntymässä olleet valtionrajat tai etupiirijaot ja myöhemmin Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeinen aika tuotti levottomuuksia ja sotia, jotka saamelaisten kansanperinteessä tunnetaan “tsuudien aikana”. (Lehtola 2015.)
Monenlaiset muutokset saamelaisten elinkeinoissa sekä valtioiden rajat ja toimet ovat vaikuttaneet saamelaisten asuinalueisiin. Assimilaatio, kolonialismi tai yleensä saamelaisiin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus ovat tässä yhteydessä asioita, joista on keskusteltu paljon (ks. esim. Lehtola 2012). Suomessa...
Kyseinen 3-osainen jännityssarja näytettiin MTV:llä 1974 ja uusittiin 1970-80-lukujen taitteessa. Sen ohjasi ja käsikirjoitti Ismo Sajakorpi ja pääosissa nähtiin Marjukka Halttunen ja Esko Roine.
Soittorasia kertoo Alangon perheestä, jonka äitipuoli Irma (Marjukka Halttunen) ostaa huutokaupasta soittorasian. Kotona perheen isä Pentti (Esko Roine) kuitenkin huomaa, että rasiasta puuttuu vetokampi, ja lähtee penäämään sitä huutokauppakamarilta. Samaan aikaan rasian myynyt huutokauppameklari surmataan. Pentti nähdään kamarin kulmilla surman tapahtuma-aikaan, joten hänet pidätetään murhasta epäiltynä. Autuaan tietämättömänä Pentin tilanteesta muu perhe – Irma ja lapset Minna ja Jari – ...
Hei,
näistä kirjoista voisi olla apua
Heikkilä: Tilastollinen tutkimus, 2014, 978-951-37-6495-1
Tähtinen: Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita, 2020, 978-951-29-8090-1
Vehkalahti: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät, 2014, 978-951-792-649-2
Vilkka: Tutki ja kehitä, 2021, 978-952-370-154-0
1955 tehdyssä Edvin Laineen Tuntematon sotilas- elokuvassa on dvd:ssä tekstitys ruotsiksi ja englanniksi. Aku Louhiniemen versiossa 2017 tekstitys löytyy tanskaksi, suomeksi, ruotsiksi ja norjaksi. Louhiniemen elokuvasta tehdyssä 5-osaisessa sarjassa on myös tekstitys englanniksi.
Suomenkielisten sanapelien ratkaisuun tarkoitetulla SanaApu -sivulla mainitaan kaksi 14-kirjaimista suomenkielistä sanaa: myöhäiselokuva ja sydänhermovika.
https://www.sanaapu.com/kayttoohjeet.html
Uskoisin että aiheesta ei ole laajempaa kotimaista yleisesitystä. Siviiliväestön matkustusmahdollisuudet vaihtelivat huomattavasti paitsi maittain, myös ajankohdan mukaan. Joitakin kansainvälisiä tutkimuksia aiheeseen liittyen:
Fitch, Tad, and Michael Poirier. Into the Danger Zone: Sea Crossings of the First World War. The History Press, 2014.
Frey, Marc. ‘Trade, Ships, and the Neutrality of the Netherlands in the First World War’. The International History Review 19, no. 3 (1997): 541–62.
Klovland, J.T. ‘The Price of Neutrality: Ocean Freight Rates and Shipping Policy towards the Northern Neutrals during the First World War’. Scandinavian Economic History Review, 2021. https://doi.org/10.1080/03585522.2021.1901777.
Koren, E.S. ‘The...
Hei,
ainakin Kirsi Kunnaksen lastentuotannosta löytyy joitakin talveen liittyviä runoja. Esimerkiksi teoksesta Tiitiäisen tuluskukkaro löytyvät runot:
Kummallinen talvi
Uni
Luistelua, uistelua ja muistelua
Jäniksen jäljet
Voit katsoa teoksen saatavuuden täältä:
https://piki.finna.fi/Record/piki.370232
Yleinen palvelusohjesääntö (2017) kertoo lyhenteiden evp ja res -käytöstä seuraavasti:
36. Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta). Evp-lyhenteen käyttöoikeus edellyttää, että sotilas on ollut nimitettynä vakituiseen tai määräaikaiseen sotilasvirkaan.
Sotilaasta, joka ei ole palvellut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Sopimussotilaasta, joka on eronnut vakinaisesta palveluksesta, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo).
(Lähde: Pääesikunta. Henkilöstöosasto, Suomi....
Lyhenne VPN tulee sanoista Virtual Private Network. Se salaa dataliikenteen ja hämärtää laitteesi fyysisen sijainnin. Siitä on hyötyä esimerkiksi nettiselauksen suojaamisessa avoimissa wifi-verkoissa, oman sijainnin salaamisessa ja maaestojen kierrossa. VPN voi parantaa tavallisen käyttäjän internetin käyttökokemusta, suojata hakkereilta ja estää seuraamasta omaa verkkokäyttäytymistä.
Lisätietoja VPN:stä löydät esimerkiksi alla olevilta sivustoilta ja voit itse punnita VPN-yhteyden käytön hyötyjä.
YLE Digitreenit: Mikä ihmeen vpn? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/06/digitreenit-mika-ihmeen-vpn-se…
VPN-yhteys.fi: https://www.vpnyhteys.fi/
Tietoa radiohiiliajoituksesta löytyy teoksista
Luut, kivet ja tähdet : iänmäärityksen tiede / Chris Turney ; suomentanut Arja Hokkanen. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 2007
Historiallisen ajan arkeologian menetelmät : seminaari 1998 / [toimittaja: Marianna Niukkanen]. Museovirasto 1999
Pertti Hautasen pro gradu -tutkielman Radiohiiliajoitus, https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56208/URN%3ANBN%3Afi%3Ajy… johdannossa kuvataan radiohiiliajoitusta. Olen koonnut sieltä seuraavan: Ajoitus perustuu eksponentiaaliseen hajoamislakiin. Siinä mitataan joko näytteessä olevan radiohiilen aktiivisuus tai isotooppien C 12 , C 13 ja C 14 lukumäärien suhteet...
Eniten asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa 1960- ja 1970-luvuilla. Joidenkin arvioiden mukaan asbestia on Suomessa käytetty rakennusmateriaaleissa ja monissa muissa tuotteissa 1920-luvulta lähtien yhteensä noin 300000 tonnia.
Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, maahantuonti ja myynti kiellettiin 1.1.1993. Käyttöönottokielto astui voimaan 1.1.1994. Rakenteissa on vielä paljon asbestia. Työterveyslaitoksen arvion mukaan suurin osa kaikesta käytetystä asbestista on vielä jäljellä rakennuskannassa. Tarkkaa määrää on lähdeartikkelien mukaan mahdotonta arvioida.
https://www.rakentaja.fi/pro/artikkelit/17334/asbestikartoittaja_tts.htm
https://www.ttl.fi/kemikaalit-ja-tyo/asbesti/
Tätä tietoa ei löytynyt julkisesti käytössä olevista lähteistä. Kuntaliiton väestön ikärakennetaulukossakin on niputettu yli 75-vuotiaat yhdeksi ryhmäksi, joten siitäkään ei ole apua, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Tilastokeskuksen Suomi lukuina -taulukotkaan eivät auta, https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#. Yksityishenkilöiden tiedot ovat Digi- ja väestötietovirastossa, mutta niiden antamisessa sieltä on rajoitteita, https://dvv.fi/todistukset-ja-henkilotiedot-vaestotietojarjestelmassa. Lisätietoja voit kysyä virastosta, asiakapalvelu, https://dvv.fi/henkiloasiakkaiden-asiakaspalvelu
Sukunimi Fogel on Suomessa melko harvinainen. Digi- ja väestötietoviraston tilaston mukaan se on tai on ollut käytössä 52 suomalaisella. Vähän tietoa nimestä löytyy ainakin Sukunimi-infon sivulta.
Konnansuota puolestaan ei puolestaan ole tilaston mukaan ollut käytössä kenelläkään suomalaisella. Siten siitä ei myöskään ole lisätietoja.
Digi- ja väestotietoviraston sukunimihaku: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Fogel Sukunimi.infon-sivulla: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-lista.html
Muistovärssyt ovat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle ei tekijää löytynyt. Se löytyy kuitenkin useiden hautaustoimistojen muistovärssylistoilta ja sitä on käytetty ainakin jo 1920-luvulla. Siitä löytyy myös pidempi muoto: "Kaunis on kuunnella kutsua luojan. Nukkua pois kun jo uupunut on. Siirtyä sinne miss’ ijäinen on rauha. Missä on tuskakin tuntematon."
Pidempi värssy muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa 14.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533817?page=1&oc…
