Keskimääräisellä eliniällä viitataan usein elinajanodotteeseen. Sillä tarkoitetaan vuosien määrää, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Vastasyntyneiden elinajanodotteet sukupuolen mukaan ovat saatavilla Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta aikasarjana: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/statfin_kuol_pxt_12am.px/
Elinajanodotetta pidetään parhaana ja vertailukelpoisimpana kuolevuuden tason mittarina, koska se ottaa huomioon ikärakenteen muutokset ja väestön määrän. Elinajanodote mahdollistaa siis kuolevuuden kehityksen vertailukelpoisen tarkastelun ajassa ja eri alueiden välillä.
Elinajanodote kuvaa termissä mainitusta odote-sanasta huolimatta vain laskentahetken...
Professorien työmarkkinajärjestönä ja ammattillisena yhdyssiteenä toimii Professoriliitto, joka on Akavan jäsenjärjestö. Akavan sivuilta löytyy luettelo jäsenliitoista ja luettelo jäsenmääristä. Tiedot edustavat 1.1. 2022 tilannetta. Professoriliiton jäsenmäärä 2617.
https://akava.fi/keita-olemme/jasenliitot/jasenmaarat/
Edellä mainittu lukumäärä kertoo liittoon kuuluvien professorien määrän. Professoriliittoon voi liittyä jäseneksi mm. yliopiston professori taikka häneen verrattavassa asemassa oleva tutkija tai opettaja.
https://www.professoriliitto.fi/jasenyys/hae-jasenyytta/jasenkelpoisuus/
Esim. Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä 600 professoria, tutkimusjohtajaa ja yli-intendenttiä. He edustavat laajasti eri aloja.
https://www...
Loitsu on ilmestynyt suomeksi Markku Lahtelan kääntämänä kokoelmassa Runoni (Kirjayhtymä 1984). Jevtušenkon alkuperäinen runo Заклинание (Zaklinanie) on ilmestynyt joidenkin nettilähteiden perusteella venäjäksi vuoden 1977 tienoilla, kun taas suomennoksessa todetaan runojen ilmestyneen alun perin vuosien 1952 ja 1972 välillä. Kokoelmassa todetaan lähteiden olevan keskenään ristiriitaisia ja ajoittamisen vaikeaa. Emme onnistuneet löytämään tietoa siitä, että Loitsua olisi käännetty ruotsiksi.
Kyseessä voisi olla Nikolain ratsuväkiopisto (ven. Николаевское кавалерийское училище, käännetty myös Nikolain ratsuväenopisto tai Nikolajevskin ratsuväkiopisto). Opistossa on opiskellut muun muassa Gustaf Mannerheim. En kuitenkaan onnistunut löytämään siitä kovin paljon tietoa suomeksi. Mikäli osaat venäjää, verkosta löytyy enemmän lähteitä. Finnasta löytyy yksi opistoon liittyvä kirja kirja ja joitain valokuvia.
Lähteet
Mannerheim-museo - Mannerheimin venäläiset rykmentit
nikolain ratsuväkiopisto | Hakutulokset | Finna.fi
Николаевское кавалерийское училище — Википедия (wikipedia.org)
Pääasiassa Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Suomen valtiokalenterit ovat Pasilan kirjavarastossa, eikä niitä saa kotilainaan. Vain joistakin vuoden 2000 jälkeen ilmestyneistä Suomen valtiokalentereista on myös lainattava kappale.
Voitte käydä Pasilan kirjastossa lukemassa vanhoja Suomen valtiokalentereita.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
MasterChef Australian ylijäävä ruoka ja tuoretuotteet menevät hyväntekeväisyyteen. Hyvin vähän menee biojätteeseen ja sekin kompostoidaan ja viedään MasterChef-puutarhaan. Tarkemmin voit lukea oheisesta 23.5.21 julkaistusta artikkelista..
https://www.news.com.au/entertainment/tv/reality-tv/masterchef-australi…
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Kuva kannattaa liittää mukaan, se helpottaa tunnistamista. Asiaa voi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista (muun muassa Bukowskis), joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Netissä olevista taiteilijaluetteloista ja -matrikkelista voit myös etsiä vastaavuutta taiteilijan nimikirjaimille. Kuvaston taiteilijaluettelo ja Kuvataiteilijamatrikkeli.
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-lintsata-on-peraisin?language_…
Esine tuo kovasti mieleen öljytuikun tai -lampun, joita on jo antiikin aikoina tavattu koristella vaikkapa uskonnollisilla symboleilla tai ornamenteilla. Tämä on kuitenkin valistunut arvaus.
Tarkempaa arviota esineestä kannattaa kysyä esimerkiksi huutokauppakamareista tai antiikkiliikkeistä.
Öljytuikku. fi.wikipedia.org.
Oil lamp. en.wikipedia.org.
Pentti Kirstilän Hanhivaara-sarjan ensimmäinen teos on vuonna 1977 ilmestynyt Jäähyväiset rakkaimmalle.
Kaikki Hanhivaara-sarjan 10 osaa näet esimerkiksi alla olevasta linkistä Kirjasampoon:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hanhivaara-sarja
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjan Eläimet: suuri ensyklopedia (Readme, 2010, s. 531) mukaan luokkaan Scyphozoa (meduusat) kuuluu 215 lajia. Muut lähteet antavat hieman erilaisia lukuja. Integrated Taxonomic Information System listaa 188 lajia, Garron Halen tutkielma "The Classification and Distribution of the Class Scyphozoa" (1999) puhuu yli 220 lajista.
Tämän Zootaxassa julkaistun tutkimuksen mukaan tunnettuja lajeja on noin 200, mutta siinä myös esitetään, että todellinen määrä on luultavasti ainakin 400 (s. 168)
Hei, ja kiitos maukkaasta kysymyksestä!
Tarkoitittekohan sitä, että peruna hajoaa kypsennettäessä? Siinä tapauksessa ensimmäisen alle laittamani linkin mukaan kyse olisi tärkkelyksen määrästä perunassa. Kiinteässä perunassa on Kalaneuvokselta tulevan ohjeen mukaan vähemmän tärkkelystä, mistä johtuen se ei hajoa kypsennyksen aikaan.
Toisessa laittamassani linkissä ruokatoimittaja Annika Elomaa tuo esiin, että varhaisperunoista ei kannattaisi tehdä keittoa. Syyksi hän mainitsee niiden vetisyyden.
Toivottavasti tämä auttaisi vähän!
Paras kalakeitto: Vinkit täydelliseen kalasoppaan | Makuja | MTV Uutiset
Ruokatoimittaja paljastaa: näin teet elämäsi parhaan kalakeiton | Maku (meillakotona.fi)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyi Kyösti Wilkunan teos "Suomalainen linnanneiti, josta tuli kuningatar". Tietokannassa teosta on kuvattu näin:
Eletään vuoden 1464 joulun aikaa. 18-vuotias Kristiina on Raaseporin linnan voudin Aabrahamin tytär. Joulun aikaan on tapana tehdä taikoja, joiden avulla nähdään tuleva puoliso. Myös Kristiina haaveilee uljaasta ritarista. Tulee tieto, että kuningas Kaarlo Knuutinpoika on jälleen syösty vallasta. Hänen haltuunsa on annettu myös Raaseporin linna, jonne hän saapuu seuraavana keväänä. Vähitellen Kaarlo ja Kristiina kiintyvät toisiinsa ja kun Kaarloa jälleen kutsutaan ottamaan valtaistuin haltuunsa, lähtee Kristiina mukaan. Kolme vuotta myöhemmin Kaarlon ollessa kuolinvuoteellaan hänet...
Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee".
Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset:
Kewät-laulu...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että Lentiira-nimen alkuosaan sisältyy karjalainen miehennimi Melenti. Nimen loppuosassa on sama aines kuin Vienan murteiden sanoissa vatiera ’majapaikka, asunto’ (vrt. venäjän kvartira) ja karantiera ’puutavaran tarkastus- ja lajittelupaikka’. Iivantiiran alkuosaan puolestaan sisältyy karjalainen miehennimi Iiva, Iivana ja loppuosan selitys on sama kuin Lentiirassa. Iivantiiran nimi on todennäköisesti peräisin jo keskiajalta.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Oikeaa tietoa en valitettavasti vielä löytänyt, mutta jaoin kysymyksesi kirjastokollegoille, jos jollakulla olisi tarkempaa tietoa tästä. Joku palstan lukijoistakin saattaa tietää vastauksen.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy alla oleva kattava lista Elvi Sinervon tuotannosta. Kaikkia teoksia, lukuun ottamatta teosta nimeltä Rukkanen, voi varata Helmet-kirjastoista (Helmet.fi).
Runo Söörnäisistä : novelleja. Gummerus, 1937.
Palavankylän seppä : romaani. Gummerus, 1939.
Pilvet : runoja. Tammi, 1944.
Onnenmaan kuninkaantytär ja ihmislapset. (nimellä Prinkki, Aulikki). Tammi, 1944.
Desantti : 1-näytöksinen näytelmä. Kansankulttuuri, 1945.
Pikku Aljosha : Maksim Gorkin lapsuudenmuistelmien mukaan . Kansankulttuuri,...
