Ingeborg Bachmannin Kolmaskymmenes vuosi sisältää viisi novellia: Nuoruus eräässä Itävallan kaupungissa, Kolmaskymmenes vuosi, Kaikki, Wildermuth, Undine lähtee.
Kolmaskymmenes vuosi | Anders-kirjastot | Finna.fi
Kaksi hautaa -niminen runo löytyy ainakin V. A. Koskenniemen tuotannosta. Kolmiosainen runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Latuja lumessa (WSOY, 1940).
Kyllä kyseessä on runo, josta tuli myös laulu. Suomen runottaren (1965) mukaan runon nimi on Kotomaamme ja runoilija Juhana Fredrik Granlund. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Runosta on tehty laulu "Pohjantähden alla" suomalaiseen kansansävelmään. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon.
Pertti Virtarannan teoksessa Kylmällä kynällä - kädellä lämpimällä Väinö Linna kertoo, että trilogian nimen Täällä Pohjantähden alla hän keksi matkalla kotiin tyttärensä kuusijuhlasta, jossa tämä laulu oli juuri laulettu.
Lähteet:
Suomen runotar (1965)
Suuri...
"Muutamia minuutteja ennen seitsemää saapui rajakersantti Lauri Kuittu vartiopaikalleen Rajajoen sillalle. -- Sillalle tultuaan Kuittu ihmetteli, ettei toinen vartiomies Hätönen ollutkaan siellä. No, hän hoitaisi tehtäviä siihen saakka yksin. Samassa Kuittu vilkaisi Neuvostoliiton puoleiseen päähän siltaa: Sinne oli tullut toistakymmentä venäläistä sotilasta ja upseeri, joka marssi keskelle Rajajoen siltaa kelloaan katsellen. Kuittu huomasi kuinka sotilaat kohottelivat kivääreitään ja tunsi olevansa maalitauluna. -- Sitten Kuittu huomasi punaupseerin menevän miestensä luo ja sanovan näille jotakin. Tämän jälkeen jotkut sotilaista amnpuivat ilmaan laukauksia. Aivan kuin varoitukseksi."
"Nyt Kuittua vietiin. Salamannopeasti hän syöksyi...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä sitaattia. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vuonna 2020 Suomessa oli 51 vähintään 10 000 asukkaan taajamaa.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston taulukoihin pääset tästä linkistä: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Tiedon saa poimittua taulukosta 11s8 -- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Vuotta 2021 koskevat taajamatiedot julkaistaan 15.12.2022.
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla vuonna 1999 julkaistu David Seedin kirja American science fiction and the cold war : literature and film.
American science fiction and the Cold War | Itä-Suomen yliopisto | Finna.fi
Erno Lindahl levytti uuden tulkinnan Ei paljon puutu onnestain -kappaleesta vuonna 1982 julkaistulle sooloalbumilleen Erno. Se julkaistiin myös levyltä julkaistun Mikset voi mua uskoa -singlen B-puolena. "Reggae-rytmi istuu hyvin vanhaan 'Ei puutu paljon...'-kappaleeseen", vakuutti Juhani Aalto Folk & country -lehteen 3/1982 kirjoittamassaan levyarvostelussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…;
Riimusauvat olivat puisia keppejä, joihin on kaiverrettu koko vuoden kalenteri, kirkolliset juhlapäivät ja kuun merkit. Samaa sauvaa voitiin käyttää kalenterina useana vuotena. Riimusauvoja käytettiin Suomessa ajan seuraamiseen arviolta 1200-luvulta alkaen. 1700-luvulla oli jo saatavilla painettuja vuosittaisia almanakkoja ja riimusauvojen merkitys pieneni. Suomesta on löydetty parisataa riimusauvaa, niistä suurin osa on Kansallismuseossa.
Suomen viimeisen riimusauvan teki tiettävästi korpilahtelainen Mikko Vilpunpoika Hantula vuonna 1868. Riimusauvoja käytettiin vielä jonkin verran myös painettujen kalenterien aikakaudella. Tarkempaa tietoa Suomesta löytyneiden riimusauvojen ajoituksesta voisi löytyä Heikki Ojan teoksesta Riimut :...
Nuottijulkaisua tästä teoksesta ei ole olemassa. Äänite löytyy Järvenpään Mieslaulajien albumilta Tulkoon joulu (1999), CD-levynä (JMLCD-4) ja LP:nä, joita on kirjastojen lainakokoelmissakin.
Alkuperäinen nuottikäsikirjoitus löytyy Sibelius-museon arkistostosta Turusta. Myös Music Finlandin hallussa on kopio käsikirjoituksesta sekä painetusta kuoronuotista. Heillä ei kuitenkaan ole sopimusta säveltäjän oikeudenomistajien kanssa hänen musiikkinsa levittämisestä. Sune Carlssonin (1892-1966) musiikki on suojattu vuoden 2036 loppuun asti.
Sibelius-museon arkiston yhteystiedot löytyvät museon Internet-sivuilta osoitteesta https://sibeliusmuseum.fi/fi/yhteystiedot/.
Music Finland on suomalaista musiikkia, sen tuotantoa ja levittämistä...
Hei,
kaksi mahdollista kanikirjaa löysin jotka voisivat tulla kysymykseen:
Marcus Pfisterin Hoppeli on kaunis kuvakirja pupuista ja talvesta. Siinä seikkailevat kylläkin Hoppeli ja sen äiti mutta kuvitus on kauniin sinisävyinen.
Toinen mahdollinen voisi olla Pirjo Telarannan Eetun ja Reetun ensilumi, joka taas kuulostaisi enemmän nimen perusteella kuvaamaltasi kirjalta.
Tuo toinen kirja voisi olla kirja nimeltä Keltainen kukka. Tekijänä Renate Schupp.
Vaara-kirjastoista kirjat löytyvät näitten linkkien takaa:
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.54298
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.36542
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.54154
Hei,
tässäpä sinulle pientä kirjalistaa mainitsemistasi aiheista:
Onni-pojan kierrätyskirja / Sanna Pelliccioni
Elsa ja Lauri kierrättävät / Kerttu Rahikka
Kuka vei roskat? / Tiina Sarja
Kysy ja kurkista! : hyvä vai paha muovi? / Katie Daynes
10 askelta maapallomme auttamiseksi / Melanie Walsh
Kalojen mitalla / Carlos Da Cruz
Nuuskamuikkusen kalakirja / Miina Mäki
Tiedeseikkailu : vesi / Jenni Vartiainen
Lisäksi omasta verkkokirjastosta voi etsiä mainitsemillasi aiheilla ja valita osastoksi lapset ja nuoret. Saat näkyviisi kaikki kirjaston valikoimissa olevat kirjat haluamistasi aiheista.
Kiitos kysymyksestäsi. Todella harmillista, että tällainen uutuusäänite on kadonnut. Tilasimme levyä uuden kappaleen tänään. On vaikea sanoa, kuinka pitkään sen saapuminen kestää. Levyä pitäisi olla saatavilla, mutta tuleva joulu saattaa hidastaa kaikkia toimituksia. Todennäköisimmin levyn saapumisessa voi kestää muutamia viikkoja. Varaukset pysyvät kuitenkin ennallaan.
Tästä kuvasta on hankala tunnistaa lajia, eikä asiantuntemukseni ole riittävää. Eskon kuvat -sivuston perusteella kyseessä voisi olla Isorantuli.
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. Sivustolla on myös kuvat 172:sta erilaisesta suomalaisesta hämähäkkilajista. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä. https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kkej%C3%A4.../
Kirjallisuutta suomalaisista hämähäkeistä löytyy...
Singer Sewing Machine Serial Number Databasen mukaan Singer-ompelukone sarjanumerolla Y8693224 on valmistettu v.1933.
Lähde: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Yleisellä tasolla sota-aikaisia joukko-osastoja käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita, opinnäytteitä, valokuvia ja muuta tietoa löytyy kätevimmin Finna-palvelusta. Hyvä perusteossarjat useimpien joukko-osastojen liikkeiden kartoittamiseen ovat Jatkosodan historia 1-6 ja Talvisodan historia 1-4. Joukko-osastojen lyhenteiden selvittämisessä apua on erityisesti Kansallisarkiston kokoamista sotilaslyhenneluetteloista. Joukko-osastojen säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.
Kysytty henkilö näyttäisi suorittaneen varusmiespalveluksensa Tuppuran linnakkeella Rannikkotykistörykmentti 2:ssa ja palvelleen talvisodan alussa samoin Rannikkotykistörykmentti 2:ssa. Rykmentin vaiheista löytyy esim....
Kollega tarjosi Laila Kohosen teosta Haaraparran tytär (1996). Siinä on orpo Tekla, joka yritetään naittaa vanhalle, väkivaltaiselle miehelle. Tyttö ja myös hänen pikkuveljensä saadaan ulkopuolisten avulla pelastettua muualle. Lapsuudenkodissa pyörii pappi Johannes ja Pyhää Henrikiä rukoillaan.
Kyseessä on Otto Mäkilän teos Poésie vuodelta 1938. Teos kuuluu Turun taidemuseon kokoelmiin.
https://turuntaidemuseo.fi/kokoelma
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/25/suomen-ensimmaisen-surrealisti…
https://finnishavantgardenetwork.com/2022/10/15/otto-makila-ja-suomalai…
Tsunameiksi laskettavista hyökyaalloista on todisteita jo esihistorialliselta ajalta. Historialliselta ajalta vanhimmat kirjalliset lähteet tsunameista ovat 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Vanhimpana pidetään kreikkalaisen historoitsija Herodotoksen kuvausta hyökyaallosta Poteidaian kaupungin luona vuonna 479 eaa. Jo historoitsija Thukydides esitti kuvauksessaan Kreikan saaristossa vuonna 426 eaa tapahtuneesta tsunamista, että maanjäristykset olivat yhteydessä tsunamin syntyyn.
Sana tsunami tulee japanin kielestä. Nimen merkitys "satama-aalto" johtuu siitä, että koska tsunamin aallonkorkeus kasvaa sen tullessa matalaan rannikkoveteen, se ei aiheuttanut suurinta tuhoa merellä oleville aluksille, kuten tekivät tavallisten...
Sisarusten lapset ovat serkkuja keskenään. Näin ollen kyseinen henkilö on äitisi serkku ja myös sinun sukulaisesi. Jos äitisi serkulla olisi lapsia, he olisivat sinun pikkuserkkujasi.
Tästä aiheesta on kysytty aiemminkin. Kannattaa tutustua muihinkin vastauksiin samasta aiheesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-jatkuu-serkku-pikkuserkku-jne?lang…
