En löytänyt tätä satua. Joutsen-aiheisia satuja on Kirjasammossa (hakutuloksen alalaidassa). Niistä tunnetuin lienee Grimmin Kuusi joutsenta, mutta se ei ole etsimänne. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Valitettavasti en löytänyt tietoa tämän runon käännöksestä.
Runo on alun perin ilmestynyt Yökehrääjä-kokoelmassa. Suomen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan mukaan Eino Leinon runoteoksista on käännetty englanniksi vain Helkavirsiä. Lisäksi Leinon runo on julkaistu englanninkielisissä suomalaisen runouden kokoelmateoksissa, mutta tietokannasta ei käy ilmi kaikkien niiden tarkkaa sisältöä.
Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
On toki mahdollista, että runo on käännetty ja julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä, mutta sellaisesta tietoa on vaikea löytää.
Lasten kylpytakin kaavoja löydät esim. Suuri käsityölehti (ent. Suuri käsityökerho) -lehden seuraavista numeroista:
2017 : nro 11-12, s. 23, 39-40 "Kylvyn paikka", lasten shaalikauluksellinen lämmin kylpytakki
2007 : nro 6-7, s. 20-21, 62-63 "Serkukset yökylässä", lasten kylpytakki
2004 : nro 11-12, s.10-14, 56-57 "Illasta aamuun", aamutakki, kylpytakki (miesten, naisten ja lasten mallit)
2003 : nro 3, s. 39, 65-66 "Kivat kylpytakit", kylpytakit lapselle ja aikuiselle
Helsingin kaupunginkirjaston johtoryhmästä annettiin tällainen vastaus:
Kaukopalvelun mukaan Helsingin kaupunginkirjasto on perinyt kaukopalvelumaksuja asiakkailta jo vuosikymmeniä. Helmet-kirjastojen kaukopalvelumaksujen hinnasto löytyy sivulta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut
Maksuilla katetaan postituksesta aiheutuvat kulut. Lain yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492 12 §) mukaan "Kunta voi periä myöhässä palautetuista aineistoista, varatun aineiston noutamatta jättämisestä ja muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista yleisen kirjaston suoritteista kohtuullisen, enintään suoritteen tuottamisesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää vastaavan maksun."...
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Ennen vuotta 1964 kielten opetus on ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena, koska vuoden 1957 kansakoululaki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa...
Löysin lehtiartikkeleista näitä kaikkia vaihtoehtoja, kuitenkin karkea arvioni mukaan useammin vastaanottaja ja saaja kuin voittaja. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sana nobelisti, jonka selityksenä on Nobelin palkinnon saaja. Kotimaisten kielten keskuksen muista aineistoista (esim. Kielikellon artikkelit ja vastaukset kielikysymyksiin) löysin vain kannanottoja väliviivan ja isojen tai pienten kirjainten käyttöön ja yhden henkilön tuotantoluettelosta artikkelin, jonka otsikko oli Nobel-palkittu fyysikko, joten myös ilmaus Nobel-palkittu voidaan lisätä listaan.
Eduskunnan vuotuista työskentelykautta kutsutaan valtiopäiviksi. Eduskunnan työjärjestyksen 1 §:n mukaan eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain helmikuun ensimmäisenä päivänä kello 12, jollei eduskunta ole päättänyt muuta kokoontumisaikaa. Valtiopäivien aloituspäivämäärä sovitaan käytännössä edellisten valtiopäivien lopussa. Valtiopäivien viimeinen täysistunto pidetään yleensä joulunalusviikolla, kun seuraavan vuoden budjetti on saatu käsiteltyä. Perinteisesti vaalikauden viimeiset valtiopäivät jatkuvat vuodenvaihteen istuntotauon jälkeen jo tammikuussa. Eduskunnan on tarkoitus kokoontua seuraavan kerran 10.1.2023, ellei eduskunta päätä keskeyttää istuntotaukoa. Istuntotauon keskeytyksiä tapahtuu melko harvoin: https...
En löytänyt taiteilijaa Kuvataiteilijamatrikkelista enkä kansainvälisestä Ars mundi. Yhdysvaltalaisesta AskArtista löytyy Hunt-nimisiä artisteja, siellä voi käydä tutkimassa, voisiko joku heistä olla sama Hunt.
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa:
Bukowskis
Hagelstam & Co
Helander
Emme valitettavasti löytäneet tietoa lukoista. Jos kyseessä olisi vaikkapa taidetempaus, voisi Helsingin kaupungin museo tai Kysy museolta -palvelu osata auttaa.
Elokuvia harrastava kollega ehdotti elokuvaa Running Scared vuodelta 2006. Siinä on hiukan tuon tyyppinen tilanne.
https://www.imdb.com/title/tt0404390/reference/
Säveltäjä Paul Erik Fagerlund on todennäköisesti haudattu Helsinkiin Maunulan uurnalehtoon. Hautahaku-verkkosivusto antaa nimihaulla tällaisen tiedon ja syntymä- ja kuolinvuosikin täsmäävät.
Kyösti Juhani Härmä, eli Kössi Härmä oli kotoisin Kuopiosta. Hautapaikka näyttäisi olevan Kuopion seurakuntayhtymän Iso hautausmaa.
Hautahaku on luotu helpottamaan mukana olevien seurakuntatalouksien hautausmaille haudattujen vainajien hautapaikkojen löytämistä. Hautahaussa on noin 810 000 hautapaikan tiedot. https://www.hautahaku.fi/fi/home
Larin-Kyöstin runosta Itkevä huilu näyttää löytyvän kaksi hieman erilaista versiota. Niistä toinen on julkaistu 24.11.1900 Lukutupa-lehden numerossa 18-19, ja toinen vuonna 1903 runokokoelmassa Kellastuneita lehtiä. Lehti ja kirja ovat luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722835?term=Itkev%C…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923156?page=65
Hopea-alaa käsittelevistä kirjoistamme en löytänyt tietoa Helsingissä sijainneesta Hopeatakomo Oy:sta.
Esineistön kuvia on runsaasti sekä internetissä yleensä että Finnassa:
https://www.finna.fi/ (hakusanaksi Hopeatakomo)
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistosta löytyy ainakin yrityksen mainoksia, mutta myös muuta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=hopeatakomo&orderBy=RELE…
(Heikki Sepän englanninkielisessä haastattelussa on pieni pätkä (s. 9), jossa hän kertoo työstään Hopeatakomossa.
https://www.aaa.si.edu/download_pdf_transcript/ajax?record_id=edanmdm-A…)
Kirjasammon kansikuvahaku toimii Kirjasammon käyttöliittymän kielillä, suomen ja ruotsin kielillä. Kuvailtujen teosten joukossa on alkuperäkieleltään venäjänkielisiä kieliä.
Kirjasta on tilattu uusi kappale. Tilaus näkyy Helmet-sivulla ensi viikolla. Ulkomaisen kirjallisuuden saapumisaikaa on vaikea arvioida, mutta varaukset pysyvät voimasssa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2515587?lang=fin
Tätä väitettä on käsitelty useammasin artikkelissa. Mm. Kotilieden kysymyspalstalla siihen on vastannut erikoislääkäri, joka toteaa, ettei syömisestä ole haittaa, ellei sairasta esim. sydän- ja verisuonitautia, https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/hukunko-jos-menen-uimaan-heti-…. Vaarallisempaa on juominen, alkoholijuomien siis.
Valitettavasti en onnistunut löytämään tarinaa ulottuvillani olevista lähteistä.
Sodanajan pommituslentolaivueista on julkaistu historiikit, joista tietoa kyseisestä tapahtumasta voisi etsiä:
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 44 (Koala, 2003, uud. painos 2010)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 46 (Koala, 2005)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 48 (Koala, 2003)
Myös Valtion lentokonetehtaan historiasta on julkaistu teossarja, jonka sota-aikaa käsittelevästä osasta voisi olla apua:
Raunio, Jukka. Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 2, Tampereella ja sodissa 1933-1944 (Jukka Raunio, 2007)
Kotimaisten kielten keskuksen Sanojen alkuperästä kertoo uve-sanan etymologiasta. Siellä arvellaan virtaan viittaavan sanan olevan johdos sanasta vuo, https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
