Pähkäillä on johdannainen sanasta pähkä, joka on murteellinen muoto sanasta pahka, kuppi, nuppi. Pähkä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana, jonka etymologiaa ei täysin tunneta. Se saattaa myös kuulua samaan yhteyteen kun pähkinä-sana.
Sanakirja ei mainitse sanan yhteyttä saamelasikieliin.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja L - P. (1995)
Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 paneuduttiin tarkastelemaan merkkituotteiden ja kaupan omilla merkeillä tarjottavien vastaavien tuotteiden välistä eroa ja päädyttiin toteamaan, ettei näillä välttämättä ole muuta eroa kuin pakkaus. Kauppojen omia tuotteita valmistavat usein aivan samat tehtaat, joiden brändituotteet kilpailevat ostajan huomiosta samoilla hyllyillä.
Kaupan omien merkkien tuotteiden raaka-aineissa voi kuitenkin olla eroja vastaaviin brändituotteisiin. Kuluttajan artikkelin esimerkkituotteista esimerkiksi Juustoportin "private label" -tuotteet tehtiin eri maidosta kuin Juustoportti-tuotteet. Olvin päärynäsiideriä valmistettiin peräti neljällä erilaisella reseptilllä: K-menulle, Pirkalle, Rainbow'lle ja Olvin omalle Sherwood...
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja...
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Hei, kyseessä voisi olla Tuulikki Ojasen Annen ensimmäinen leiri.
Anne lähtee kirjassa ratsastusleirille, jossa tapaa tytön nimeltä Takku. Takku antaa Annelle lempinimeksi Tikku. Pääset varaamaan kirjan Vaara-kirjastojen verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.31083
Laulun nimi on "Sammuva hiillos". Se alkaa: "Tuijotan hiileen himmenevään". A. Aimo, joka äänitti kappaleen Dallapé-orkesterin kanssa vuonna 1935, laulaa vain toisen säkeistön, joka alkaa: "Ruuduissa kasvaa kukkia jään". Laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty M. Maja, joka on eri henkilöiden yhteinen pseudonyymi. Yksi näistä henkilöistä on Martti Jäppilä.
Laulun ovat levyttäneet myös Aikamiehet (1967) ja Arttu Suuntala (1971).
A. Aimo: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=NpMel_A9P3k
Arttu Suuntala: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Vl9Wa6Q_7Do
Maja, M. Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000183771
Fenno : suomalaiset...
Hiihtolajien kansainvälinen kattojärjestö FIS on määritellyt maastohiihtokilpasuksen vähimmäismitat varsin tarkasti. Suksen leveyden tulee olla vähintään 40 mm. Huippuhiihtäjillä voi nykyisin olla suksipakassaan 10–12 kilpaparia molemmille tyyleille ja erilaisille keleille.
https://assets.fis-ski.com/image/upload/v1544086634/fis-prod/Specificat…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suksi
https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/1f102230-2f8d-47ff-805f-bbe0d18…
Kysymyksessä on ilmeisesti sarja Lentoturmatutkinta (Air Crash Investigation) ja sen yhdeksännen tuotantokauden jakso "Kohde tuhottu" ("Target Is Destroyed"). Jakso on nähtävissä tällä hetkellä YouTubessa.
Lähde:
"Target Is Destroyed" (IMDB)
Siperiaan lähdettiin esim. kuolemantuomion sijasta. Osa vangeista kuoli jo matkalla Siperiaan, jotkut onnistuivat pakenemaan. 1900-luvun alussa nousi esille karkotettujen armahtaminen, mutta niin ei tapahtunut. Miikka Vuorelan väitöskirjan mukaan (s. 192) kukaan ei palannut Suomeen. Tarkemmin tietoa aihepiiristä saa esimerkiksi teoksista:
1) Alpo Juntunen (1983): Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/178224/A-10-ISBN-951-9266-2…;
2) Miikka Vuorela (2021): Autonomian ajan rikos ja rangaistus oikeustilaston valossa : tutkimus rikollisuuden ja rangaistuskäytännön kehityksestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosina 1809–1917
https://...
Nimenmuutoksen Helmet-kirjastojen asiakastietoih voi tehdä vain henkilökohtaisesti kirjastossa. Käy siis missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Usein_kysyttya__Tas…
Hei,
Laulun Porvarit suomenkielinen sanoitus (tekijänä Liisa Ryömä) löytyi Teatterimuseon arkistoon säilytetystä esityksen käsiohjelmasta vuodelta 1983. Koska laulut teksteineen ovat tekijänoikeuksien alaista aineistoa, lähetän sanoituksen vain kysyjän sähköpostiin ja on tarkoitettu vain kysyjän omaan tutkimuskäyttöön.
Alkka on etenkin Lapissa ja Petsamossa käytetty vanha ruokin (Alca torda) nimitys (Kaisa Häkkinen, Linnun nimi). Swanin alkkakuningas on todennäköisesti ruokkien heimoon kuulunut siivetönruokki (alun perin Alca impennis, nykyisin Pinguinus impennis), pohjoisten merialueiden rannoilla elänyt suurikokoinen (75–90 cm) lentokyvytön merilintu. Tämän sukupuuttoon kuolleen lajin viimeiset yksilöt tavattiin 1800-luvun puolivälin paikkeilla.
siivetönruokki - Pinguinus impennis | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään. Alkuperäisestä sanoituksesta on jäljellä hieman muunneltuna säe: ”Juokse sä humma, kun taivas on niin tumma, ja kotia on pitkänlainen matka.” Myös Pekka Nissilän mukaan Rautavaara ”keräsi ja muokkasi kansanperinnetekstiä pitkään”.
Nuotissa ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” on laulu ”Elon polun taittaja”, joka alkaa: ”Juokse sinä humma, kun taival on niin tumma ja varjot ne vierellä kulkee”. Laulun kertosäkeessä...
Pavarotti on varsin harvinainen sukunimi: se ei yllä Italiassa edes tuhannen yleisimmän listalle. Eräiden lähteiden mukaan Pavarotti-sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Italiassa, eniten Emilia-Romagnan maakunnassa. Kaikkiaan maassa lienee Pavarotti-nimisiä perheitä n. 150.
Lähteitä:
https://www.mappadeicognomi.it/classifica_cognomi.php
https://www.cognomix.it/mappe-dei-cognomi-italiani/PAVAROTTI
https://www.cognomix.it/origine-cognome/pavarotti.php
Yleisimmät sukunimet Italiassa
- järjestyksessä: https://cognome.eu/italia
- alueittain: https://viaggi.corriere.it/eventi/cards/cognomi-piu-diffusi-in-italia-e-meno-diffusi/
Otin suoraan yhteyttä Lindström Oy:hyn puhelimitse, yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://lindstromgroup.com/fi/yhteystiedot/lindstrom-yhteystiedot/. Sain heiltä tiedon, että Lindströmin logon olisi suunnitellut graafinen suunnittelija ja tunnettu suomalainen graafikko Kyösti Varis, noin 1970-luvulla. Logoa on kuulemma päivitetty hieman 1990-2000-lukujen vaihteessa.
Lisätietoja Kyösti Variksesta löytyy mm. Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti_Varis tai hänen omilta kotisivuiltaan http://www.kyostivaris.fi/index.html
Kysymyksen lisätiedoissa mainittu kirja Kortelainen, Jukka: Lindström 1848–1988 löytyy Helmet-alueella ainakin Pasilan kirjavarastosta, Helsinki-kokoelman käsikirjastosta....
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Valitettavasti en löytänyt tietoa Ossi Viskarista itsestään vaikka hänen käännöstyönsä onkin mittava.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto voisi olla paikka, josta osataan neuvoa: https://www.sktl.fi/
ystävällisin terveisin
Vaikea sanoa näillä tiedoilla. Vaski-kirjastoissa on useita ruokahävikkiä koskevia kirjoja, mutta käännökset ovat englannista tai yksi norjasta. Ruotsinkielisiä kyllä löytyy. Uudehko ruokahävikkiä koskeva kirja on Juha Ketolan Älä syötä ruokahukkaa (2018), jossa aihettä käsitellään monipuolisesti.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3727687
Ohessa muita ruokahävikkiä koskevia kirjoja https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_m…
