Juuri tämän kuvailun perusteella tarinaa ei löytynyt mutta voisiko kyseessä olla Ihannetyöpaikka lehdestä 21/1994? Siinä ei ole ongenkoukku vaan sirkuksessa oleva piiska. Muuten on monta samankaltaista tarinaa joissa Aku on ongella ja tavalla tai toisella hän itse tai kalastuskumppani tulee heitettyä veteen, mutta ei juuri siitä syystä jota kuvaillaan.
Voisiko etsimäsi juttu olla Marjo Rämön kirjoittama ja Helsingin Uutisissa 7.5.2022 (päivitetty 9.1.2023) julkaistu "Anneli, 85, lähtee päivätansseihin leopardimekossa, joka on hankittu Mallorcalta 1965 – Erik, 93, kokee harrastuksen auttaneen vaikeassa elämäntilanteessa: "On tärkeää, että on jotain mitä odottaa". Juttua pääset lukemaan tästä linkistä https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4587543.
Pinttyneen alumiinikattilan voi puhdistaa seuraavasti: Lisää kattilaan yksi osa etikkaa ja yksi osa vettä. Anna kiehua hiljalleen n. 10 minuuttia. Pese ja kuivaa tavalliseen tapaan. Huom.! Älä käytä alumiinin puhdistukseen emäksisiä pesuaineita kuten ruokasoodaa tai valkaisuainetta, sillä ne voivat vahingoittaa alumiinipintaa vielä lisää.
Lähde: Nerokkaat niksit ja neuvot. 2012
Siviilipalvelus on ollut Suomessa lain takaama vaihtoehto vuodesta 1931. Helmikuun 27. päivänä 1931 P. E. Svinhufvudin hallitus jätti eduskunnalle ehdotuksen uudeksi laiksi niille asevelvollisille, joita omantunnon syyt estävät suorittamasta sotapalvelusta. Hallituksen esityksen oli laatinut yhden miehen komiteatyönä hallitusneuvos Heikki Aarnio. Laki hyväksyttiin yksimielisesti huhtikuussa ja astui voimaan 29.5.1931. Lain aikaansaamiseen oli vaikuttanut vahvasti Arndt Pekurisen aseistakieltäytyminen kaikkine julkisuusvaiheineen, eikä vähiten tapauksen saama kansainvälinen kohu. Sen vuoksi lakia ruvettiin nimittämään "Lex Pekuriseksi".
Uusi laki oli tosiasiassa vain väliaikaisratkaisu. Kieltäytymisen syiksi kelpasivat uskonnolliseen tai...
Nykysuomen sanakirjan mukaan liukku on onttoon puuhun tehty linnunpesän tila.
Suomen murteiden sanakirja kertoo, että sana liukku on tarkoittanut (pesä)koloa, onkaloa tai vesilinnun munituspönttöä lähinnä Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa sekä Rautjärvellä.
Suomen murteiden sanakirja on kartta alueista, joilla sanaa on tavattu
Liukku-sana Suomen murteiden sanakirjassa
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
Mitä luultavimmin Washingtonia kohti matkalla olleen kaapatun lennon 93 aiotuksi kohteeksi on arveltu joko Valkoista taloa tai Yhdysvaltain kongressitaloa. Ehdottoman lopullista ja varmaa tietoa asiasta on ehkä mahdotonta saada. Syyskuun 11. päivän iskuja koskevien tutkimusten yhteydessä kerättyjen lausuntojen perusteella vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että terroristien ensisijainen kohde on ollut kongressitalo. Tämän vaihtoehdon puolesta puhuu sekin, että kongressitalo olisi ollut huomattavasti Valkoista taloa "helpompi" kohde löytää ja osua.
Flight 93 was aiming for the Capitol on 9/11 - The Washington Post
Tätä on kysytty usein aikaisemminkin. Siteeraan vanhempaa vastausta.
Voit tutkia yksittäisen helmet-kirjaston lehtivalikoimaa helmet-aineistohausta näin: kirjoita Helmet-hakuruutuun sana aikakauslehdet, rajaa tulosta kohdasta Aineisto (Lehti) ja kohdasta Sijainti (Kirjasto). Tässä tulos esim. Arabianrannan kirjaston aikakauslehdistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Saikakauslehdet__Ff%3Afacet…
Olisikohan kyse Curly Putmanin laulusta On ihmeen hyvä tulla kotiin (Green green grass of home)? Sen viimeisessä säkeistössä tosin lauletaan, että "En kulje kujaa luokse armaan, liityn jatkoks jonon harmaan."
Suomen kieliset sanat lauluun on sommitellut Jussi Raittinen.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 14 sekä teokseen Käymme yhdessä ain' ja muita 60-luvun hittejä (1986).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Paluuta reserviin ei valitettavasti tässä tapauksessa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa ole. Maavoimien esikunnasta tavoitettu asiantuntija selvensi asiaan liittyvää lainsäädäntöä.
1) Siviilivarannosta ei paluuta reserviin nykyisen lain puitteissa
Siviilipalveluslain 100 §:ään viitaten, mahdollisuutta reserviin palaamiseksi ei valitettavasti ole, vaan se edellyttäisi lainsäädäntömuutosta. Vaihto siviilipalveluksesta asepalvelukseen on mahdollista vain kerran, mutta ei enää, jos siviili- tai täydennyspalvelus on aloitettu. Sama asia käy ilmi Aluetoimistojen verkkosivujen UKK -osiosta.
2) Sitoutuminen koulutukseen ja tehtäviin
Sitoutuminen ei vaadi suoritettua asepalvelusta, kuten Vapaaehtoisesta...
Näillä näkymin mahdollinen liikennealan lakko maaliskuun alussa ei vaikuta Espoon kaupunginkirjaston aukioloaikoihin; kirjastot pyritään pitämään normaalisti auki. Myös muina aikoina mahdolliset poikkeusaukioloajat selviävät luotettavimmin Helmet.fi -verkkosivuilta kunkin kirjaston kohdalta.
Kansatieteellisissä lähteissä takapuolen tai muiden alaruumiin osien tervaaminen on merkinnyt rangaistusta siveettömästä elämästä: "Huorintekijöiltä tervattiin takapuoli -- " (Muistan kuinka Räisälässä... : Räisälän perinnettä). Kaunokirjallisuudessa aihelmaa on hyödyntänyt esimerkiksi Anu Kaipainen: " -- kaksi tytöistä oli löydetty parin päivän päästä erään luodon rannasta alastomina ja takapuoli tervattuina." (On neidolla punapaula)
Jotkut ovat takapuolen tervaamisesta puhuessaan kiinnittäneet erityistä huomiota tervan tarttuvuuteen, ja tervatuista takapuolista on tullut paikalleen jämähtämisen kuva. "Tervatut takamukset on virkapaikkaansa liiaksi kiintyneellä henkilöllä. 'Yhdistyselämässä tunnetaan valitettavan yleinen ilmiö, jonka...
On olemassa pari eri laulua jotka mainitsevat oravan puussa tai pesässä. Kansanruno löytyy kirjasta Eläinrunojen kirja (1997), jonka on toimittanut Satu Koskimies. Tämä on myös laulettuna, ja viitteenä laulun tekijään on Tupu Savonen (1959) - Oravalla puussa - YouTube
Toiseksi löytyy "Laulu oravasta"-runo Aleksis Kiven romaanista Setisemän Veljestä (1870) - http://runosto.net/aleksis-kivi/muut/laulu-oravasta/. Tämä löytyy laulettuna esimerkiksi täältä - Laulu oravasta - Mikko Perkoila - YouTube
Kolmantena löytyy "Oravan pesä - Kas, kuusen latvassa oksien alla" jonka on säveltänyt P.J. Hannikainen (1854-1924) ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937). Tämä löytyy laulettuna täältä - Oravan pesä - YouTube
...
Ulkolinjan ohjelmassa kirjailija ja toimittaja Sergio Rizzo väittää, että vuonna 1993 Italiassa oli 150 000 lakia, kun Saksassa oli n. 7000 - 8000 ja Ranskassa muutama tuhat. Nykyään Italiassa on Rizzon mukaan 200 000 lakia ja 50 000 alueellista lakia. Näiden lakien määrään emme pysty ottamaan kantaa.
Ulkolinja: Koronarahaa mafialle? https://areena.yle.fi/1-63576152
Lakien määrän kasvua Suomessa voisi selittää Saija Nirosen Yleisradion uutisille vuonna 2013 tekemä artikkeli, jossa on haastateltu lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofesori Jyrki Talaa. Pidemmällä ajanjaksolla vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti. Säädösten määrä kasvaa kaikissa kehittyvissä maissa, eikä Suomi poikkea muista. Mitä kehittyneempi...
Vaasan pääkirjaston uutisalueella on Vaasa-lehti mikrofilmattuna 1960-luvulta. Ennen kuin tulee lukemaan mikrofilmattuja lehtiä, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon joko puhelimitse (Uutisalue 06-325 3558 tai Info 06-325 3533) tai sähköpostitse kirjasto.info@vaasa.fi.
Tässä joitakin vinkkejä.
Ann-Christin Antell: Puuvillatehdas-sarja
Anu Joenpolvi: Rantakylä-sarja
Maija Kajanto: Kahvila Koivu -sarja
Tuija Lehtinen: Sumulaakson kartano -sarja
Veera Nieminen: Avioliittosimulaattori
Essi Paju: Koskenniska-sarja
Pirjo Tuominen: Rosa Örn -sarja, Viena Honka -sarja
Amanda Vaara: Majatalo Villa Venla -sarja
Sieppijärven Sisu:n A-sarjan viestijoukkue 8.1.1967:
Reijo Jauhojärvi
Urpo Liikamaa
Matti Vaattovaara
Elli Teurajärvi
August Lämsä
Ahti Nikumaa
Timo Lämsä
Metsäkaartilaisten itsensä kirjoittamia kirjoja ei ole niinkään. Jonne Vanhan kirja on kansitekstin mukaan todellisuuteen perustuva romaani. Alla muutama muu romaani ja muuta kirjallisuutta Länsi-Lapin metsäkaartilaisista Lappi-osaston kokoelmista.
Valto Maunula: Kannattaa varoa
Valto Maunula: Ei sorru
Janne Huilaja: Metsän hyvät
Varsinaisia muistelmateoksia on vähän:
Pudas, Heikki: Metsäkaartilainen (26 s.)
Tutkimuskirjallisuutta, johon sisältyy myös muisteluksia:
Markku Tasala: Metsäkaarti - Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha.
Aihetta sivutaan monessakin historiateoksessa, esim.
Ollikainen: Routalattiat. (Sieppijärven historia)
Arvo...
