Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä on ainoastaan yksi englanninnos. Naomi Walfordin käännös julkaistiin vuonna 1949.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
T tarkoittaa joko time (aika) tai test (testi). Nasan asiantuntijat ovat antaneet sille eri merkityksiä haastatteluissa.
Lähde: Dictionary.com, viitattu 18.4.2023
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on vuodesta 1899 alkaen annettu Tunne- nimeä etunimeksi alle 52 kertaa. Miehiä näistä on alle 20 ja naisia alle 32. Palvelussa on kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassa olevat etunimet, sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Yksityisyyssuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän, kuten esimerkiksi Tunne-nimen kohdalla, joka on varsin harvinainen nimi. Väestötietojärjestelmässä ei ole yhtään Tunnea sukunimenä.
Viimeiset Tunne- nimet on annettu 2000-2009, jolloin alle 5 naista ja alle 5 miestä nimettiin Tunneksi. Vuosina 1940-1979 nimen sai alle 20 miestä ja naista, 1980-1999 ei...
Vantaan seurakuntien hautausmaiden hoidosta vastaava henkilö kertoo holvihaudoista seuraavasti:
Holvihaudat ovat 120 cm syviä. Vainajan tuhka jää pysyvästi holvihautaan, tuhkaa ei siirretä haudasta minnekään. Käytäntö on sama kuin uurnahaudassa, tuhka jää pysyvästi hautaan. Hautausmaalla hauta on pysyvä. Kun holvihaudat täyttyvät, ne jäävät ennalleen hautausmaalle.
Kyseessä näyttäisi olevan yksi Suomen lukuisista ludelajeista. Tarkkaa lajinmääritystä kuvan perusteella on vaikea tehdä.
Suomessa esiintyviin ludelajeihin voi tutustua esim. seuraavien verkkosivujen avulla:
- https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
- https://laji.fi/taxon/MX.229577/identification
Tässä muutama vinkki.
Bertényi, Patricia G.: Salaisuuksien galleria
Kuusisto, Stephen: Kuulokuvia : muistoja sokeudesta ja kuuntelemisesta
Mai, Jia: Pimeä voima
Maupin, Armistead: Yön kuuntelijat
Šiškin, Mihail: Neidonhius
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalta löytyvät ainakin paikat Lindqvist, Blomqvist ja Nyqvistinalapuoli. Niistä kaksi ensimmäistä ovat talonnimiä, viimeisin pellon nimi.
Nimisampo yhdistää Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkiston ja Maanmittaushallituksen paikannimirekisterin. Palvelu on vapaasti käytettävissä.
https://nimisampo.fi/fi
Vantaan paikannimiin ja niiden historiaan voi tutustua myös ainakin kirjassa:
Kepsu, Saulo
Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö
Helsinki, 2005
Kirjastoille halutaan usein lahjoittaa kirjoja, mutta kirjastojen kokoelmiin voidaan ottaa tuollaisista kirjoista vain pieni osa. Yleisperiaatteena lahjoituksistakin kirjastot haluavat omiin lainattaviin kokoelmiinsa vain sellaisia kirjoja, joita ne voisivat muutenkin ostaa uusina hankintoina: kysyttyjä, moitteettoman hyväkuntoisia ja uudehkoja tai klassikkokirjoja, joista asiakkaat olisivat todennäköisesti kiinnostuneita. Lahjoitusten vieminen kokoelmaan vaatii työaikaa ja resursseja eikä kirjastolla ole varastotilaakaan isoille lahjoituserille. Kirjastot päättävät, otetaanko lahjoitetut kirjat kokoelmiin vai laitetaanko ne esimerkiksi kierrätyshyllyyn.
Monilla kirjastoilla on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat...
Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivujen kautta on mahdollista tutkia mm. rippikirjoja ja syntyneiden luetteloita. Nurmon aineistoja voit katsoa täältä.
Seinäjoen pääkirjastossa on kirkonkirjoja myös mikrofilmattuina. Saatavilla olevat rullat ja tietoa niiden käytöstä löydät täältä.
On epäselvää, kumpi on tämän suomenkielisen tekstin kirjoittaja: Aapo Kohonen vai Aukusti Simelius. Lisäksi joissakin lähteissä sanoittajaksi nimetään Aapo Korhonen, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15. Esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa joissakin Otto Kotilaisen "Jouluyön" tietueissa on maininta: "Säveltäjä ja sanoittaja epävarmoja. Katso myös Elias Kiianmies (säv.), Auk. Simelius (san.): Tyyni on ilta jääpuvussaan, op9, nro 1, jossa on lähes sama teksti ja osin samankaltainen nuottikuva. Kiianmiehen sävellys kuitenkin todennäköisesti myöhäisempi kuin Kotilaisen." (Elias Kiianmies oli Elias Kyander vuoteen 1934 asti.) Kohonen ja Simelius ovat eri henkilöitä.
Vanhin nuotti, josta löysin Otto...
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Finna.fi -palvelusta voi hakea aineistoa asiasanoilla ja rajata hakua vuosiluvuilla. Näin vanhan kirjan kohdalla riskinä on, että sitä ei ole aikoinaan kunnolla asiasanoitettu. Tällä hetkellä käytettävät asiasanat löytyvät täältä https://finto.fi/yso/fi/
Esimerkiksi ympäristö-alkuisia sanoja on monta, myös ekologisuus-termillä voi hakea. Voi myös hakea sanoilla, jotka mahdollisesti sisältyvät nimekkeeseen. Tuloslistan vasemmassa laidassa olevia rajausmahdollisuuksia voi myös käyttää teosten kirjailijoiden selailuun, jos niistä jokin kuulostaisi tutulta.
Valmista listaa en onnistunut löytämään.
Jos suosituimmuutta arvioidaan kirjamyynnin kautta, Finlandia-ehdokkaiden listoja voi verrata esim. Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta löytyviin myydyimpien kotimaisten kaunokirjojen listoihin (https://kustantajat.fi/tilastot/bestsellerit).
Vuoden 2022 Finlandia-voittaja, Iida Rauman Hävitys, on 20 myydyimmän kirjan listalla kolmantena. Muista ehdokkaista Olli Jalosen Stalker-vuodet on sijalla 15.
Vuoden 2021 ehdokkaista Rosa Liksomin Väylä on sijalla 3, Pirkko Saision Passio sijalla 11 ja voittaja Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto sijalla 4.
Vuoden 2020 listalla voittaja, Anni Kytömäen Margarita, on sijalla 2. Ehdokkaista Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa on sijalla 5.
Hei
Jos kirjaa ei ole OUTI-kirjastoissa, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön ja tilaamme sen muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukolainaus on maksullista.
Lisätietoa kaukopalvelusta, maksuista ja tilauslomakkeen löydät kotisivuiltamme: Kaukolainaus - Kirjasto - Oulun kaupunki (ouka.fi) Voit tehdä kaukolainapyynnön myös kirjastossa.
Frank Perettin kirjaa Pimeys laskeutuu ei enää löydy mistään Helle-kirjastosta mutta sen voi kaukolainata meidän kauttamme. Linkki kaukolainalomakkeeseen löytyy tästä: https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaus?pa_ullang=0&pa_ulid=25
"Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun" saattaa olla alkuperältään suullista kansanperinnettä, jonka alullepanija on tuntematon. Se on yksi niistä n. 40 000 sananparresta, jotka saatiin talteen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1985 julistamassa keruukilpailussa. Näistä se ja 5246 muuta kelpuutettiin mukaan Matti Kuusen toimittamaan kirjaan Rapatessa roiskuu : nykysuomen sananparsikirja (SKS, 1988). Sananparren keruupaikaksi kirjassa mainitaan Ristiina.
Rapatessa roiskuu -kokoelmaan on kelpuutettu vain sellaisia sananparsitekstejä, joille ei ole löytynyt vastineita Kansanrunousarkiston n. 1950-luvun loppuun ulottuvista sananparsien kopiokortistoista eikä ennen vuotta 1965 julkaistuista sananparsikirjoista. Se...
Missään Helsingin kirjastojen soittohuoneissa ei näytä olevan congarumpuja. Näet kirjastojen soittohuoneet Helmetin palveluvalikosta. Voit etsiä suoraan kirjastot, joissa on soittohuone.https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Tarkemmat tiedot soittohuoneista näet, kun tarkastelet kirjastojen sivuja. Soittohuoneiden varauksista ja muista asioista löydät tietoa https://varaamo.hel.fi/ -sivustolta.
Helmet-kirjastojen lainattavat soittimet löydät Helmet-hausta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssoittimet__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt (hakusana SOITTIMET, rajaa haku esineisiin)
Hei!
Ikävä kyllä meiltä ei löydy asiantuntemusta koskien signeerauksen tunnistamista. Kannattanee ottaa yhteyttä esim. taidehuutokauppoihin tai antiikkiliikkeisiin. Myös Suomen kuvataiteilijamatrikkelista (https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoista) saattaa olla hyötyä, vaikkakin siihen sisältyvät ainoastaan taiteilijaseuran jäsenet eikä sieltä löydy signeerauksia.
Paikan ja kuvan perusteella arvelen kyseessä olevan rantahämähäkin, tarkemmin isorantahämähäkin. Varmaa vastausta en voi antaa, koska en ole hämähäkkiharrastaja tai -asiantuntija.
LuontoPortti - verkkolehti - Mikä hämähäkki
isorantahämähäkki - Dolomedes plantarius | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Hakutulokset - isorantahämähäkki - Kuvapankki - Kuvatoimisto Vastavalo.net
Halutessasi voit lähettää kysymyksen myös vaikkapa YLEn Luontoiltaan Kysy luonnosta – asiantuntijat vastaavat – Luonto – yle.fi
