Kyseessä on todellakin kirjastojärjestelmämme ongelmakohta. Asiakas ei voi uusia lainaansa, jos nimekkeeseen kohdistuu yksikin varaus. Virkailijat voivat kuitenkin ohittaa tilanteen tarkistettuaan, että hyllyssä on riittävästi kappaleita varausta varten. Suosittelen, että otat yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon ja pyydät henkilökuntaa uusimaan lainasi, jos uusiminen ei muuten onnistu. Voit joko soittaa kirjastoon puhelimella, olla yhteydessä chatin kautta tai tietysti pistäytyä kirjastossa paikan päällä. Varaudu joka tapauksessa kertomaan kirjastokorttisi numero.
Qassam-nimellä kulkevien rakettien runko on metalliputkista rakennettu sylinteri, jonka pohjaan hitsataan kiinni metallilevy ja suihkusuuttimet. Rungon sisällä on sokerista ja kaliumnitraatista valmistettua kiinteää polttoainetta sylinterimäiseksi pötköksi valettuna sekä kärjessä räjähdelataus, joka on valmistettu TNT:stä ja ureanitraatista. Räjähdettä ympäröi metallikuori sirpalevaikutuksen lisäämiseksi, ja sytytin valmistetaan pistoolin patruunasta, jousesta ja naulasta.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Qassam_rocket
What are Qassam Rockets?
Video Qassam-rakettien valmistuksesta
Karaokea varten varustettuja tiloja löytyy ainakin Lippulaivan, Myllypuron, Oodin ja Tikkurilan kirjastoista. Tiloja voi etsiä ja varata alla olevien linkkien kautta.
Espoon varaamo
Helsingin varaamo
Tikkurilan kirjaston soittohuone
Gail Honeymanilta ei toistaiseksi ole julkaistu muita kirjoja.
Eleanorille kuuluu ihan hyvää -romaanin kuvailussa on käytetty mm. seuraavia asiasanoja: elämäntaito, ihmissuhteet, ystävät, sinkut, kehityskertomukset, psykologiset romaanit ja viihdekirjallisuus. Kaunokirjallisuuden etsiminen hakusanojen perusteella on kuitenkin hiukan hankalampaa kuin tietokirjallisuuden, sillä vaikka tässäkin tapauksessa sanat kyllä kuvaavat kirjan sisältöä hyvin, ne eivät kerro mitään sen kerrontatyylistä. Yhdistelmällä "viihdekirjallisuus huumori" löytyy kuitenkin paljon kirjoja, joiden joukosta voisi löytyä kiinnostavia teoksia.
Tässä vielä muutama täsmävinkki:
Haywood, Sarah: Kaktus
McFarlane, Mhairi: Sinuun minä jäin
McLaughlin, Emma: Nanny :...
Maailmansodissa palvelleiden saksalaisten sotilaiden henkilöasiakirjat ovat nykyään Saksan Liittoarkistossa. Sivuilla on lomakkeet asiakirjojen tilausta varten.
Suomessa on aikaisemmin toiminut myös Saksalaisten sotilaiden lapset ry, joka on pystynyt auttanut sukujuurien selvittämisessä. Tällä hetkellä yhdistyksen verkkosivut eivät näytä olevan toiminnassa.
Kansallisarkisto on laatinut aiheesta kaksiosaisen selvityksen, josta saa monenlaista taustatietoa:
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948: Osa I, Saksalaisten sotilaiden lapset = Children of foreign soldiers in Finland 1940-1948. Volume I, The children of German soldiers. Kansallisarkisto.
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden...
Ei tarvitse olla virallista tutkintoa, mutta se saattaa helpottaa töiden saantia. Suurin osa kustantamoista valitsee kääntäjänsä käännösnäytteiden kautta. Niitä voi tarjota aktiivisesti eri kustantamoihin, jos mielii kääntäjäksi. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy paljon lisätietoa. Siellä kerrotaan, että heidän jäseninään olevilla ammattilaisilla suurimmalla osalla on ylempi korkeakoulututkinto esim. käännöstieteestä tai vaikka filologiasta. Alalla työskentelee myös muuta kautta ammattitaidon kartuttaneet.
Alla linkki alan liiton sivuille, sieltä löytyy runsaasti tietoa vaatimuksista:
Kääntäminen ja tulkkaus - Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (sktl.fi)
Hei, kysyin Amos Rexin asiakaspalvelusta ja sieltä vastattiin näin:
"Valitettavasti nyt juuri itse Lasipalatsin Bio Rexin elokuvasaliin asti ei pääse itsenäisesti piipahtamaan, mutta Bio Rexin lämpiö eli yläaula on usein avoinna museon aukioloaikoina. Bio Rexin kerroksessa järjestetään juuri nyt paljon mm. elokuvien ensi-iltoja sekä tilaustapahtumia ja joskus museon näyttelyt levittäytyvät kerrokseen ( esim. studionäyttely Between us vuonna 2021). Varsinaisia avoimien ovien päiviä tai arkkitehtuurikierroksia ei juuri nyt ole tiedossa, mutta Open Helsinki-tapahtuman aikaan (toukokuussa) näitä on nyt viimeiset pari vuotta pidetty eri muodoissa."
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan munkki, eli upporasvassa paistettu vehnätaikinaleivonnainen, on saanut nimityksensä vertauskuvallisesti. Paistorasvassa ruskeaksi ja pyöreäksi pullistuvan leivonnaisen on ajateltu muistuttavan hyvin syönyttä ruskeakaapuista luostariveljeä eli munkkia.
Sana possu puolestaan on hellittelevälle tai lapsenomaiselle puheelle ominainen variantti sanasta porsas.
Possumunkin nimitys tulee sen porsasta muistuttuvasta ulkomuodosta. Possumunkki leivotaan porsaan muotoiseksi ja sille tehdään mahan alle taikinasta jalat.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Sinun kannattaa verkon kautta etsiä Kirkkonummella ja sen lähiympäristössä toimivia saaneraus- ja rakennusliikkeitä ja kysyä heiltä tarjouspyyntöjä. Ne osaavat vastata kaikkiin käytännön asioihin.
En onnistunut löytämään käytettävissäni olevista lähteistä viitettä siitä, että Branderilla olisi ollut kahviloita Helsingissä. Toki asiaa voi vielä tiedustella yritykseltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.brander.fi/.
Helsingin vanhojen kahviloiden joukosta löytyy kyllä hieman samantapainen nimi, Brondinin kahvila eli Bronda. Se perustettiin jo 1897 ja tunnettiin myöhemmin erityisesti taiteilijoiden suosimana paikkana. Kahvilasta on ilmestynyt Ville Nenosen muistelmateos Tavattiin Brondalla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981).
Muita tunnettuja helsinkiläiskahviloita mainittujen lisäksi ovat ainakin Kappeli (vuodesta 1867), Café Succès (vuodesta 1957) ja Café Ursula (1952). Lisäksi Primulan leipomolla oli...
Tätä huhua on tosiaankin kerrottu vuosikymmeniä. Asiaa on myös tutkittu. Yksi uusimmista tutkimuksista on Tuomas Teporan ja Aapo Roseniuksen teos Muukalaisten invaasio - siirtoväki Suomen ruotsinkielisillä alueilla 1940-1950 (S&S, 2020). Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Kirjan esittely on luettavissa esimerkiksi Yle-sivulta
Äkkiseltään tuntuu, että lastenkodissa asuneiden lasten kertomuksia löytyisi enemmän kuin lastenkodeissa työskennelleiden. Monista lastenkodeista julkaistuista historiikeista voi löytyä sitten molempien näkökulmaa, sekä lasten että työntekijöiden. Varmaan kannattaakin lähteä liikkeelle laajalla haulla ja katsoa mitä ylipäätään aiheesta löytyy, julkaistujen teosten lähdekirjallisuudesta voi päästä taas eteenpäin. Hain ensin laajalla haulla 'lastenkodit' ja 'historia' pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta, josta löytyi seuraavanlaista aineistoa aiheesta:
Helmet -- lastenkodit historia
Sitten hain samalla haulla Finna-tietokannasta, josta löytyi laajemmin aineistoa aiheesta, lisänä artikkeleita ja kuvia, sekä myös...
Suosikki-lehden vuosikertoja vuodesta 1983 säilytetään ainakin Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Lehdet eivät ole lainattavissa. Voit kuitenkin pyytää niitä luettavaksi Pasilan kirjaston asiakaspalvelusta. Myös kirjavarastossa voi vierailla avoimien ovien päivinä, jotka ovat tänä syksynä keskiviikkoisin 16.8.-31.12.2023 klo 15-19.
Lyhyen katsauksen perusteella kahden kopeekan kolikoiden hinnat näyttävät liikkuvan 1970-lukuun saakka 1-3 euron tietämillä, ja siitä uudempien hinta jää alle euron. Rahojen hinnan arviointiin saa apua Suomen Numismaatikkoliiton jäsenyhdistyksistä; Etelä-Pohjanmaan numismaattisen kerhon jäsenten yhteystiedot löytyvät kerhon verkkosivuilta osoitteesta http://www.ep-numismaatikot.fi
Kyllä on, paperisilppuri sijaitsee Töölön kirjaston kellarikerroksessa.
Lähde:
Helmet.fi. Töölön kirjasto. Palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palve…
Pukinmäen kirjaston kotisivuilla palautusluukusta kerrotaan tarkemmin seuraavaa: "Aineiston palauttaminen palautusluukun kautta on omalla vastuullasi. Palautusluukun kautta palautetuista lainoista et saa kuittia, koska lainat eivät tätä kautta kirjaudu palautuneiksi kirjastojärjestelmään. Lainat kirjataan palautuneiksi vasta seuraavana kirjaston aukiolopäivänä. Aineistosta kertyy myöhästymismaksuja palautusten kirjaamiseen saakka."
Palvelut | Helmet
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905-1907 kannattaa ainakin käydä läpi. Ylioppislastutkintolautakunnan arkistoja vuosilta 1874-1974 säilytetään Kansallisarkistossa. Aineiston mainitaan sisältävän mm. oppilasluetteloja.
Kyseessä saattaisi olla Kirjaliton vuonna 1999 julkaisema Hiiritalon kello (kirjoittaneet Tim ja Jenny Wood, kuvittanut Mandy Doyle). Valitettavasti en löydä kirjasta kuin nämä Kansalliskirjaston tiedot: https://finna.fi/Record/fikka.3871655 eikä teosta ole jäljellä muualla kuin vapaakappalekirjastoissa, joista sen voi saada vain lukusalilainaan.
Lapuan ja Kauhavan seurakuntien arkistojen aineistosta löytyy tietoja Finna-hakupalvelun kautta ja osa aineistosta on digitoitu. Esimerkiksi Lapuan seurakunnan arkistossa on lukkarinvaalien vaaliluetteloita ja erilaisia pöytäkirjoja, mutta otsikoiden perusteella ne eivät ulotu vuoteen 1870.
Kaarlo Jalkasen kirja "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918" (Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1978) vaikuttaa erittäin kiinnostavalta lähteeltä, mutta en pääse katsomaan sitä juuri nyt. Ainakin Jalkasen kirjassa "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1721-1809" on lueteltu lukkareiden ja urkureiden nimiä. Jalkanen on kirjoittanut myös kirjan "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1809-1870", joka voi myös olla hyödyllinen lähde.
Juho...
