Mikko Laakson kirjassa Oikeilla raiteilla : raideammattilaisten työn historia (Siltala, 2017) kerrotaan, että vuoteen 1922 asti rautateillä oli voimassa jako virkamiehiin ja palveluskuntaan. Ensinmainitut rekrytoitiin yleensä upseerien ja aliupseerien parista, jälkimmäiset edustivat suomenkielistä, alempaa yhteiskuntaluokkaa. Virkamiehille kuuluivat esimerkiksi keskushallinnon, asemapäällikön, sähköttäjän ja lipunmyyjän tehtävät. Palveluskunta taas työskenteli mm. juna-, asema- ja vaihdemiehinä, eikä näihin tehtäviin tarvittu kansakoulutodistuksen lisäksi muuta tutkintoa. 1800-luvun lopussa oli yleistä aloittaa asemalla palkattomana työntekijänä, ns. alokkaana, ja yletä siitä kokemuksen ja työnantajan tarjoaman koulutuksen avulla....
Toivo Kuulan teosluettelosta en etsimääsi laulua löytänyt, mutta hengellinen laulu "En rauhaa löydäkään maan päältä" sisältyy moneen nuottiin vaihtelevin sanoituksin. Alkuperäinen sanoittaja on Nils Adolf Rosenbröijer. "Siionin kanteleeseen" sanoituksen on uudistanut Lauri Thurén. Muiden sanoitusten tekijöistä ei ole tietoa. Säveltäjän nimi ei ole tiedossa. Laululla ei ole nuoteissa varsinaista nimeä, se löytyy hakemistoista alkusanojen mukaan. Laulu sisältyy "Siionin kannel" -laulukirjan lisäksi esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Kansan virsi kansan suussa : 25 suomalaista hengellistä kansansävelmää pianon tai urkujen säestyksellä / sovittanut L. J. G. Stråhle (alkusanat: En rauhaa löydäkään maan päältä, neljä...
"Tytöt pyykillä" -nimistä laulua en löytänyt, mutta "Lapset pyykillä" -laulussa "tytöt pyykille kiiruhtaa" pesemään nukenvaatteita. Tarkoitatko kenties sitä? Laulu alkaa: "Kevätaurinko kirkas kun paistaa". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Ester Melander. Laulu sisältyy nuottiin Melander, Ester: "Päivä paistaa : lauluja ja leikkejä" (WSOY, 1952; nuotinnos kosketinsoittimelle, sanat ja leikkiohje).
Alueellasi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy n. 30 nimikettä yksinäisyyttä käsittelevää suomenkielistä tietokirjaa. Aiheeseen liittyviä suomenkielisiä kaunokirjoja löytyy n.100 nimikettä. Niistäkin voi olla vinkkejä yksinäisyyttä käsiteltäessä.
Voit tutkia kirjoja alla olevista linkeistä. Kirjoista, joissa on kannen kuva mukana, saat takakannen tekstin näkyviin klikkaamalla kuvaa, ja avautuvassa ikkunassa vielä uudelleen. Kannatta myös lukea teoksen asiasanat, koska ne kertovat mitä teos käsittelee.
https://tinyurl.com/tietokirjat
https://tinyurl.com/kaunokirjat
Piparminttu-Pipsan englanninkielinen nimi on Peppermint Patty. Tenavat-sarjan luoja Charles M. Schulz kertoi saaneensa idean hahmon nimeen piparminttukonvehteista. Englanniksi niihin viitataan sanalla peppermint patty. Tässä yhteydessä substantiivi patty tarkoittaa mitä tahansa pyöreää, keksimäistä makeista, kun taas Patty on erisnimi, muunnelma naisen etunimestä Patricia. Schulz teki substantiivista erisnimen ja loi hahmon nimen ympärille. On oletettu, että hän sai inspiraation tietystä konvehtista nimeltä York Peppermint Pattie, mutta tämä on kiistetty myöhemmin, sillä kyseisiä konvehteja ei myyty vielä tuolloin siinä osassa Yhdysvaltoja, missä Schulz asui.
Englannin kielellä nimi on siis...
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietää vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palstamme seuraajista kysyjän etsimää kappaletta?
Hei!
Valitettavasti lainaustietoja ei saa takautuvasti tietoon. Tällä hetkellä voit laittaa verkkokirjastossa omissa tiedoissa ruskin kohtaan lainaushistorian säilytys, joka kerää tästä hetkestä eteenpäin lainahistoriaasi. Valitettavasti tästäkään ei ole nyt juurikaan hyötyä, koska olemme vaihtamassa kirjastojärjestelmää 31.8. alkaen ja sen myötä kaikki kerätyt lainahistoriat poistuvat muistista.
Jos nyt päätät ruveta keräämään tietoa, niin tässä pääkäyttäjämme ohje tämän historian siirrosta suosikkien kautta uuteen järjestelmään ennen 31.8.
"Yksi kirjastojärjestelmänvaihdon seurauksista on valitettavasti se, että asiakkaan lainahistoria katoaa Finna-verkkokirjastosta. Lainahistoriaa ei saa siirrettyä järjestelmien...
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietäisi. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista?
Vuosina 1686-1869 voimassa ollut kirkkolaki mahdollisti ankaran kirkkokurin. Kirkkokurin avulla seurakuntalaisia rangaistiin esimerkiksi yksilöön, yhteiskuntaan tai valtioon kohdistuneesta teosta tai uskonnon harjoittamiseen liittyvästä laiminlyönnistä.
Pekka Halmesmaa kertoo kirjassaan "Kirkkokuri murroksen kynnyksellä" näistä erilaisista rangaistusmuodoista mitä esimerkiksi ”haluttomuus perehtyä kristinoppiin” tai ”jumalanpalvelukseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyönti” aiheutti.
Kyseisen kirkkolain mukaan kärsimyksen tuottaminen sääntöjä rikkoneelle kuului rangaistuksen olemukseen. Rangaistuksia olivat esimerkiksi varoitukset joko papilta ja/tai kirkkoneuvostolta, sakko tai vaihtoehtoisesti kirkolle työn tekeminen sekä...
Kappaleen "Yön sävel", jonka on säveltänyt Viljo Marttila ja sanoittanut Ulla Ylinen, ovat levyttäneet Jarkko Ylinen ja Kaisa & Kumppanit. Ylinen on julkaissut versionsa ilmeisesti itse kustantamallaan CD:llä Jarkko Ylinen vuonna 2011. Kaisan versio on julkaistu Minimusicin kustantamalla LP:llä 10 vuotta (1981).
Kumpaakaan tallennetta ei näytä tällä hetkellä olevan myynnissä. Niittä kannattaa kysellä musiikkia myyvistä antikvariaateista ja verkon divareista tai myyntisivustoilta kuten huuto.net.
Ylisen CD löytyy joidenkin kirjastojen valikoimista. Kaisa & Kumppaneiden levyä on parissa kirjastossa, mutta ainoastaan kuuntelukappaleina.
Lauluja ei löydy tällä hetkellä mistään suoratoistopalvelusta.
Oikeusministeriö tiedotti kesäkuussa ehdokkaiden kannattamisesta: Jos hakemusasiakirjoja tarkastettaessa huomataan, että sama henkilö on kannattajana kahdessa tai useammassa valitsijayhdistyksessä, Helsingin vaalipiirilautakunta poistaa hänen nimensä kaikista valitsijayhdistyksistä.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen totesi Helsingin sanomien jutussa samaan tapaan: Jos Helsingin vaalipiirilautakunta huomaa asiakirjoja läpi käydessään saman nimen useamman valitsijayhdistyksen joukossa, niin nimi vedetään yli molemmista. Tietenkin moni pystyy keräämään yli 20 000 nimeä taakseen, eli siinä mielessä sillä ei välttämättä ole isoa käytännön merkitystä. Mutta periaatteessa tällaisillakin poistoilla voi olla merkitystä, jos kannatus on hilkulla.
Arvellaan, että käsikirjoittajat loivat nimen Mor'du gaelin kielen sanoista "mor" (jätti) ja "dubh" (musta).
Sana mordu on myös ranskan kielessä verbin "mordre" (purra) partisiipin perfekti. Se tarkoittaa kirjaimellisesti purtua, mutta lähinnä kuvainnollisesti, että joku on hulluna johonkin tai jostakin.
Lopuksi taustalla on voinut olla latinan sana "mortus" eli kuolema. Siitä on johdettu esimerkiksi ruotsin, saksan ja puolan murhaa tarkoittava sana "mord". Puolassa sanan genetiivimuoto on "mordu".
Lähteet:
https://disney.fandom.com/wiki/Mor%27du
https://www.collinsdictionary.com/dictionary/french-english/mordu
https://en.wiktionary.org/wiki/mordu
Valitettavasti suoraa listausta eri maissa suoritettavien hallitusneuvotteluiden paikkoihin ei ole olemassa. On syytä olettaa, että maiden poliittinen järjestelmä vaikuttaa myös hallitusneuvotteluiden paikkaan, esimerkiksi Ranskassa presidentillä on suuret valtaoikeudet hallituksen muodostamisessa. Hallitusneuvotteluista eri maissa sinänsä löytyy runsaastikin materiaalia. Esimerkiksi
The selection of ministers in Europe : hiring and firing
Dowding, Keith ; Dumont, Patrick. Routledge 2008. https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993753454006250?sid=3076816023
Constitutional Conventions in Central Europe: Presidents in Government Formation
Process / Miloš Brunclík and Michal Kubát.
Institute of Political Studies, Faculty...
Alla oleva verkkosivu kertoo muun ohessa heinän paalaamisen alkuvaiheista Suomessa. Paalaimet alkoivat voimakkaammin yleistyä Suomessa 1970-luvun kuluessa, vaikka jo tätä aiemmin 1950-luvulta alkaen niitä oli markkinoilla ollut.
https://www.tarinoitajanakkalasta.fi/heinaseipaista-dinosauruksen-munii…
Helsingin Sanomissa uutisoitiin 1972 "maatalouden ehkä raskaimman kesätyön olevan nopeasti koneellistumassa". Uudellamaalla paalattiin jo noin puolet heinäsadosta. Paalaimia hankittiinkin alkuun erityisesti Etelä-Suomen tiloille. Kehityksestä huolimatta vuonna 1974 Hesarissa todettiin kuitenkin suurimman osan maan heinistä koottavan edelleen seipäille.
Helsingin Sanomat 7.7.1972 ja 4.7.1974.
Laulu on kansanlaulu, sen tekijöitä ei tiedetä. Laulu esiintyy julkaisuissa monilla eri nimillä, esim. "Neito ja kuolema", "Kuoleman viikatemies", "Tuonelan viikatemies" "Tuonen viikatemies" ja "Viikatemies". Sekä laulun sanoista että melodiasta on julkaisuissa useita erilaisia versioita.
Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen julkaisussa laulu on nimellä "Viikatemies" (sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu on sijoitettu otsikon "Vuosi 1918" alle, mikä viittaa siihen, että laulu on kuulunut vankileirilauluihin, jotka levisivät sekä käsin kirjoitettuina että suusta suuhun ja jotka usein lainasivat sävelensä ja aiheensa vanhemmista kansanlauluista. "Viikatemies" alkaa: "Jääaavikon aukean laitaan käy kuoleman viikatemies"....
