Vaikea tietää, mitä kaikkia asioita ihmiset ovat vuosisatojen aikana pohtineet. En oikein edes ymmärrä, mitä kysyjä tarkoittaa. Onko kyse siitä, että kulttuuriimme jotenkin kuuluu se, että merkittäviä asioita on aina kolme? Vai onko maan, veden ja auringon yhteisvaikutus kenties pyhän kolminaisuuden metafora.
Jos kysyjää asia kiinnostaa, hän voisi perehtyä kolminaisuusoppiin. Kolminaisuusoppi on kristinuskon peruskäsite. Se erottaa kristinuskon islamista, juutalaisuudesta, Jehovan todistajia ja MAP-kirkosta. Kolminaisuusoppiin on viitteitä Uudessa Testamentissa, mutta lopullisesti se määriteltiin 300-luvulla. Yksinkertaisesti määriteltynä kristinuskossa on yksi jumala, persoonallinen Jumala. Jumalalla on kolme persoonaa, Isä, Poika...
Kysymyksessäsi viittaat ymmärtääkseni ilmiöön nimeltä fanius tai "fanittaminen". Tein haun ensin Finna.fi:ssä hakusanoilla fanit, fanius, fanikulttuuri ja psykologia. Suomeksi ei juurikaan löytynyt relevantteja teoksia, mutta alla pari lähinnä olevaa:
Loimala P (2002) Nuorten idolit, niiden merkitykset ja fanien persoonallisuus. Pro gradu.
Petrelius J (2023) Fanien kokemuksia idolin vaikutuksista heihin parasosiaalisessa suhteessa. Maisterivaiheen työ.
Hain myös Google Scholar -palvelussa hakusanoilla "fans", "fandom" ja "psychology". Englanniksi aiheesta löytyy useita kirjoituksia, artikkeleita ja tutkimuksia hieman eri näkökulmista. Seuraavista teoksista voisi olla hyötyä, jos haluaa tutkia fanikulttuuria ja...
Ehkä lakien etsimistä helpompaa olisi kysyä apua vammaisjärjestöistä. Invalidiliiton vammaisten neuvontapalvelu lupaa, että "Invalidiliiton asiantuntijat auttavat vammaisten henkilöiden palveluihin tai oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ohjaamme sinua eteenpäin oikean tahon puoleen", ja se vaikuttaisi hyvältä reitiltä päästä asiassasi eteenpäin.
Luulisin, että kyseessä on animaatiosarja Animaaniset (Animaniacs), jota esitettiin MTV3:lla vuosina 1997-1999. Animaaniset – Wikipedia
Sarjassa yhtenä hokemana oli "Hellou hoitsu", johon arvelen sinun viittaavan.
Laitteita voi käyttää kahdella eri tavalla. Pienikokoiset laitteet kuten porakoneet voi lainata kirjastosta ja viedä kotiin. Esineet lainataan kirjastokortilla kuten muukin lainattava aineisto. Esineet täytyy lainata ja palauttaa samaan kirjastoon. Niitä ei voi palauttaa automaattiin vaan ne täytyy jättää asiakaspalvelutiskille palautettavaksi.
Näet Helmet-tietokannasta, missä kirjastoissa on esimerkiksi porakoneita lainattavana: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2153764?sid=3521609849
Voit hakea Helmetistä myös luettelon kaikista lainattavista esineistä:
https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&type=AllFields&sort=title%2Cid+asc
Ompelukoneita ja muita...
Pallen kevätlaulun sanat näyttäisivät olevan Tampereen kirjastosta löytyvästä nuotissa:
"Paras ryssä - kuollut ryssä paarlevuu..".
Kyseessä on vuonna 1942 julkaistu nuottikokoelma Sota-ajan lauluja. Kyseisessä nuotissa näyttäisi olevan tämä kyseinen laulu nimellä "Kevätrallatus".
Kappaleen alkusanat PIKI-kirjastojen verkkosivujen mukaan ovat "Tullut on taas kevät että vappu".
Kuuntelin kyseisen kappaleen Matti Jarvan versiona youtubesta ja omaan korvaan sanat kuulostivat olevan "Ollut on taas kevät että vappu".
Nämä ovat kuitenkin sen verran lähellä toisiaan, että kyseessä voi hyvinkin olla sama kappale.
Voit tilata kyseisen nuotin kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Etsin sanoja myös netistä, mutta valitettavasti en löytänyt niitä...
Alla olevasta ensimmäisestä linkistä löytyy kaikki Helmet-kirjastoista lainattavat marsun hoito-oppaat. Marsuyhdistyksen sivulta (alimmainen linkki) löytyy hoito-opastusta kohdasta "Kaikki marsuista".
http://tinyurl.com/marsun-hoito
https://marsuyhdistys.net/home/
Hän on Martti Tiuri (1925-2016). Hän toimi kansanedustajana 1983-2003.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/279.aspx
Luettelo Suomen eduskunnan ikäpuhemiehistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_ik%C3%A4puhemies#Vanhin_elossa…
Autourheilu oli suosittua sosialistisissa maissa, ja erilaisia kilpailutapahtumia oli paljon. Valitettavasti mistään yhdestä paikasta ei löytynyt koottuna tietoa eri kilpailuissa mukana olleista autoista. Lisäksi kyseisestä automallista ilmeisesti on käytetty eri nimityksiä (Lada 2105 VFTS, Lada VFTS, VAZ 2105), mikä vaikeuttaa tiedon löytämistä.
Tarkastelemalla tietoja eri kilpailuissa mukana olleista autoista voidaan kuitenkin todeta, että 2105 oli mukana useissa kilpailuissa, eli sitä voi pitää suosittuna automallina.
Ks. esim. Cup of Peace and Friendship, Yalta Rally, eWRC-results.com (etsi ensin kilpaluja maan perusteella ja tarkastele sitten listoja kuskeista ja autoista vuoden perusteella, esimerkkinä Ralli Tartu 1987, jossa VAZ...
Matrikkeliin Spes Patriae on vuosittain koottu ylioppilaiden kuvia (niiden, jotka ovat antaneet luvan kuvansa julkaisemiseen) sekä nimiluettelot kyseisen vuoden ylioppilaista. Hain Finnasta vuoden 1974 Spes Patriaen tiedot, lähtisin tutkimaan Käpylän yhteiskoulun ylioppilaita tästä niteestä. Voit katsoa Saatavuustiedoista haluamasi kirjaston kokoelmaa, missä kirja olisi paikalla. Spes patriae. 1974 | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Kappale on nimeltään "Kerrostalon joulu", ja se löytyy Sanni Merruntauksen levyltä Oi jouluinen ihme ([Lohja] : Sanni Merruntaus, [2022], EAN 6420114027344).
Lyhenne ei tosiaan esiinny Kansallisarkiston lyhenneluettelossa. Sotien välisen ajan organisaatio esitellään seuraavassa teoksessa:
Kronlund, J. (toim.) (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Teoksessa ei KPR -lyhennettä esiinny. Tarkistin myös ensimmäisen varsinaisen painetun virallisen lyhenneluettelon sekä Sotamiehen taskukirjan vuodelta 1925, ja näissäkään ei ole KPR:ää:
(1929). Joukkoyhtymien, - osastojen, - muodostelmien jne. nimitysten lyhennykset. WSOY.
Tawast, T. (1924). Sotamiehen taskukirja 1925. Arvi A. Karisto.
Eksoottisetkin lyhenteet esiintyvät yleensä aikakauden sanoma- ja aikakauslehdissä, jotka ovat selailtavissa ja haettavissa Kansalliskirjaston digiarkistossa....
Sirpa Kähkösen 36 uurnaa -kirjaa ei ole kirjastoissa sijoitettu mihinkään varsinaiseen genreen, joita ovat esim. jännitys, viihde tai fantasia. Tätä teosta kuitenkin määrittää vahvasti sen pohjautuminen kirjailijan ja etenkin tämän äidin elämään. Tästä johtuen kirjan asiasanoissa Helmet-verkkokirjastossa on termi todellisuuspohjaiset teokset, Helmet -- 36 uurnaa : väärässä olemisen historia / Sirpa Kähkönen.
Syy, miksi tämä teos voi tuntua erilaiselta, on varmaan kirjailijan valitsemassa kerrontatavassa. Kirjan kertojahan muistelee äitinsä ja myös koko oman sukunsa historiaa kommentoiden sitä äidillensä, joka on jo kuollut eikä voi enää vastata tyttärelleen. Kirja on siis eräänlainen monologi yrittää ymmärtää, mitä tapahtui ja miksi...
Tämän linkin Helmet -- (katselukirjat | paksulehtiset) f:1 l:ara takaa löytyy listaus Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvistä arabiankielisistä lasten katselu- ja paksulehtisistä kirjoista, jotka on siis suunnattu juuri pienimmille lukijoille.
Uuden etunimikirjan mukaan harvinainen Aana on Aavan lähekkäisnimi. Aavan nimipäivää vietetään 25.3.
Lähde:
Patjas, Liisa-Maria: Uusi etunimikirja: Aadasta Äijöön (Karisto, 2015)
Rakkauden ihme -niminen (Son-Rise: A Miracle of Love) tosipohjaiseksi mainittu elokuva esitettiin TV1-kanavalla 16.12.1981. Amerikkalaisen elokuvan ohjasi Glenn Jordan. Perheen poikalapsella diagnosoidaan autismi. Vanhemmat eivät anna periksi vaan omistautuvat lapsensa auttamiseen. (Helsingin Sanomat 16.12.1981).
https://en.wikipedia.org/wiki/Son-Rise:_A_Miracle_of_Love
https://www.imdb.com/title/tt0079933/
Tallennetta elokuvasta ei ole kirjastoissa lainattavissa. Son-Rise: A Miracle of Love näyttäisi kyllä olevan katsottavissa YouTubelta, ei tosin suomalaisin tekstityksin. Elokuva on myös julkaistu DVD:nä.
Kiev-kameroita valmistettiin toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitossa. Tuotantolaitteet olivat saksalaista alkuperää ja valmistus keskittyi Ukrainan Kiovaan. Kiev-kameroista löytyy tietoa wikipediasta englannin kielellä, sekä ainakin parilta suomenkieliseltä verkkosivulta. Kiev-kameroita ja muita neuvostokameroita tuotiin aikoinaan Suomeen varsin paljon.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kiev_(brand)
https://www.svhy.org/tietopankki/artikkelit/neuvostoliiton-kameratuotan…
https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/tietoa-ja-oppaita/…
Vuonna 1954 kameraa markkinoivat esimerkiksi Kuva-Relavuo Pengerkadulla ja Pan Foto Mannerheimintiellä. Liikkeiden mainoksessa ylistettiin kameroiden edullista hintaa suhteessa hyvään laatuun....
Sota-ajan päivärahoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehdessä Perinnetietoutta -palstalla 3/2018. Päiväraha vaihteli sotilasarvon mukaan sekä ajan myötä. Rintamasotilaan päiväraha poikkesi kotijoukkojen vastaavasta. Helmikuusta 1940 alkaen myös kiinteää peruskuukausipalkkaa maksettiin, johon vaikutti perheen koon lisäksi paikkakuntakohtaiset arvoluokitukset. Vaihteluväli siis oli melkoinen. Pienimmillään talvisodan alussa sotamiehen päiväraha oli 5,00 mk.
Lähde ja lisätietoja:
Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä? Päiväraha ja sota-ajan palkka. Kylkirauta, 3, 34.
Jos on niin, että et saa sähköpostiisi linkkiä Oletko unohtanut tunnuslukusi -sivuston tarjoaman linkin kautta https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin , kirjastolla ei joko ole sinun sähköpostitietojasi tai kirjastokorttisi on vanhentunut. Jos asiakas ei käytä Helmet-korttiaan kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään aineistoa lainassa, hänen tietonsa putoavat asiakasrekisteristä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)
Tässä tapauksessa asialle voi oikein tehdä mitään matkustamatta pääkaupunkiseudulle. Mutta onneksi voit käyttää odottaessasi Piki-kirjastojen erinomaisia palveluja. Jatkossa kenenkään ei tarvitse välttämättä hankkia toisen alueen kirjastokorttia...
Tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta arveltiin, että kyseessä voisi olla planeetta Venus, Jupiter tai Saturnus ja "liikehdintä" voisi viitata skintillaatioon eli tuikkimiseen. Ursasta myös neuvottiin, että havainnoista kannattaa ottaa ylös tarkka kellonaika sekä seurata liikkuuko kohde ja mihin suuntaan. Ursan sivuilta löytyy Taivaanvahti-palvelu, jonne voi ilmoittaa havaintojaan. Lisäys: kysyjä itse totesi kohteen olevan Jupiter.
Lisäksi Ilmatieteen laitoksen Kysymyksiä ja vastauksia -sivulla on asiantuntijan laatima yleistasoinen vastaus kysymykseen, minkälaisia valoilmiöitä taivaalla voi näkyä. Tiivistetysti vastauksen mukaan valoilmiöt voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnollisiin ja ihmisen...
