Kuun kierron vaikutuksesta kasveihin löydät tietoa biodynaamista viljelyä käsittelevistä teoksista ja artikkeleista. Tässä muutama esimerkki:
1) "Kosmiset rytmit ja viljely - kronobiologian perusteita" / toim. Kari Järvinen. Helsinki : Biodynaaminen yhdistys, 1997. ISBN 951-9442-20-0
2) Roinila, Pirkko: "Tiedon uusilla teillä - Biodynaamisen viljelyn tutkimus", 2000. ISBN 951-9442-28-6 . Teoksen sivuilla 37-40, luvussa "Rytmit ja konstellaatiot tutkimuskohteena" esitetään tutkimustietoa aiheesta.
3) Vuosittain ilmestyvä "Luontopäiväkirja", jota kustantaa Biodynaaminen yhdistys.
4) Klett, Manfred: "Auringon ja kuun keskellä". Kalenterien käyttöä biodynaamisessa viljelyssä käsittelevä artikkeli. Demeter, 1993 : 1, s. 16-17.
5) Virkkunen,...
Kaari Utriosta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 2000
Miten kirjani ovat syntyneet; 4, 2000
Taiteen huipulta: taiteen akateemikot ja taiteilijaprofessorit Suomessa 1997, 1998
Kotimaisia nykykertojia, 1997
Kotimaisia naistenviihteen taitajia, 1999
Lisäksi Aleksi-tietokannasta löytyy aika paljon lehtiartikkeleita, pääset katsomaan Aleksia kirjastossa.
Kaari Utriosta löytyy sivuja myös hakemalla esim. Googlesta, esim kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilla on lyhyt esittely Kaari Utriosta http://www.tammi.net
Kaari Utrion kotisivu on: http://www.amanita.fi/
Baskeista löytyy tietoa osoitteissa
http://tanjani.avenet.fi/ranska/liite/liiteapu.html
http://kotinetti.suomi.net/espanjaseura.oulu/page6.htm
Lisäksi voit katsoa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
mistä pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy seuraavaa kirjaa: Kurlansky,Mark: The Basque history of the world.
Lehti tulee pääkirjaston Luonnontiede ja Tekniikka -osastolle sekä kaikkiin lähikirjastoihimme ja on lainattavissa. Pääkirjastosta tuo mainitsemasi numero oli lainassa, mutta kyselepä noista muista tai jätä varaus pääkirjastoon!
Luulen, että seuraavistakin kirjoista voi olla hyötyä: 1) 500 liikekirjettä-yrityksen mallikirjeet 2)Kylänpää Esa, liike-elämän kirjallinen viestintä. Nämä kirjat ja lisääkin löydät lähikirjastosi, esim. Leppävaaran kirjaston kautta.
Suomenkielisinä löytyvät mm. teokset: Haasio: Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 1 ja 2; Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita; Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita. Verkossa kannattaa selata Dekkarinettiä, https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasampoa, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus. Makupalat.fi:n kokoelmasta Dekkareita löytyy lisää vinkkejä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita.
hei,
Tässäpä tiedot teoksesta, joka vaikuttaisi sopivalta:
Sangharakshita, sthavira; Buddhan jalo kahdeksanosainen polku. Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, Helsinki, 1994 tai 1988. 199 s.
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Lisäksi seuraavassa teoksessa käsitellään ainakin polun eettisyys-osaa
Ovi parempaan maailmaan - hyvän elämän avaimet eri kulttuureissa. Pirkko Pitkänen, Mikko Telaranta (toim.). Painatuskeskus, Helsinki, 1995.
sekä hyvän elämän käsiteestä buddhalaisuudessa:
Revel, Jean-Francois; Munkki ja filosofi. Jean-Francois Revel & Matthieu Ricard, Basam Books, Helsinki, 1999.
Netissä:
http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/buddhalaisuus.htm
(klikkaa kahdeksanosainen tie)
http://...
Lapin maakuntakirjastosta löytyy aiheeseesi liittyen mm. seuraavaa:
Suomen EU-kansanäänestys 1994: raportti äänestäjien kannanotoista. 1994
Suomalaisten EU-kannanotot (vuodesta 1995-)
Suomen tilastollinen vuosikirja 1995 s. 512 (EU-jäsenyyden kannatus vaalipiireittäin)
EU-kansanäänestys 1994 (SVT Vaalit 1995:2)
Aikakauslehdistä vuodelta 1994 löytyy myös aiheestasi, esim Suomen kuvalehti
numeroista: 41, 42, 43 sekä Politiikka-lehdestä numeroista 2 ja 3, samoin Politiikka-lehdestä v, 1995, no. 2.
Varsinaista tietoa lappilaisten kannanotoista löydät 1994 Lapin kansoista, jos voit tulla selaamaan niitä Lappiosastolle.
Kehotan sinua myös kääntymään Lapin yliopiston Eurotietokeskuksen puoleen.
Voit myös vilkaista internet-osoitetta: http://...
Elokuvaa Kultalampi on saatavana vain englanniksi puhuttuna ilman suomenkielistä tekstiä. Loma Roomassa -elokuvaa on saatavana vain Noel Nosseckin televisiofilmatisointina (1988), ei siis William Wylerin klassikkoelokuvana v. 1953, jossa esiintyvät Katherine Hepburn ja Gregory Peck.
Lisätietoja tästä Wylerin tekstittämättömän elokuvan saatavuudesta löytyy Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta hakemalla fraasilla "Loma Roomassa" osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp
Kaukolainatilaus maksaa Turun kaupunginkirjastossa 4 € plus mahdolliset lainanantajakirjaston vaatimat maksut.
Tässä vaihtoehtoja: Lepäsmaa: Suomen kielen alkeisoppikirja; Aaltio: Finnish for foreigners; Suomea suomeksi; Karanko: Tottakai; Hämäläinen: Aletaan; Nuutinen: Suomea suomeksi. Saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voi katsoa aineistohaussa osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Suomussalmen kunnankirjasto on koonnut tietoa Ilmari Kiannosta.
Löydät sivulta myös hänen elämänvaiheensa
http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/
Kiannosta löytyy kattava vastaus etätietopalvelun arkistosta, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4377&arkisto=true#H… .
Paikannimien suomentamisesta ja oikeinkirjoituksesta voi etsiä tietoa seuraavista kirjoista:
Vesikansa, Jouko: Nykysuomen oppaita 5--Ulkomaiden
paikannimet, 1980.
Hakulinen, Kerkko: Maailman paikannimet-- oikeinkirjoitusopas, 1996.
Studia-Studia-tietokeskus: suomi-ruotsi-suomi-sanakirja, 1997. Teokseen sisältyy liiteosa lyhenteistä, kasveista, eläimistä ja paikannimistä.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät internetistä http://www.libplussa.fi/
Laila Hietamiehestä on aika laihoja sivuja netissä, mutta katselepa vaikka näitä:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
http://www.otava.fi/ kirjailijat, kotimaiset kirjailijat)
http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/saure.htm
http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/hietaota.htm
Kannattaa tutustua myös itse teokseen Saure: Laila HIetamies läheltä. Myös kirjassa Kotimaisia naisviihteen taitajia on usean sivun artikkeli Laila Hietamiehestä.
hei,
Tässä ainoa suomenkielinen teos joka löytyi sanoilla "norja" ja "herätysliikkeet" tai "lestadiolaisuus". Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi lisäksi useampikin norjankielinen teos.
Haetta, Lars; Usko ja elämä - Koutokeinon saamelaisten hengellisestä elämästä, Lars Levi Laestadiuksen heräyksestä ja lestadiolaisuuden alkuvaiheista ennen vuotta 1852. Girjegiisa, Utsjoki, 1993.
jotain mainintoja norjalaisista herätysliikkeistä saattaisi löytyä seuraavista teoksesta:
Halila, Aimo; Tanskan ja Norjan historia. Gaudeamus, [Helsinki], 1972.
Saressalo, Lassi; Kveenit - tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1996.
Lampinen, Tapio; Uskonto ja politiikka - neljä...
Erilaisia kirja-arvosteluja on kerätty Makupalat.fi-hakemistoon ja ne löytyvät osoitteesta:
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66720
"Aisankannattaja" on tarkoittanut petettyä aviomiestä,
siis sellaista miestä, joka on ikään kuin varamiehenä jollakin naisella. Sanan lähtökohtana on aisan-alkuinen
sanaliitto kuten aisanhaka, aisankannatin sekä aisan koukku. Aisankannatin on satulan varassa oleva, aisaa kannattava hihna. Lähde: Suomen Murteiden Sanakirja 1.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on yhteinen lainaoikeus. Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastosta saadulla kirjastokortilla voi lainata aineistoa mistä tahansa näiden kirjastojen toimepisteestä, myös jostakin toimipisteestä toiseen lähetettyä ja kuntarajan ylittänyttä aineistoa.
Mainitut kirjastot eivät lähetä lainattavaksi tarkoitettua aineistoa yli kuntarajan, jos aineisto on merkitty pikalainaksi. Myöskään cdromeja, videoita ja dvdlevyjä ei lähetetä yli kuntarajan.
Kirjastossamme ei valitettavasti ole Hotakaisen Hukassa on hyvä paikka teosta äänikirjana, vaan ainoastaan CD-levynä. Sen on säveltänyt Iiro Rantala ja sanoittanut Kari Hotakainen (1999). Äänikirjaa ei löytynyt myöskään muista maakuntakirjastoista.
Kolme suomalaista naista on voittanut olympiakultaa kesäkisoissa.
Aale Tynni Lontoossa, 1948 (Taidelajit, lyriikkakirjallisuus).
Sylvi Saimo Helsingissä, 1952 (Melonta).
Heli Rantanen Atlantassa, 1996 (Keihäänheitto).
Lisää olympialaisten historiasta ja tuloksista voi lukea http://www.noc.fi/sivut/linkit.html
