Voit ostaa tai lainata rompulla olevan sanakirjan tai etsiä netistä sopivat sivut. Internetistä löytyy sanakirjoja esim. Makupalojen sivulta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm Löydät nettisanakirjoja myös hakukoneen avulla. Esim. Googleen voi kirjoittaa hakusanoiksi peräkkäin: sanakirjat suomi ruotsi (tai suomen kieli ruotsin kieli). Sekä Makupaloista että Googlella löytyi ainakin osoite http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml Kirjaston rompulla olevia sanakirjoja voi hakea Helmet-aineistohaulla. Osoite on www.helmet.fi Sanahaku-vaihtoehdossa voi valita aineistoksi cd-romit ja hakusanoiksi kannattaa kirjoittaa sanakirjat suomen kieli ruotsin kieli.
Helkan mukaan oheinen teos, joka löytyy mm Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta, kokoelma: Valtiotieteellisen tdk:n kirjasto, voisi sisältää tarvittaa tietoa.
Antony R. H. (1937-....)
Sexual moralities in France, 1780-1980 : new ideas on the family, divorce and homosexuality : an essay on moral change / Antony Copley
London : Routledge, 1989
XI-283 p. ; 23 cm
Lisää aineistoa löytynee Ranskan kansalliskirjaston luettelosta:
http://www.bnf.fr
Eri maiden puhelinluettelot ja myös Keltaiset Sivut löytyvät intenetistä, osoitteesta
http://www.yellow.com/international.html.
Valitettavasti paperimuotoiset kansainväiset puhelinluettelot löytyvät hyvin rajoitetusti kirjastoista.
Zachris Topelius on kirjoittanut tarinan Raahen poika, joka kertoo August Maksimilian Myhrbergistä. Tässä tarinassa on m.m. kohta, missä poika haluaa lentää ja tarttuu tuulimyllyn siipeen ja nousi korkealle, mistä hän sitten putosi alas ja käsivarret menivät poikki.
Tarinan voi lukea esimerkiksi kirjasta Topelius: Lukemisia lapsille – ensimmäinen osa. WSOY, 1982.
Hannu salamasta löytyy tietoa mm. teoksista Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Miten kirjani ovat syntyneet. 2 : Kirjailijoiden studia generalia 1979 / toimittanut Ritva Haavikko; Salama, Hannu: Ihmisen ääni; Tarkka, Pekka: Salama ja Tarkka, Pekka: Suomen kirjallisuuden historia.
Pelkästään roomalaista temppeli Pantheonia käsitteleviä kirjoja ei Helsingin kaupunginkirjastosta tai Kirkkonummen kirjastosta löydy. Monissa Rooman matkaoppaissa tai Rooman arkkitehtuuria käsittelevissä kirjoissa tietoa temppelistä on. Pääkaupunkiseudun kokoelmia pääset selaamaan osoitteesta http://www.helmet.fi/ Kirjoita aihehaun tyhjään ruutuun Rooma tai sanahakuruutuun Rooma matkaoppaat tai Rooma arkkitehtuuri. Voit halutessasi rajata haun esim. vain suomenkielisiin oppaisiin.
Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin pääset internetosoitteesta http://pegasos.atp.fi/session65F47D8FEC79F6F2D8AECF92FB28186B/fin/index… Kirjoita aihe/kohde-ruutuun Rooma tai Rooma + matkaoppaat tai Rooma + arkkitehtuuri.
Unesco-kuriiri-nimisen lehden vuoden 1995...
Osoitteesta http://www.yle.fi/tv1ope/kiasma/olden.htm löytyy ainakin jotain tietoa asiasta. Google-haulla Oldenburg ja runebergintorttu löytyy pari muutakin viittausta. Marjatta Levannon teoksessa "Nykytaide suurin piirtein" toteutumattomasta suunnitelmasta on kerrottu tiiviisti. Kirja löytynee melkein joka kirjastosta.
Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta antaville oppilaitoksille:
https://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastolaissa lukee henkilökunnan koulutuksista ja pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Koulutusta on yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä opistoissa. Kirjastonhoitajan...
Vuorisaarnasta löytyy kohta, joka vastaa melko tarkasti kysymystäsi. "Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet", sanotaan Matteuksen evankeliumissa 6:34.
Valitettavasti Gunnar Nordström on eräs niistä kirjailijoista, joista ei tunnu löytyvän mitään tietoja. Hänen suomalainen kustantajansa on Karisto. Kariston sivuilla ei ole tietoja tästä kirjailijasta. Google-haku tuottaa etupäässä ruotsinkielisiä viitteitä, eikä mikään niistäkään kerro paljoa kirjailijasta. Jos ruotsin kieli sujuu, voit katsella Googlesta laittamalla kirjailijan nimen hakusanaksi. Kirjailija toimii NHL-asiantuntijana ruotsalaisille tiedotusvälineille on ainoa löytämäni tieto, ja sen tiesit jo itsekin.
Vanhempia lehtiä säilyttävät sekä kirjastomme lehtilukusali http://www.tampere.fi/kirjasto/lukusali/ että pääkirjaston käsikirjasto http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/aineisto.html.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löytyvät tiedot siitä milta ajalta ja mitä lehtiä on varastoitu. Lehtikokoelmamme ei ole lainattavissa, mutta lehdet ovat luettavissa ja kopioitavissa ym. paikoissa.
Kaikkia lehtiä ei valitettavastin ole varastoitu etsimiltäsi vuosikymmeniltä.
Tässä muutamia lehtiä, joita löydät ao. vuosilta
kokoelmistamme
1. Nykytekstiili (pääkirjaston varastossa 1958-1997)
- vuodesta 1998 lehti on ilmestynyt nimellä Habit : suomalainen muodin ammattilehti
2. Teksi (julkaisija Teksiitlikauppiaitten liitto)...
Kyseessä on kappale 'Kaunis pesijätär'(Les lavandieres du Portugal), jonka säveltäjä on Andre Popp. Suomeksi sen on levyttänyt mm. Maynie Siren 50-luvulla. Laulun sanat löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta osasta 9.
Laulun kohta kuuluu: 'Jos vain lantilla leipää saan, ostan toisella manzanillan'. Manzanilla on kuiva fino-sherry, jota tuotetaan ainoastaan Sanlucar de Barramedan kaupungissa Atlantin rannalla.
CD-ROM-levykkeelle tallennettua tietosanakirjaa voidaan pitää elektronisena hakuteoksena. YSAn - yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html hakuteos on teos, johon on koottu tiiviitä artikkeleita usealta tai tietyltä alalta. Hakuteoksen rinnakkaistermejä ovat hakemistot, käsikirjat, sanakirjat, tietosanakirjat.
Elektronisen aineiston määrittely on esim. teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt: elektronisen aineiston kuvailu (julk. BTJ : Kirjastopalvelu, 1999)
"Aineisto (data ja/tai ohjelma), joka on koodattu tietokoneella käsiteltäväksi. Myös aineistot, jotka vaativat tietokoneeseen kytketyn oheislaitteen (esim. CD-ROM lukijan) käyttöä ja suorakäyttöpalvelut (esim. ilmoitustaulut, keskusteluryhmät/...
Löytyy useasta kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Kaikki kappaleet ovat lainassa tällähetkellä. Varauksia ei kuitenkaan ole, joten kannattaa varata, vaikkapa
osoitteesta www.helmet.fi.(jos sinulla on tunnusluku,varaaminen onnistuu helmetin kautta.)
Päivi Alasalmesta löytyy runsaasti tietoa internetistä. Seuraavassa luettelo valikoiduista sivuista:
1) Suomen kirjallisuden tiedotuskeskus http://www.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/pa.html
2) Sanojen aika -tietokanta, johon on linkki Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta
www.lib.hel.fi
3) Gummeruksen sivut
http://www.gummerus.fi/
4) Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita esittelevät sivut
http://www.tampere.fi/kirjasto/alasalmi.htm
5) Tietoa Päivi Alasalmesta ja hänen tuotannostaan löytyy myös teoksesta Kotimaisia nykykertojia 1-2, BTJ Kirjastopalvelu 2003.
6) Päivi Alasalmesta on myös kirjoitettu artikkeleita, joista uusimmat ovat ilmestyneet seuraavissa lehdissä:
Kaleva 2002-12-28; Anna 2002, nro 41, sivu 42-45; Ydin 2001, nro...
Runon kirjoittaja on Uuno Kailas; runon nimi on Pallokentällä. Se on painettuna esim. teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla (1978); myös: Kootut runot / Uuno Kailas (1977).
Jos oikein muistan, tämä musiikki on Ylen urheilutoimituksen oman miehen säveltämä teema. En usko, että sitä on julkaistu CD-muodossa, kuten ei muutakaan tämäntyyppistä aineistoa. En ole ainakaan koskaan nähnyt mitään tämänkaltaista levyllä. Suosittujen ohjelmien musiikkia kyllä on. Säveltäjän/esittäjän nimet luultavasti saa selville Yleisradiosta kysymällä, mutta ainoa keino saada itse musiikki talteen lienee äänittää se itse televisiosta.
Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta saa tietoja Fennica- tietokannasta - Suomen Kansallisbibliografiasta.
Koska aihepiiri on näinkin laaja (ravitsemus/liikunta ja laihdutus) on mahdotonta tässä yhteydessä lähteä laskemaan kokonaislukuja. Koska Fennicassa on tiedot kaikesta Suomessa painetusta kirjallisuudesta vuodesta 1488 alkaen on aikarajauskin tarpeen. Vuosilta 1990 - 2004 löytyi yhdellä hakutavalla hakien (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän – YKL luokkien 59.34, 79.2 ja 79.6 avulla) yhteensä 135 ao. aihepiireihin liittyvää teosta. Tässä tulosjoukossa saattaa olla osin samoja teoksia, koska saman teoksen sisältöä voidaan kuvailla useammallakin eriluokalla. Tulosjoukossa on myös lasten tietokirjallisuutta.
Hakuun valittiin...
