Helmetin (www.helmet.fi) sanahaussa voi käyttää hakusanoina esim. juristit, asianajajat, oikeustiede ja oikeustieteilijät sekä muistelmat ja elämäkerrat. Tässä muutama tuloksista: Miten meistä tuli oikeustieteen tohtoreita / Heikki Halila ja Pekka Timonen (toim.)(2003); Oikeutta maalla ja kaupungissa : tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien muistitietoa / toimittaneet Mari Hatakka ja Juha Nirkko (2000); Kemppinen, Kullervo: Laamanni muistelee (2000); Rekola, Esko: Viran puolesta (1998).
Måns Gahrton lienee Suomessa tunnetuin Eva ja Adam -sarjastaan. Sitä on ilmestynyt jo 10 osaa, ensimmäinen niistä vuonna 1998. Osat ovat: 1.Eva ja Adam: kertomus koulusta, kavereista ja rakkaudesta, 2.Eva ja Adam. Ollako vai eikö olla - yhdessä, 3.Eva ja Adam. Rakkaat viholliset,
4.Eva ja Adam. Huijareita ja veijareita, 5.Eva ja Adam. Hanget korkeat nietokset, 6.Eva ja Adam. Viimeiset pyjamabileet, 7.Eva ja Adam. Kesäyön painajaisuni, 8.Eva ja Adam. Tanssin tahdissa, 9.Eva ja Adam. Prinssi vai tavallinen sammakko ja 10.Eva ja Adam. Aurinkoa ja risukasoja.
Evasta ja Adamista on ilmestynyt myös kaksi sarjakuva-albumia: Eva ja Adam: suukkoja ja mustasukkaisuutta 2000 ja Eva ja Adam: koviksia ja pehmiksiä 2003.
Ennen Evoja ja Adameita...
Jos haluat lainata jonkin tietyn kirjan etkä löydä sitä kirjaston hyllystä, kirja on luultavasti lainassa jollain toisella lainaajalla. Silloin voit varata kirjan itsellesi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun toisen lainaajan laina-aika päättyy, sinun varauksesi astuu voimaan. Silloin toinen lainaaja ei voi enää uusia lainaansa, vaan hänen pitää palauttaa kirja.
Varauksen tekemällä voit myös varmistaa sen, ettei kukaan muu ehdi napata palautunutta kirjaa kirjaston hyllystä ennen sinua. Varsinkin uudet kirjat (ja suosituimmat kirjasarjat) ovat paljon lainassa, ja niihin tehdään myös paljon varauksia. Lainassa olevan kirjan palautumista voi tietysti myös odotella, mutta varmemmin ja nopeammin kirjan saa itselleen kun tekee siihen varauksen.
Jos...
Satu on todellisen elämän rajat ylittävä mielikuvitukseen vetoava kertomus. Sadun henkilöt, paikat ja tapahtuma-aika ovat yleensä epämääräisiä. Niitä ei siis kerrota totena. Sadut kuuluvat pääasiassa lastenkirjallisuuteen. Vanhimmat kansansadut ovat yli 40000 vuotta vanhoja. Muita satutyyppejä ovat mm. ihmesadut (sisältävät yliluonnollisia aineksia), legendasadut ja novellisadut. Kansansadun perinteen pohjalta syntynyt taidesatu (tarkoitettu alun perin aikuisille) välitti elämänkatsomuksellisia, eettisiä tai moraalisia näkemyksiä. (Lähteet: Mattila, Pekka: Kirjallisuuden tutkimuksen avainsanoja, Kirjayhtymä 1984; Facta 2001, WSOY)
Fantasia-sana viittaa mielikuvitukselliseen, ihmeelliseen, johonkin, joka ylittää arkitodellisuuden....
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Varsinais-Suomen historia II (1938)
Varsinais-Suomen historia III (1935)
Hämeen Härkätiellä (2002)
Kaikki nämä ovat saatavilla mm. Auran kirjastosta.
Näiden lisäksi suosittelen Heli Laaksosen runokokoelmia:
Pulu uis
Raparperisyrän
Jänes pussis (äänikirja)
sekä Heli Laaksosen kirjoituksia teoksessa Sekaherelmäpuu.
Näistä saa jo oivallisen kuvan varsinaissuomalaisesta luonteesta ja elämäntavoista.
Noin yleensä varsinaissuomalaisia pidetään varautuneina, hiukan sisäänpäin lämpiävinä, ennakkoluuloisina kaikkea uutta ja outoa kohtaan. Myös varautuneisuus ja omanarvontunto liitetään usein Varsinais-Suomen asukkaisiin. Sanotaan, että ihmiset Varsinais-Suomessa eivät helposti antaudu juttusille vieraiden kanssa ja...
Ilkka Remes syntyi vuonna 1962 Etelä-Karjalassa, Luumäellä. Hänestä löytyy tietoa esim. Ari Haasion kirjasta Suomalaisia dekkarikirjailijoita (2001).
Netistä tietoa Remeksestä löytyy hänen omilta kotisivuiltaan osoitteesta http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html ja Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=42&lang=FI
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita Remeksestä:
Tuntematon Remes, Kodin kuvalehti 17/1999 s. 14-16
Ilkka Remes : vetävän tarinan koukussa, Anna 31/1999 s. 92-94, 98
Espoon kaupunginkirjaston sivuilla ( http://www.espoo.fi/xsl_taso1_html.asp?path=1;606;607;7119 ) kerrotaan aineiston korvaamisesta ja maksujen maksamisesta:
"Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut teos maksamalla teoksen omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Mikäli haluat korvata teoksen toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Videotallenne, DVD-levy ja CD-ROM on korvattava maksamalla tallenteen omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Kirjasto ei palauta maksamaasi korvausmaksua, vaikka myöhemmin löytäisit korvaamasi teoksen.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista. Muun maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun...
Toivottavasti seuraavat teokset ovat aiheeseesi sopivia. Näitä saa pääkaupunkiseudun kirjastoista ja voitt tilata niitä lähikirjastosi kautta:
1) Apartments / [idea and concept: Peter Feierabend, Paco Asensio] ; [original texts: Loft Publications] ; [Italian translation: Grazia Suffriti]
Julktiedot Barcelona : Loft Publications, cop. 2004
Huomautus italia, englanti, espanja
2) Wilhide, Elizabeth
Teos Högt i tak : inredningsidéer för takvåningar, loft och öppna ytor / Elizabeth Wilhide ; översättning: Anders Rolf
Julktiedot Stockholm : Valentin, 2003
ISBN 3-89985-171-4 (sid.)
3) Vance, Peggy
Teos Loft living / Peggy Vance
Julktiedot London : Ward Lock, 1999
Huomautus englanti
ISBN 0-7063-7763-X (sid.)
Lyhyt ja selkeä katsaus antiikin teatteriin löytyy mm kirjoista: Antiikin kulttuurihistoria (WSOY, 1981) s. 152-158. Harris, Nathaniel: Antiikin Kreikka (Gummerus, 2001) s. 166-171 ja Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa (WSOY 3. p. 1995) s. 194-198. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä muutama kirja, joista toivottavasti löytyy historiallista taustatietoa.
Piirainen, Veikko: Kylänkierrolta kunnalliskotiin : Savon ja Pohjois-Karjalan maaseudun vaivaishoitotoiminta vaivaishoidon murroskautena 1800-luvun jälkipuoliskolla. Helsinki : Suomen Historiallinen Seura, 1958
Kunnanvaivaisesta harmaaksi pantteriksi : tutkielmia suomalaisen vanhuuden historiasta / Riitta Oittinen ja Kari Pitkänen (toim.) ; [julkaisija: Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitos][Helsinki] : [Helsingin yliopisto], 1991.
KIVINEN, KIRSTI: Vaivaishoidosta erikoistuneeseen alueelliseen toimintaan : vanhustenhuollon historiallinen analyysi ja lähikehityksen toimintamalleja. Julkaistu: Oulu : Oulun ammattikorkeakoulu, 1994
Rintala,...
Metsä vastaa -palvelussa, joka tarjoaa tietopalveluja metsänhoidosta ja -käytöstä, on vastattu tämän alan kysymykseen. http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docId=1131
Kirjastot.fi portaalin Linkkikirjastosta löytyy linkkejä englanninkielisille Suomen talvisotaa käsitteleville verkkosivuille: Linkkikirjasto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi/linklibrary/ , haku kannattaa tehdä sanalla "talvisota".
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa on yksi aikaisempi vastaus englanninkielisestä talvisotakirjallisuudesta:
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=11624&arkisto=tr… .
HelMet-kirjastojen aineistohausta löytyy useita englanninkielisiä talvisotaa käsitteleviä teoksia. Helmet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi . Haku kannattaa tehdä sanahaulla, hakusanana talvisota ja kielen rajaus englanti. Tuloksen joukosta löytyvät mm. - Trotter, William R., The Winter War :...
Seniori- ja vanhustyötä käsittelevien kirjojen määrä on kasvamassa, joten useista eri näkökulmista kirjoitetuista teoksista alkaa olla tarjontaa. Mainitsen tässä neljä esimerkkiä, joissa kaikissa on lähtökohtana virikkeiden antaminen ja toimintaan kannustaminen. - Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa -niminen kirja vuodelta 2003 sisältää sekä teoriaa että ammattikäytäntöä. Etenkin loppupuolella käsitellään erilaisia taidemuotoja elämän rikastuttajina ja virikkeitä antavina toimintamuotoina. - Kirsti Koivulan Säpinää syksyyn : ohjaajan kirja vuodelta 2003 on tällä hetkellä käsiin saamistani teoksista parhaiten kysymykseesi vastaava. Se on kolmas ja viimeinen osa sarjasta, jossa käydään läpi vuoden päivät: merkki-, teema- ja...
Tekijänoikeudet koskevat myös internetissä olevaa aineistoa. Tekijänoikeuksista saa tarkempaa tietoa tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta www.kopiosto.fi
Sivuilla on mm. esite Digitaalitekniikka & tekijänoikeudet http://www.kopiosto.fi/easydata/customers/kopiosto/files/Esitteet/digie…
Myös Opetusministeriön internet-sivuille on koottu tietoa tekijänoikeuksista. http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Komiteanmietinnöt (+ muuta asiaan liittyvää materiaalia) löytyy Eduskunnan Selma tietokannasta. Kannattaa käyttää asiasanahakua arkistot. Myös sanahaulla Valtionarkisto voi hakea.
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
Myös painetut komiteamietintöluettelot 1859-1994 löytyvät Eduskunnan kirjastosta.
Komiteanmietinnöt ovat kokoelmissamme ja lainattavissa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista sekä muista Suomen kirjastoista ei valitettavasti löytynyt juuri lainkaan Christoph Heinin kirjallisuutta käsittelevää aineistoa, esim. tutkimuksia. Helsingin yliopiston kirjastosta http://finna.fi löytyivät seuraavat 2 julkaisua:
Vancea, Georgeta:
Der narrative Diskurs in Christoph Heins "Der fremde Freund". Uppsala : Uppsala universitet, 1993.
Sijainti: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto (Unionink. 36, puh. 19123196)
Bonner, Witold:
Ein Bild, mir unreichbar? : zur Analyse der Metaphern in Christoph Heins Novelle "Der fremde Freund". Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu, Germaaninen filologia.
Sijainti: Hum tdk kirjasto Metsätalo opinnäyt., ei kotilainaan
Mutta kaukolainaksi on mahdollista tilata...
Fennican mukaan Eino Leinon Orjat-sarja ilmestyi: Työn orja, 1911; Rahan orja, 1912; Naisen orja, 1913 ja Onnen orja, 1913.
Yrjö Larmolan esipuheessa kirjaan Leino: Orja-romaanit (SKS, 2001)kerrotaan, että kirjojen tapahtumien väli Naisen orjasta Onnen orjaan on 8 vuotta eli Onnen orja on sarjan viimeinen kirja.
Esine- sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin.
Nykysuomen sanakirjan (WSOY, 1980) mukaan esine on aineellinen tosiolio tai määrätarkoitukseen käytetty valmiste, kalu, kapine, tavara tai väline. Kirjan esimerkeissä esine on aina melko pienikokoinen; jos esineen pituus ylittää 7,8 m., se rahditetaan rautateillä pitkänä esineenä (tämä oli ainoa esineen kokoon liittyvä viittaus lähdeaineistossa). Synonyymisanaston (WSOY, 1990) mukaan esine on 1. kalu, kapine, tavara, väline 2. kohde, objekti. Näiden rinnastusten perusteella esine voi olla joko pieni tai suuri, joten nostokurjestakin voisi puhua esineenä.
Esine- ja ympäristöoikeden kannalta esineitä ovat mm. alukset, ilma-alukset sekä ajoneuvot.
Julkisia esineitä ovat esim. valtion...
