Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei tuota Hjalmar Laxin teosta ”Erooko kirkko valtiosta” löydy mistään Suomen kirjastoista. Kyseessä lienee tosiaan hyvin harvinainen kirja, koska sitä ei ole Kansalliskirjaston kokoelmissakaan. Tuota kirjaa ja muita Laxin teoksia voisi yrittää löytää lähinnä antikvariaateista, joskaan tuollaisia ilmeisen pienilevikkisiä omakustanteita on antikvariaateistakin aika huonosti saatavilla. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Muitakaan Laxin teoksia ei löydy muista kirjastoista kuin Kansalliskirjastosta sekä Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kirjastoista. Osa...
Deep Purplen kappale Smoke on the water on tällä hetkellä Vaajakosken aluekirjaston musiikkiosastolla saatavilla ainoastaan CD:llä "Rock 4ever". Levy löytyy luokasta 78.8911, aakkostettuna kohtaan "ROCK".
Tiesithän, että myös kappaleen nimellä voi hakea kirjaston tietokannasta? Rajauksella voi määritellä, haluaako kappaleen esim. CD-levynä vai nuottina.
Helsingin, Espoon tai Vantaan kirjastoautosta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esimerkiksi Itäkeskuksen kirjastoon. Palauttamisesta ei peritä maksua, toisin kuin aikuisten aineiston varaamisesta kirjastoon.
SaiPasta on olemassa historiateos ”SaiPa - idän jättiläinen” (Saimaan Pallo, 1998), joka julkaistiin seuran 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Sen ovat kirjoittaneet Pekka Lakka, Osmo Meilahti ja Erkki Turunen. Seura on julkaissut myös 30-vuotishistoriikin ”SaiPa 30 vuotta” (Saimaan Pallo, 1978), mutta seon vain noin 30 sivun laajuinen opus.
SaiPan kotisivuilta osoitteesta http://www.saipa.fi/page.php?id=9 löytyy jonkin verran seuran historiaa koskevia tietoja, vaikkakaan kokonaista historiikkia sieltä on turha etsiä.
Uusimmat Helmet-kirjastojen Star wars -elokuvat ovat tulleet kirjastoihin vuonna 2009. Hankimme lisää, kun niitä meille myytäväksi tarjotaan. Toivottavasti näin käy pian, mutta tällä hetkellä ei tietoa myytävistä ole. Alla ensiavuksi IMDb:n (The Internet Movie Database)tiedot Star wars -elokuvista:
http://www.imdb.com/find?s=all&q=star+wars
Kyllä, Riihimäen Sanomat on sekä mikrofilmeinä että alkuperäisinä lehtinä ilmestymisvuodestaan 1914 alkaen aina 31.10.2003 saakka, jonka jälkeen lehti muuttui Aamupostiksi. Mikrofilmejä tai alkuperäisiä lehtiä voi lukea lehtisalissa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000) esittää Kustaa Vilkunan tutkimukseen viitaten, että Tarvainen-nimen taustalla olevat nimet Tarvas ja Tarvo ovat liittyneet hirvieläinten pyynti- ja oleskelupaikkoihin. Alkuaan tarvas on tarkoittanut "villiä alkuhärkää" (lat. taurus) ja kansanrunoissa se esiintyy hirvieläimen nimityksenä. Sukunimeen tarvas (tarvo) on voinut siirtyä asuinpaikan nimestä. Nimen lähtökohtana voi olla myös henkilökohtainen, ominaisuuksien perusteella annettu lisänimi, sillä sanalla tarvas on paikoin tarkoitettu "tanakkaa ja leveäharteista, voimakasta miestä".
Viestintäalalla kilpailu työtilaisuuksista on kovaa, koska eri viestinnän oppilaitoksissa koulutetaan viestinnän osaajia liikaa suhteessa avoimiin työpaikkoihin.
Tällä hetkellä (2011) työllistetynä paikan saaminen lienee ainoa vaihtoehto päästä työmarkkinoille, oppisopimuspaikkoja ei alalla ole. Ota yhteyttä oman kotipaikkakuntasi työvoimaviranomaisiin.
Googlettamalla "akateemiset rekrytointipalvelut" löydät palveluita, joissa on viestinnän alan työpaikkoja. Freelancerinä työskenty on toinen hakeutumisvaihtoehto toimittajan töihin.
Hyviä tiedonlähteitä aloittelevalle toimittajalle:
Lintula, Anni & Valkama, Meri: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas (Ajatus-kirjat 2009), jonka löydät Frank-monihaun tai Linda-tietokannan kautta...
Oskar Reponen teki haastettelusarjan Nykyposti-lehteen (ilmeisesti 1979 tai 1980) suomalaisista keksitysleirivangeista.
Reposen kirja Kaasukammion varjossa (1980) on kahteen osaan jakaantuva dokumentti suomalaiskohtaloista saksalaisella keskitysleirillä. Suomalainen merimies Veijo Johansson joutui yhdessä työtovereidensa kanssa Stutthofin keskitysleirlle. Hän piti päiväkirjaa näkemästään. Reposen kirjan toisessa osassa on Veijo Johanssonin päiväkirja kuolemanleiriltä.
Kauko Raumonen on kirjoittanut muistelman Merien vapaudesta kuoleman porteille (1997), jossa hän kertoo, kuinka hänet internoitiin muiden merimiesten mukana Saksaan vankileirille. Kirjassa mainitaan ainakin Pölitzin keskitysleiri, joka oli Stutthofin keskitysleirin alaleiri....
Suoraa käännöstä sanalle ei löytynyt, mutta kirjassa Pitkäranta, Reijo: Suomi-latina-suomi-sanakirja, 2001, verbi "väistää" on käännetty latinaksi "cedere" ja "liike" on "motus". Google-kääntäjä antoi sanalle "väistäminen" merkityksen "recedens".
Aluksi voisit kysyä esimerkiksi työvoimatoimistosta koulutusväyliä tai tutustua internetissä erilaisiin koulutussivustoihin kuten opetus-ja kulttuuriministeriön sivut http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/?lang=fi. Onnea hakuun!
Mahdollisuudet päästä työllistetyksi tai oppisopimukseen Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon ovat valitettavasti hyvin pienet. Työllistetyksi päästäksesi ensiaskel on ottaa yhteyttä Helsingin työ- ja elinkeinotoimistoon: http://www.mol.fi/toimistot/helsinki/
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yleisistä rekrytointiasioista vastaa kirjastonjohtaja Tiina Järvinen, puh. 0299 530 170, e-mail. tiina.jarvinen [at] mil.fi .
Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin sivujen (http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusal…) oikeasta reunasta löytyvät linkit lehtiluetteloihin sekä aakkosjärjestyksessä että järjestettyinä aiheen tai kielen mukaan. Lehden nimen perässä on lueteltu ne kirjastot tai osastot, joille lehti on tilattu.
Helmet-kirjastojen Bestseller-kirjat ovat suosikkikirjoja, joilla yleensä on pitkät varausjonot, ja joita asiakas joutuu varattuaan jonottamaan kuukausiakin. Osa näistä suosituista kirjoista on koottu erilliseen Bestseller-hyllyyn. Näin kirjastoon tuleva asiakas voi saada hyvinkin suositun kirjan nopeasti luettavakseen. Näillä kirjoilla on vain viikon laina-aika, jotta mahdollisimman moni saisi lukea kirjan. Siksi niitä ei myöskään saa uusia (eikä edes varata puhelimitse), jotta nimenomaan kirjastoon tulemalla löytäisi myös uusinta ja suosituinta aineistoa. Bestseller-kirjoja ei myöskään voi varata.
Kirjastossakaan kirjaa ei uusita. Sen voi palauttaa ja lainata sitten uudelleen. Tarkoitus olisi, että kirja siirtyisi seuraavalla lainaajalle...
Kirjassa näyttäisi olevan aineksia aika moneen lajityyppiin. Wikipedian mukaan V. C. Andrewsin kirjoissa yhdistyvät goottikauhu ja perhekronikka. (http://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews) Tosin kirjailijan kuoleman jälkeen (1986) hänen nimissään kirjat on kirjoittanut haamukirjailija (!) Andrew Neiderman.
Ehkä lähimmät lajityypit olisivat kauhu ja romantiikka. Scifin ja fantasiakirjallisuuden piirteitä kirjasta ei taida löytyä.
Kirjastossa on paljon kirjallista materiaalia tasavallan presidentti, Suomen marsalkka, valtionhoitaja Carl Gustaf Mannerheimista (1867-1951). Esimerkiksi teokset:
1. Meri, Veijo
C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, 1988(ISBN 951-0-15225-0 )
2. Voipio, Anni
Suomen sotamarsalkka , 1942
Mannerheimista ja hänen suvustaan voit hakea tietoa esim. kirjoista:
1. Suomen kansallisbiografia. osa 6., 2005 (ISBN 951-746-447-9)
2. Finlands riddesrkaps- och adelskalender, 1985 (ISBN 951-95311-2-2)
Netistä löydät myös paljon tietoa esim. www.kansallisbiografia.fi ja /www.mannerheim.fi.
Tule kirjastoon, jossa palvelemme sinua henkilökohtaisesti!
Suuri Maailmantieto (Helsinki: Valitut palat, 1993) määrittelee Lähi-idän seuraavasti: Lähi-itä on alue, johon kuuluvia maita ovat Turkki, Syyria, Jordania, Israel, Libanon, Afganistan, Iran, Irak, Saudi-Arabia, Jemen, Oman, Arabiemiirikuntien liitto, Qatar, Bahrain ja Kuwait. Poliittisena terminä käytettynä Lähi-itään luetaan myös Egypti ja Kypros.
Hei,
tällä hetkellä meillä ei ole suunnitelmissa ottaa oppisopimusopiskelijaa tai työllistettyä kirjastoomme. Kannattaa ehkä kääntyä asuinpaikkaasi lähempänä olevien kirjastojen puoleen. Internetistä saat lisätietoa osoitteista www.oppisopimus.net ja www.mol.fi.
Mm. seuraavat kirjat kertovat tavallisista suomalaisista ihmisistä. Elämäkertakirjallisuutta on kuitenkin monenlaista ja koko ajan julkaistaan lisää.
-Punainen hame ja muita elämänkaaritarinoita Toim. Markku Hattula Julk. Maaseudun sivistysliitto, 2009
-Elämänmuutos : omakohtaisia kertomuksia Toim. Anneli Kajanto Julk. Kansanvalistusseura ja OK-opintokeskus, 2010, Otavan kirjapaino
-Kossila, Aini:: Ahtolanmäeltä Kuohukujalle Julk Aino Kossila, 2010 Vantaa
-Jokela, Marja-Liisa: Hellettä ja kaatosadetta : lähikuvia elämänkaarelta Julk. Kuvitar, Saarijärvi , 2010
-Nikula, Sannaliina: Elämän vimmaa: kertomuksia kipeästä todellisuudesta Julk.WSOY, Hki 2001
-Petäjä-Haikola: Syksyllä muuttui kaikki: kolme naista – kolme sukupolvea Julk. BSV-...
Kirjasto valitsee palkkatuella työllistettävät työntekijät yhteistyössä kaupungin henkilöstöyksikön työvoimasuunnittelijan kanssa. Työvoimasuunnittelija etsii yhdessä työvoimahallinnon edustajan kanssa kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Palkkatuen piiriin päästäkseen työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon, jossa arvioidaan täyttyvätkö palkkatuen saamisen kriteerit.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamista harkitaan kirjastossa tapauskohtaisesti. Oppisopimusopiskelijalle tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää valmistumisen jälkeen töitä kirjastossa. Koska avautuvien työpaikkojen määrä on rajallinen, ei...
