Näillä molemmilla kirjallisuuden genreillä on monia määritelmiä, eivätkä niiden erot ole olleet kaikkina aikoina eivätkä kaikkien määrittelijöiden mukaan samoja.
Yksi tapa erottaa ne toisistaan on näkemys maailmasta: sadussa ollaan yhdessä maailmassa, jossa kaikki on mahdollista, fantasiassa oikea eli primaari maailma ja taianomainen eli sekundaari maailma sekoittuvat toisiinsa.
Sadun ja fantasian määrittelyä pohditaan mm. näissä kirjoissa:
- Hilkka Ylönen, Loihditut linnut: satujen merkitys lapsille (2000)
- Otavan kirjallisuustieto, toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia (1990)
- Pekka Mattila, Kirjallisuudentutkimuksen avainsanoja (1984)
- Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, toimittanut Vesa Sisättö, (2003))
- J. R. R. Tolkien,...
Hei! Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa on digistudio, jossa voi muuttaa VHS-kasetteja digitaaliseen muotoon. Digistudion käyttö on maksutonta, mutta asiakkaalla pitää olla lainausoikeus Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Digistudio toimii itsepalveluperiaatteella, ensimmäisellä käyttökerralla asiakasta opastetaan tarvittaessa laitteiden käyttöön. Opastustarpeesta on hyvä mainita aikaa varattaessa. Varauksen voi tehdä kirjaston musiikkiosaston neuvontapisteestä puh. 014 266 4115.
Tässä lisäohjeita:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio
Välitimme kysymyksesi edelleen, Vehoniemen automuseolle, josta vastattiin, että ilman syvällistä tutkimusta ei kovin tarkkaa vastausta voi antaa, mutta ajovalojen tulo Suomeen voidaan mahdollisesti ajoittaa 1920-luvun alkuun. Sodan jälkeisen säännöstelyn purkauduttua alettiin Suomeen nimittäin tuoda laajemmassa mitassa amerikkalaisia autoja vuonna 1923. Yhdysvalloissa autokanta ja autoilu oli jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen kehittynyt siihen mittaan, että vaihtovalot autoissa olivat tulleet tarpeellisiksi ja näin ollen amerikkalaisissa ajoneuvoissa oli valojen vaihto vakiona.
Lähteet:
http://www.automuseo.com/
Laulu Kaksin julkaistiin alkujaan vuonna 1972 single-levyllä. Ainoa cd-versio siitä näyttää olevan Bo Anderssonin itse julkaisemalla cd:llä "Kiirehdi rakkain... Erna Tauro flyygelin ääressä seuranaan Bo Andersson" (BOCD-4, 2004)
Valitettavasti tätä cd:tä ei näytä olevan yleisten kirjastojen kokoelmissa. Helsingissä Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa se toki on, mutta ainoastaan kuunneltavissa paikan päällä, ei lainattavana.
Sama tilanne on myös laulun ruotsinkielisellä versiolla, Tillsammans, joka on Anderssonin julkaisemalla cd:llä Skynda dig älskade (BOCD-1, 2001).
Netistä löytyy "Aamenesta öylättiin". Se on sanasto, johon on koottu perustietoa Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Sen mukaan Vapahtaja on "yksi Jeesuksen arvonimistä, joka viittaa syntien sovitukseen. Jeesuksen sovituskuolema vapauttaa kaikki ihmiset pahan vallasta ja siirtää heidät Jumalan valtakunnan vapauteen.
Nimeä käytettiin Jeesuksesta jo hänen syntyessään, kun enkelit ilmoittivat paimenille: "Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra." (Luuk. 2:11)"
Vapahtaja on siis kristinuskon mukaan Jeesus Kristus, joka on vapauttanut eli vapahtanut ihmiset synneistä ja pahan vallasta.
Lähde: Aamenesta öylättiin http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Etusivu
Lainaamasi aineisto kuuluu ilmeisesti Roihuvuoren kirjaston kokoelmiin. Roihuvuoren kirjasto menee remonttiin vuoden 2013 alusta ja kaikkien normaalilainojen eräpäivä on 10.4.2013. Pitkät laina-ajat eivät koske Bestsellereitä eivätkä DVD-levyjä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Roihuvuoren_kirjasto
William Butler Yeatsin runosta "The Second Coming" on olemassa kaksi suomennosta.
Aale Tynnin suomennos "Toinen tuleminen" sisältyy Yeatsin runojen kokoelmaan "Runoja" (koonnut ja toimittanut Aale Tynni, WSOY 1966).
Kyseiset rivit kuuluvat Tynnin suomentamina näin:
"---;
mikä julma peto, aikansa tultua viimein,
hiipii syntyäksensä Betlehemiin?"
Myös Anna-Maija Raittila on suomentanut runon. Hän antoi sille suomenkielisen nimen "Toinen tulemus". Runo sisältyy kokoelmaan "Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa" (valikoinut ja suomentanut Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1981).
Raittila suomensi kyseiset rivit seuraavasti:
"---
ja mikä villi peto, jonka aika vihdoinkin koittaa,
on raahautumassa kohti Beetlehemiä...
Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjaston toimipisteeseen riippumatta siitä, mistä aineistosta on kyse. Tämä koskee siis myös Kirjasto 10:n aineistoa.
Lumen ja jään maa -sarjan yhtenä teemana on Nonnan kasvutarina. Muita teemoja ja aiheita löydät lukemalla kirjat!
Lisätietoja kirjoista ja jokusen arvostelun löydät vaikka täältä
http://risingshadow.fi/library?action=series&series_id=161
Hankintaehdotuksia voi tehdä täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Ensi vuoden lehtitilaukset on jo pitkälti tehty. Kannattaa silti tehdä hankintaehdotus, sillä palautetta on aina hyvä saada. Toiveet voidaan ottaa huomioon seuraavassa tilauksessa. Moda tulee jo Soukan kirjastoon. Kauneimmat käsityöt -lehteä voi myös varata muista kirjastoista, jos sitä ei löydy omasta lähikirjastosta. Golden Ring -lehteä ei ole lainkaan HelMet-kirjastoissa, joten sitä ei saa varaamalla. Erilaisten järjestöjen lehtiä harvemmin tilataan kirjastoihin.
Varaaminen on maksullista 18 vuotta täyttäneiltä. Varausmaksu on 50 senttiä ja se maksetaan varausta noudettaessa.
Myöhästymismaksun raja taas menee 15 vuodessa. 15 vuotta täyttäneet joutuvat maksamaan lainojensa myöhästymiset. Alle 15-vuotiaan maksuista vastaa vastuuhenkilö eli yleensä toinen vanhemmista. Toisaalta lasten- ja nuortenosaston aineistosta myöhästymismaksua ei peritä, oli lainaajan ikä mikä tahansa. Jos 15 vuotta täyttänyt henkilö lainaa aikuisten aineistoa ja laina on myöhässä, silloin kyseinen lainaaja voi saada laskun myöhästyneestä lainasta.
Hei!
Tämä vastaus tulee aikuistenosaston puolelta. Jos näissä ei ole haluamiasi, voit kysyä vielä lastenosastolta, jossa on paljon eläinaiheisia runokirjoja.
Olen ottanut mukaan muutaman naakka-runon, koska naakka kuuluu varislintuihin.
Luonnosta paljon kirjoittaneita suomalaisia ovat mm. Lauri Pohjanpää, Jaakko Haavio, Einari Vuorela, Aaro Hellaakoski, P. Mustapää ja Risto Rasa.
Alla olevat runot löytyivät seruaavista kokoelmista:
RUNO PUHUU LUONNOSTA / toim. Terttu Tupala, Kirjapaja 1985
- Maila Pylkkänen: Kesylintu
- Einari Vuorela: Varis
- Pekka Suhonen: Vanha varis outona kuulee kiurut
- Olavi Ingman: Varis istuu kuusen latvuksessa
- Toivo Laakso: Tuttu varis, niin rohkea mutta ujo
- Lauri Pohjanpää: Syksy (Kaksi vanhaa, vanhaa...
Kyseessä ilmeisesti Ellibsin kirja, joka vaatii latautuakseen Adoben Digital Edition-ohjelmaan. Voit joko avata e-kirjan tai tallentaa sen vaikka työpöydälle tai haluamaasi paikkaan. Joka tapauksessa sen pitäisi löytyä aina yllä mainitusta Adoben ohjelmasta.
HelMetistä kun katson, niin suomenkielisiä äänkirjoja on enemmän kuin muunkielisiä, mutta jos tarkoitat e-äänikirjoja, niin siihen en osaa sanoa muuta kuin tarjonnan puutteen.
Toistaiseksi meillä ei vielä ole kirjastojakeluun sopimuksia äänikirjakustantajien kanssa MP3 formaatissa tuotetuista äänikirjoista. Kannatta seurata kirjaston uutisia, sillä sopimuksia neuvotellaan parhaillaan.
E-kirja kokoelmissa on vain englanninkielisiä äänikirjoja sekä MP3 että WMA formaatissa, koska meillä on jakelusopimus ulkomaisten toimijoiden kanssa.
Elisa-kirja on kuluttajille suunnattu palvelu eivätkä kirjastot sopimusteknisistä syistä voi hankkia aineistoa kuluttajapalveluista.
Kun syötät HelMet-palveluun "tilastolliset menetelmät", tulee ensimmäisenä esiin kirjan 5-7. painos. Kyseisen kirja on joka kirjastosta lainassa ja siitä on lisäksi kaksi varausta. Saat kirjan nopeimmin käsiisi jos teet itsellesi varauksen.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D/Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&SUBKEY=tilastolliset+menetelm%C3%A4t/1,9,9,B/holdings&FF=Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&3,3,
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokoneilta voi avata PressDisplay- ja ePress-lehtitietokannat. ePress sisältää noin 75 paikallis- ja maakuntalehteä ja PressDisplay sisältää yli 2000 sanomalehteä näköisversiona n. 100 maasta 40 kielellä. Näitä tietokantoja ei kuitenkaan voi lukea kotona. Ne ovat kirjastojen palveluja, jotka ovat asiakkaiden käytössä paikan päällä. Molemmat löytyvät HelMet-sivustolta kohdasta tietokannat.
Tulevaisuudessa PressDisplayn etäkäyttö on todennäköisesti mahdollista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, milloin tämä tapahtuu. ePressiä ei valitettavasti saada etäkäyttöön. ePress sisältää Helsingin Sanomat, joten näillä näkymin sitä voi lukea kirjastoissa vain paikan päällä joko paperiversiona tai ePressistä.
