Geokätköily-foorumin avulla löysin vanhan Tiehallinnon listan paikkakuntien lähtöpisteistä. Lähtöpiste näyttäisi tarkoittavan samaa kuin nollapiste.https://www.tieh.fi/valimatkat/ ja https://www.tieh.fi/valimatkat/vmpist_new.htm.Uudempia nettisivustoja en aiheesta löytänyt. Asiaa voisi selvitellä Väyläviraston tai ELY-keskusten asiakaspalveluiden kanssa.
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24
En löytänyt kirjallisuudesta tietoa, että kirjastoilla olisi ollut mainitsemasi kaltainen karenssiaika, ennen kuin saivat hankkia kirjoja. Kirjojen hankintatavat ovat kuitenkin olleet aikaisemmin erilaiset kuin nykyään. Mikko Laakson kirjoittamassa Helsingin kaupunginkirjaston historiassa Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 (2010) kuvataan kirjastojen uusien kirjojen hankintaa 1950-luvulla: Kirjakaupoista saatiin uutuuskirjojen näytekappaleet määräajaksi kirjastoon esille. Kirjastonjohtaja oli kuitenkin jo ennen tätä tehnyt omaa karsintaansa. Suomenkielisten kirjojen kirjanäyttely vaihtui kahden viikon välein, ruotsinkielisten kerran kuussa. Henkilökunta kävi tutustumassa teoksiin ja...
Laulun nimi on "Kulkunen soi". Sen on säveltänyt Seija Pitkänen ja sanoittanut Aini Tahvanainen. Laulu sisältyy nuotteihin "Musiikin aika. 1-2" (sanat, melodia, sointumerkit; WSOY, 1997) ja "Musiikin aika. 1-2, Opettajan kirja" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit; WSOY, 1998).
Runo "Kolme oravanpoikaa" alkaa: "Kerron sadun oravasta: Sill' on puussa kolme lasta, vallatonta veitikkaa." Runon on kirjoittanut Hilda Huntuvuori.Runo sisältyy kirjoihin "Kansakoulun lukukirja. 2" (WSOY, useita painoksia, 18. painos 1950, s. 187-188) ja "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962, s. 40-42).
Tästä Veikko Samulin säveltämästä ja Jori Nummelinin sanoittamasta kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen sanat ja soinnut löytyvät verkosta esimerkiksi Chordify-palvelusta (https://chordify.net) ja "Ultimate guitar" -palvelusta (https://www.ultimate-guitar.com).
Kyseessä on Toivo : kristillinen kalenteri vuodelle 1901. Toivo : kristillinen kalenteri vuodelle .. | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu Suomalainen kirjallisuus - Google Books
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintatavat ja halinto on määritelty hallintosäännössä, johon voi tutustua hyvinvointialueen nettisivulla. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluehallitus vastaa mm. aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanostaja laillisuuden valvonnasta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Hän myös vastaa asioiden valmistelusta aluehallituksen käsiteltäväksi.Hyvinvointialueen nettisivulla on kohta Osallistu ja kehitä kanssamme. Sieltä löydät yhteystiedot ja ohjeet palautteen antamiseen.
Alla lukuisia yleiskirjoja Suomen historiasta. https://tinyurl.com/Suomen-historiaa https://tinyurl.com/Suomen-historia Suosittelen Jouko Vahtolan Suomen historia: kivikaudesta 2000-luvulle [2017], sekä Henrik Meinanderin Suomen historia: linjat, rakenteet ja käännekohdat [2017].Lisäksi vielä Veijo Meren laadukkaasti ja vetävästi kirjoitettua kirjasarjaa:- Maassa taivaan saranat: suomalaisten historia vuoteen 1814 - Huonot tiet, hyvät hevoset: Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870- Ei tule vaivatta vapaus: Suomi 1870–1920 - Suurta olla pieni kansa : itsenäinen Suomi 1920-1940 https://tinyurl.com/Veijo-Meri Laaja listaus Suomen sotahistoriaa käsittelevistä kirjoista, joista voi valita itselleen...
Lumihiutaleita löytyy Saa laulaa 1-2 musiikin oppikirjasta. Voi hyvä tavaton -kappaleeseen ei löytynyt nuottia. Tarkoititkohan Joulu saapuu -kappaleella Rannankarin Joulu on ovella -laulua, sillä häneltä ei löytynyt tuon nimistä kappaletta? Siihen on nuotit Seikkailujen lukukirja : musiikkiopas -kirjassa, sitä ei tosin löydy Helmetistä. Voit pyytää sitä kaukolainaksi, ole siitä yhteydessä omaan kirjastoosi.
Saamelaista mytologiaa on etsitty tällä palstalla aikaisemminkin, täällä kollegan vastaus. Tämän lisäksi suosittelen seuraavia teoksia:Turi, Johan: Kertomus saamelaisistaItkonen, T.I.: Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat 1 ja 2Lehtola, Veli-Pekka, Piela, Ulla ja Snellman, Hanna (toim.): Saamenmaa: kulttuuritieteellisiä näkökulmia (tässä kirjassa erityisesti Tiina Äikkään artikkeli Tupakoivat, laulavat ja liikkuvat kivet. Kommunikointia seitojen kanssa.) Kaunokirjallisuuden puolella saamelaisia kansantarinoita löytyy muun muassa näistä teoksista:Vuolab, Kerttu: Valon airutAikio, Annukka ja Aikio, Samuli: Lentonoidan poika Saamelaisten historiasta yleisesti suosittelen seuraavia Veli-Pekka Lehtolan teoksia:...
Varmaa vastausta en pysty antamaan, mistä kansanperinteessä käytetyt nimitykset hauen pään luille löytyy, mutta jossain alla olevista teoksista ne voisivat olla.Satu Apo & Saima-Liisa Laatunen: Veden viljaa (Kalevalaseuran vuosikirja 56) https://finna.fi/Record/outi.38661?sid=4863326209Marita Råman: Mulurautunen : ruutanalliset säkeet https://finna.fi/Record/eepos.1946988?sid=4863327676U. T. Sirelius: Suomalaisten kalastus https://finna.fi/Record/erkki.42300?sid=4863332353
Laulu on Arja Saijonmaan vuonna 1969 levyttämä "Kuumana kesänä kuudestoista tammikuuta" (tai "Kuumana kesänä 16. tammikuuta"). Sen on säveltänyt Esko Linnavalli ja sanoittanut Jukka Virtanen. Laulu alkaa: "Toissa vuonna kuudestoista tammikuuta lumi suli kesken hiihtoretken". Laulun sanoitus sisältyy Jukka Virtasen kirjaan "Omat ja käännetyt" (Paasilinna, 2011, s. 39). Kirjan mukaan laulu on elokuvasta "Pohjan tähteet" (tai "Pohjantähteet"), mutta sitä ei mainita Elonetin kuvailutiedoissa (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117783?imgid=1).Laulu on julkaistu singlenä, jonka A-puolella on Saijonmaan esittämä laulu "Mies" (Scandia KS817, 1969). Fennon (https://fenno.musiikkiarkisto.fi) mukaan laulu on julkaistu myös c-...
Ruotsin kielen voileipää tarkoittavan macka-sanan alkuperästä ei olla täysin varmoja. Macka-sanan käyttö yleistyi slangisanana 1930-luvulla yhdessä voileipien suosion kasvun kanssa. Sana tulee mahdollisesti saksan machen (tehdä) -verbin kautta. Joissain ruotsin murteissa macka alkoi tarkoittaa työtä tai viimeistelyä.Smörgås – Wikipedia
Tietämättä pyykinpesukoneen merkkiä tarkemmin suosittelisin ensin tarkistamaan oman koneen käyttöohjeista, mitä siellä sanotaan linkouksesta. Jos sieltä ei löydy vastausta, niin verkosta hakemalla "miksi pesukone ei linkoa" löytyy useita mahdollisia syitä pulmaan, jotka kannattaa käydä läpi. Jos ei itse pysty asiaa ratkaisemaan, niin viimeinen keino on tietysti olla yhteydessä kodinkonekorjaajaan.
Hei!Varaamanne kirjan arvioitu ilmestymispäivä on ollut 24.10.2024 eli odotamme sitä saapuvaksi kirjastoon piakkoin. Varauksenne on edelleen voimassa ja teille tulee kirjasta noutoilmoitus, kun kirja on noudettavissa kirjastosta.
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt varmaa vastausta. Yksi vaihtoehto voisi olla tarina Kauhujen kartano (alk. Spook And Quackers). Se on ilmestynyt Suomessa vuonna 2005, joskaan ei Aku Ankka -lehdessä vaan Aku Ankan taskukirjassa numero 310 (Silmät selässä). Disney-sarjakuvista on olemassa tietokanta nimeltä I.N.D.U.C.K.S, josta tarinoita voi etsiä hahmojen tai hakusanojen perusteella. Kauhujen kartano -tarinan tiedot: https://inducks.org/story.php?c=D+2004-027
Puhemiesaitiossa istuvat kaksi muuta henkilöä ovat eduskunnan kanslian virkahenkilöitä. Puhemiehestä katsottuna oikealla puolella istuu oikeudellinen avustaja, joka tavallisesti on pääsihteeri, apulaispääsihteeri tai lainsäädäntöjohtaja. Hän avustaa puhemiestä, jos istunnon aikana ilmenee valtiosääntöoikeudellisia tulkintakysymyksiä. Toisella puolella istuu tekninen avustaja. Istuntoa avustamassa on tarvittaessa muitakin virkahenkilöitä, mutta heidän määräänsä ei ole säädelty millään tavalla.
Merilinja (engl. The Onedin Line) oli BBC:n tuottama televisiodraamasarja, jota esitettiin 1971–1980. Merilinjan tunnusmusiikkina soi Spartacuksen ja Frygian adagio Aram Hatšaturjanin baletista Spartacus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merilinja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spartacus_(baletti)
Voisikohan etsimäsi olla J.V. Wainion teos Klaus Flemingin valtikka (Otava, 1950)? Se ei kyllä kuulu Poikien seikkailukirjastoon vaan on historiallinen romaani. Yhtenä tapahtumapaikkana mainitaan Korsholman linna. Kirjasammon sivuilta voit lukea lisää tietoa kirjasta ja voit myös katsoa näyttääkö teoksen kansikuva yhtään tutulta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53368
