Kirjastokorttia saa ilman henkilötunnusta, siihen riittää syntymäaika ja osoite. Asiakasrekisterin lisätietoihin voi laittaa väliaikaisen todistusnumeron, jonka olen ymmärtänyt että jokaisella vastaanottokeskuksen asukkailla on.
Jaarle-nimelle ei löydy taustaa käytettävissä olevista lähteistä. Sen sijaan nimi Jarl on suomalaisessa almanakassakin ja nimen suomalaisempi muoto Jaarli mainitaan esimerkiksi Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksessa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005). Jaarli-nimi tulee
muinaisskandinaavisesta päällikköä tai aatelismiestä tarkoittavasta sanasta 'jarl'. Nykynorjassa nimi on käytössä muodossa Jarle.
Veästörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Jaarle on Suomessa ollut vuoden 1899 jälkeen 37 henkilöllä. Tällä hetkellä nimen kantajia on alle viisi.
https://nn.wikipedia.org/wiki/Jarle
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (...
Espoossa ei ole perusturvalautakuntaa, mutta on perusturvajohtaja Juha Metso.
Sosiaali- ja terveyslautakunta hoitaa samoja toimia, kuin monen muun kaupungin perusturvalautakunta.
Sen kokousten ajat ja pöytäkirjat selviävät linkistä:http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Lautakunnat_ja_…
Ystäväsi voi mennä omaan kirjastoonsa Lahdessa ja tilata kirjan kaukopalvelun kautta. Ohessa Lahden kaupunginkirjaston kaukopalvelusta http://lastukirjastot.fi/kaukolainat
Kaukopalvelu on maksullista http://lastukirjastot.fi/102407/fi/articles/paijat-hameen-kirjastojen-m…
Kirjastossa on tietysti saksan kielen opiskelumateriaaleja. HelMet-haulla löytyy seuraavasti:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28oppikirjat%29%20%28saksa…
Minecraft-pelipäivää I tällä era ole tiedossa.
Tampereen kaupunginkirjastossa on Aamulehti mikrofilmimuodossa vuodesta 1881. Voit pyytää kopiot artikkelista oman kuntasi kirjaston kaukopalvelun kautta.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Vaara-kirjastojen etusivulta, http://vaarakirjastot.fi/ , pääsee tarkennettuun hakuun, jonka yläpalkissa on "haut". Sen alta voi valita juuri saapuneet: kirjat, musiikki, konsolipelit, videot tai lastenaineisto.
Saat listan, jossa kärjessä ovat uusimmat hankitut nimekkeet.
Myös tiedonhaun kautta pääset uusimpiin teoksiin valitsemalla aikarajauksen ja aineistolajin sekä hyllypaikan.
Haun tulosta voit rajata lisää vasemmalla olevilla vaihtoehdoilla.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan mukaan Onatsu-nimen pohjana on karjalainen kutsumanimi Onanie, Onaska ja Ono(i). Venäjässä vastaavat nimet ovat Anania ja Ona (heprean Ananias, Hananja). Ondrein (Andrei) puhuttelumuoto on saattanut olla Onu tai Ona. Onatsu-nimessä on laatokankarjalaiselle nimistölle tyypillinen pääte –tsu, joka on ilmeisesti saanut venäjästä vaikutteita. Päätettä on käytetty suomalaistenkin sanojen nimijohtimena.
Sukunimi Onatsu on tunnettu Salmissa. Salmin lahden rannalla on myös kylä nimeltä Onattšu.
Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 2000)
En onnistunut löytämään päivän mukaisia soittolistoja kyseisiltä vuosilta, sillä äänilevyjen myyntiä ei ole tilastoitu ennen 1950-lukua. Kirjassa nimeltä Suomi soi. 4 : Suuri suomalainen listakirja (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xsuomi+soi+4&searchscope=9&SOR…) on kuitenkin jonkinlaisia listoja jo aikaisemmilta vuosilta. Sen mukaan vuoden 1945 myydyimpiä levyjä olivat:
Henry Theel: Hiljaa soivat balalaikat
Henry Theel, A. Aimo: Punaiset lehdet
Henry Theel: Tumma yö
Eero Väre: Siks oon mä suruinen
Vuoden 1955 singlemyyntilistojen kymmenen myydyimmän joukossa 1.6.-15.8. olivat:
Rosemary Clooney: Mambo italiano
Olavi Virta: Mambo italiano
Maria Zamora: Oh, el baion
Metro-tytöt: Surujen kitara
Olavi Virta: Oh, el baion
Dean...
Etelä-Suomen Sanomat on digitoitu (3.1.1914-20.9.2013), mutta niiden käyttö on rajoitettua. Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että "lehdet vuoteen 1910 asti ovat vapaassa käytössä: //digi.kansalliskirjasto.fi. Vuodesta 1911 lähtien ne ovat
käytettävissä vapaakappalekirjastoissa vapaakappaletyöasemilla. Kansalliskirjastossa on viisi työasemaa:
kolme lehtisalissa, yksi Fabianian lukusalissa ja yksi musiikkikirjastossa. Vapaakappaletyöasemia on myös
maan muissa vapaakappalekirjastoissa, (Eduskunnan kirjasto, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Turun
yliopiston kirjasto sekä Åbo Akademin kirjasto)."
http://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/Digitoi…
Mikrofilmimuodossa lehteä on mm. Lahden kirjastossa:
http://www....
Heinolan kirjastossa ei valitettavasti ole tätä palvelua. Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoista VHS-kasetin digitointimahdollisuus on Lahden pääkirjastossa, Asikkalan, Nastolan ja Sysmän kirjastoissa. Alla lisää tietoa:
http://www.lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101333
Toivottavasti ymmärsin oikein, kun arvelin, että tarkoitat kohtaa, jota usein siteerataan näin: ”Niin muuttuu maailma, Eskoseni”, vaikka Aleksis Kivi onkin kirjoittanut "…niin muuttuu maailma, Eskoni". Tämä kohta löytyy vaikkapa vuoden 1999 painoksesta sivulta 8 tai sivulta 9 ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1864. Ensimmäinen painos on luettavissa myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven digitaalisesta arkistosta:
http://neba.finlit.fi/kivi/viewdigi.php?set=2916&item=7&r=1
http://neba.finlit.fi/kivi/
Kysymyksessäsi oleva oleva vastaus on peräisin Kysy.fi-palvelusta (tämä palvelu on nimeltään Kysy kirjastonhoitajalta). Tässä kysymyksessä kysytään Eskoseni-lauseesta, eikä vastaaja korjaa lausetta, vaikka vastaakin...
Lahden kaupunginkirjastoon voi tilata kaukolainaksi kirjoja, joita ei omassa kokoelmassa ollenkaan ole. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko netin kautta kirjaston kotisivuilta http://www.lastukirjastot.fi/kaukolainat
tai ottamalla yhteyttä pääkirjaston tietopalveluun.
Jos kirja on tilattavissa Kuopion Varastokirjastosta, kaukolaina on maksuton, muualta tilattuna se maksaa 5 euroa.
Turun Sanomat lehteä löytyy mikrofilmattuna tuolta ajalta esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjastosta (käyntiosoite: Seminaarinkatu 15 (B-rakennus), 40100 Jyväskylä.
Mikrofilmatut sanomalehdet
luetaan mikrofilmien lukutilassa, Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa, 3. kerros.
Kopioivalla mikrofilminlukulaitteella voi tulostaa mikrofilmatuista lehdistä kopioita maksutta itse.
Kannattaa soittaa kirjastoon ensin (Tietopalvelut, puh. 040 024 7463) ja varmistaa, pitääkö mikrofilmitilaus tehdä etukäteen.
Kyseessä on Bossen ja Robertin 26.1.1966 levyttämä kappale "Duudillandei". Laulu löytyy levyltä "20 suosikkia : Nellyn palmikko" ja nuotit ja sanat kirjasta "Suuri toivelaulukirja 18".
Hei vain,
Kävin läpi netissä olevia antikvaarisia kirjakauppoja, eikä kirjaa löytynyt niistäkään.
Antikvariaatit ottavat vastaan puutelistoja. Jos haluamasi kirja löytyy, antikvariaatti ottaa yhteyttä. Voit esimerkiksi täyttää antikka.netin puutelistan täällä: http://www.antikka.net/puutelista.asp
Muita divareita:
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvaari.fi/
Noissa kaikissa nettidivareissa on mukana useampia kauppiaita.
Onnea etsintään!
