Testasin lainaushistorian lähettämistä sähköpostiin, ja näyttää tosiaan olevan niin, että vaikka itse lainaushistoria näkyykin järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan, lähetystiedosto on päinvastaisessa järjestyksessä, eikä sitä pysty muuttamaan.
Itse asiassa järjestys vanhimmasta uusimpaan onkin se perusjärjestys, jossa lainaushistoria kirjastojärjestelmän uumenissa on. Vasta joitakin aikoja sitten järjestelmään saatiin (käyttäjien toivomuksesta) se uudistus, että näytöllä historia näkyy uusimmasta vanhimpaan. Mutta valitettavasti tämä uudistus ei näköjään siis ulottunut lähetystiedostoon asti. Käyttäjät ovat toivoneet lainaushistoriaan myös muunlaisia järjestämis- ja hakumahdollisuuksia, mutta toistaiseksi mahdollisuudet ovat...
Jos et ole vielä uusinut lainaa viittä kertaa ja jos kirjasta ei ole varauksia, voit uusia lainaa edelleen ja jatkaa kirjan etsimistä. Jos kirja kuitenkin on lopullisesti kadonnut, se pitäisi korvata. Voit joko maksaa kirjan korvaushinnan mihin tahnansa sellaiseen Helmet-kirjastoon, jossa maksuja otetaan vastaan, tai voit ostaa tilalle uuden samanlaisen kirjan ja tuoda sen kirjastoon..
Korvaushinnan saat selville ottamalla yhteyttä mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Niiden yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut .
"Sillan teen" -kappaleen ovat säveltäneet Maarit ja Sami Hurmerinta ja sen on sanoittanut Mikko Kuustonen. Se sisältyy nuottiin Maarit: "Maarit Hurmerinta : sanoin & sävelin" (F-Kustannus, 2018). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Juice Leskisen säveltämä ja sanoittama "Syys" sisältyy nuottiin Leskinen, Juice: "Maamme lauluja", osaan 2 (Bluesway/Love Kustannus). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja bassostemma.
"Appelsiinipuita aavikkoon" -kappaleen on säveltänyt Eero Tiikasalo ja sanoittanut Aarni Varjonen. Se sisältyy nuottiin Saaristo, Anneli: "Kypsän naisen blues" (Love Kustannus, 1995). Nuotissa on laulun sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit.
"Kolme pientä sanaa" -kappaleen ovat säveltäneet Knipi (...
Kukkamaalaukset olivat erityisen suosittuja Hollannissa 1600-1700-l:lla. Tuon ajan maalareita ovat esim. Ambrosius Bosschaert (1573–1621), Dirck de Bray (1635–1694), Rachel Ruysch (1664–1750) ja Jan van Os (1744–1808).
1800-1900-l:lla kukkia ovat maalanneet mm. Claude Monet (1840–1926), Georgia O'Keeffe (1887–1986) ja Emil Nolde (1867–1956).
2000-l:n kukamaalareista mainittakoon vielä Alex Katz (s. 1927), Marc Quinn (s. 1964) ja Petra Cortright (s. 1986)
Kotimaisia kukkia maalanneita taiteilijoita ovat esim. Ester Helenius (1875–1955), Greta Schalin (1897–1993), Heikki Marila (s. 1966), Johanna Oras (s. 1970) ja Nanna Susi (s. 1967).
Kyseessä on Marcilio Ficinon (1433 –1499) latinaksi kääntämä Platonin koottujen teosten ensimmäinen osa. Nimiölehden mukaan se on painettu Jacobus Stoerin kirjapainossa Genevessä v. 1592. Stoer on tosiaan painanut ko. teoksen kolmessa osassa kyseisenä vuonna, mutta tarvittaisiin asiantuntija kertomaan onko kyseessä aito kirja vai väärennös. Veikkaan väärennöstä, mutta kyllä tätä teosta on joitakin kappaleita vielä olemassa. Mikäli kirja on hallussanne, kannattaa olla yhteydessä asiansa osaavaan antikvariaattiin. Teos voi olla arvokas, vaikka se olisikin myöhempi väärennös tai näköispainos.
Lähde:
https://www.library.illinois.edu/rbx/exhibitions/Plato/Pages/TranslationsLabels.html
VHS-kasetteja voi digitoida pääkirjaston musiikkiosastolla ja ajan voi varata paikan päällä tai soittamalla. Palveluun kuuluu opastus. Alla musiikkiosaston puhelinnumero:
Musiikkiosasto puh. (02) 262 0658
Laulun nimi on "Odotusta Pariisissa". Sen on säveltänyt Juha Tikka ja sanoittanut Hector. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Ilta Pariisin tummuu". Englanniksi lauletaan: "I love you in the morning, love you when you go to bed, (and) these are all the words we've ever said". Laulun tunnetuin esittäjä on Susanna Haavisto, mutta sen on levyttänyt moni muukin laulaja, naislaulajista ainakin Leena Kallonen, Päivi Mäkinen ja Jonna Pirttijoki.
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15-16. maaliskuuta vuonna 1907. Äänestämään pääsivät kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Naiset saivat myös ensimmäistä kertaa täydet valtiolliset oikeudet ja pystyivät asettumaan vaaleissa ehdolle. Vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue.
Vaaleissa käytetyn äänestyslipun kuvaa en kirjaston aineistosta löytänyt, mutta eduskunnan sivuilta löytyvässä Kansanvallan pitkä tie-esitteestä löytyi kuva (s. 8). Linkki esitteeseen tässä alla:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/esitemateriaalit/Documents/2013_Eduskunta_1863_Kansanvallan_pitka_tie_FIN_LORES300413.pdf
Lähteet:
Mylly, Juhani 2006: Edustuksellisen...
"Anni Tannin kesälaulut" -cd-levyllä oleva "Nuotiolaulu" on etsimäsi puolalainen nuotiolaulu. En löytänyt laulua äänitteiltä pelkkänä instrumentaaliesityksenä, mutta laulettuna se on monella eri cd-levyllä. Laulun alkuperäinen nimi on "Płonie ognisko i szumią knieje". Suomeksi siitä käytetään nimiä "Nuotiolaulu" ja "Puolalainen nuotiolaulu" ja "Meil/Meill on metsässä nuotiopiiri" laulun alkusanojen mukaan.
Laulu löytyy seuraavilta cd-levyiltä:
Anni Tannin kesälaulut : lapset laulavat (Sympaali, 2001) (Nuotiolaulu)
Harjun Laulu: Laulusta voimaa : 33 yhteislaulua (Harjun Laulu, 2011) (Puolalainen nuotiolaulu)
Häkkilä, Reetta: Tähdenlento (2012) (Nuotiolaulu)
Lasten toivekonsertti : 100 suosittua lastenlaulua (Valitut Palat, 1995...
Lauseenvastikkeen kanssa ei kuulu käyttää pilkkua, mutta epäsuora kysymyslause puolestaan vaatii pilkun. Näin ollen antamasi esimerkki vaikuttaa tosiaan hieman haastavalta pilkkusääntöjen tulkinnan kannalta. Antamassasi esimerkissä näyttäisi kuitenkin olevan sivulause "mitä luonto merkitsee haastateltavalle" keskellä päälausetta "kysyttäessä hän on vastannut", joten tämä sivulause tulisi kaiketi erottaa molemmin puolin pilkuilla päälauseesta. Tässä tapauksessa muotoilisin virkkeen siis seuraavasti:
"Kysyttäessä, mitä luonto merkitsee haastateltavalle, hän on vastannut, että..."
Esimerkkitapauksen virkettä voisi myös muuttaa selkeämpään suuntaan siirtämällä maininnan...
Jos kortti on kadonnut muualle kuin kotiin, sinun kannattaa heti soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja ilmoittaa se kadonneeksi.
Silloin korttisi lukitaan, eikä kukaan voi väärinkäyttää sitä.
Uuden kortin saat haettua mistä tahansa Helmet-kirjastosta. (Helsinki, Kauniainen, Espoo ja Vantaa)
Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (henkilökortti, ajokortti tai passi) ja mene kirjaston henkilökunnan puheille.
He tekevät uuden kortin odottaessasi.
Uusi kortti maksaa aikuiselle 3€ ja alle 18 vuotiaalle 2€.
Tarkkaa lukua Unkarin vuosien 1946-1953 poliittisista syistä kuolleista ei ole, mutta useimmat arviot asettuvat noin 2000 hengen tienoille. Kaikkiaan vangituiksi joutui yli 100 000 ihmistä. Vuonna 1953 Unkarissa oli 100 vankileiriä, joissa oli noin 44 000 vankia. Varsinaisen internoinnin lisäksi rangaistuksena saattoi olla myös sisäinen karkotus. Pakkosiirron kohteeksi joutui noin 20 000 budapestiläistä.
Myöhemmin, vuoden 1956 kansannousun yhteydessä kuoli noin 3000 ihmistä. Lisäksi tapahtumien jälkiselvittelyissä toimeenpantiin noin 360 kuolemantuomiota ja jaettiin eri pituisia vankeustuomioita noin 16 000 ihmiselle. 180 000 ihmistä pakeni maasta.
Lähteet:
Butler, Rupert: Neuvosto-Venäjän mustat vuodet (Minerva 2008)
Unkari...
Anna-kappaleen on levyttänyt espanjalainen artisti Miguel Bosé vuonna 1978.
YouTubessa julkaistujen tietojen mukaan Fernando Arbex on kappaleen säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja: https://www.youtube.com/watch?v=EK_aOHhwfA0
Anna-kappale oli Miguel Bosén suuri hitti myös Euroopassa; lisätietoa artistista espanjaksi: https://es.wikipedia.org/wiki/Miguel_Bos%C3%A9
Kappale ilmestyi Miguel Bosé –nimisellä albumilla vuonna 1978:
http://miguelbose.com/album/miguel-bose/
Kappaleen musiikkivideo YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tZoCzOtcvdI
Yleisesti hyväksytty käsitys on, että ihmisiä on elänyt Suomessa ainakin noin 11 000 vuotta sitten. Tuolloin mannerjäät peittivät vielä osia Pohjois-Suomesta. Ensimmäisenä saapuivat pienet pyyntiryhmät, jotka talveksi palasivat kotiseudulleen. Vähitellen asutus muuttui ympärivuotiseksi. (Lähde: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle.)
Käsikirjoitukselle kannattaa löytää tuottaja. Elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantoyhtiöistä on luettelo Suomen elokuvasäätiön sivuilla.
Katso: http://ses.fi/elokuva-ala/tuotantoyhtioet/
Käsikirjoitusta voi tarjota myös esimerkiksi Yleisradiolle. Katso ohjeita Yleisradion kotisivulta:
https://yle.fi/aihe/yleisradio/tuotantoyhtioille
Käsikirjoittamisesta on kirjallisuutta:
Aaltonen, Jouko: Käsikirjoittajan työkalut : audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. -Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002. - 209 s. : kuv-
ISBN 951-746-383-9
Television runousoppia : Toisenlainen katse tv-ohjelmiin / Are Nikkinen & Anders Vacklin. - Helsinki : Like, 2012. - 387 s.
ISBN 9789520105884
Elokuvan...
Kirjastolla ei vanhoja numeroita ole myynnissä, mutta nettikirppareilta näitä näyttää löytyvän. Tori.fi:stä, Huuto.net:stä ja Booky-verkkokaupan omakauppa-osiosta löytyi Witch-lehden numeroita. Linkit kyseisiin sivustoihin ovat tässä alla. Jokaisella sivustolla voi kirjoittaa hakukenttään lehden nimen ja katsoa löytyykö tuloksista kaipaamiasi numeroita.
https://www.booky.fi/kaytetyt_kirjat
https://www.huuto.net/
https://www.tori.fi/
Hei! Useampi kirjastonhoitaja on yrittänyt löytää etsimääsi runoa, mutta yrityksistä huolimatta hakemaasi runoa ei ole löytynyt. Vinkkinä ehdotan, että varaat Helmet-kirjastojen kokoelmasta lukemistoja, jotka ovat ilmestyneet 1960-luvulla. Tein sinulle valmiiksi haun kirjaston tietokannasta (http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slukemistot__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A3%3A3%3AKaunokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0__Ks%401960e%401970?lang=fin&suite=Cobalt). Toivottavasti löydät etsimäsi runon noista kirjoista.
Hei,
uusi kirjastojärjestelmämme vaatii "uusimaan" kirjastokortin joka kolmas vuosi. Käytännössä se tarkoittaa, että kortilla olevat yhteystiedot ym. tarkistetaan ja ajantasaistetaan tarvittaessa. Kortin voi uusia seuraavan kirjastokäynnin yhteydessä palvelutiskillä tai neuvonnassa.
Ystävällisin terveisin,
Ensimmäinen kirjastokortti on aina maksuton ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Esim. kortin kadotessa tilalle tehtävästä uudesta kortista veloitetaan 2€ maksu. Alle 18-vuotias tarvitsee huoltajan kirjallisen suostumuksen saadakseen kirjastokortin.
Lisätietoa kirjastokortista voi lukea alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
