Anna Sewellin nuortenkirjan Uljas musta tarina muistuttaa hiukan hukkaamaasi kirjaa. Siinä Uljas musta -niminen hevonen kertoo tarinaansa minämuodossa. Alkuun sen elämä on hyvää, myöhemmin seuraa monia dramaattisia vaiheita, mutta lopussa se pääsee hyvään kotiin. Kirja on alunperin ilmestynyt jo 1877, ja ensimmäinen suomennettu painos ilmestyi 1954:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4df4e0e7-98ef-48e1-a148-f971f047532b
Anu Kaajan kirjasta Muodonmuuttoilmoitus (Teos, 2015) voi löytää kävelemään lähtevän Napoleon-patsaan - samoin kuin hedelmä- ja vihannesosaston alla olevan kaivon, jossa on siellä vuosia viettänyt nainen, sekä kuuteensataan punarintaan pukeutuneen Rouva Robinsonin. Viimeksimainitussa tarinassa tavataan sekä Violet että mies keltuaisessa.
Jos kysyjä tarkoittaa "ekologisella" samaa kuin "ekologisesti kestävällä tavalla tuotettua", vastaus riippuu siitä, millä aineella juutti on "laminoitu". Normaalisti laminoinnilla tarkoitetaan paperin, kartongin tms. sijoittamista kahden kuumentamalla tai muulla tekniikalla yhdistettävän muovinpalan väliin. Koska prosessissa tarvitaan muovia, joka sinällään on ekologisesti arveluttava raaka-aine (valmistetaan fossiilisesta raaka-aineesta ja sen päätyminen luontoon aiheuttaa ongelmia), laminointia tuskin voi pitää ekologisesti järkevänä tekniikkana.
Toisaalta pitkällä tähtäimellä muovilla vahvistettu juutti voi olla johonkin toiseen ratkaisuun verrattuna ekologisesti järkevä. Jos vaihtoehtona on esimerkiksi kokonaan muovista valmistettu...
Jos Raamatun teksteihin suhtautuu historiallisina tosiasioina, joutunee yksinkertaisesti toteamaan, että maailman kaikkien eliölajien lastaaminen isompaankin laivaan olisi haastava tehtävä sekä logistisesti että ajallisesti. Pelkästään maailman eri valaslajien mahduttaminen mukaan edellyttäisi jo melkoista tankkeria (tosin vedessä elävät Nooa saattoi jättää arkista pois, koska vedenpaisumus ei niitä suoraan uhannut). Raamatun kokoamisen aikoina ihmiskunnan tietämys eliöiden lukumäärästä oli varsin rajallinen, eikä se sisältänyt esimerkiksi Amerikan mantereen tai Australian eläimistöä. Mitään uskottavaa selitystä kysymykseen, miten kaikki nykyisin tunnetut noin 1,7 miljoonaa eliölajia olisi saatu edes kiinni, ei ole olemassa. Tosin noin 80...
Kyse on tosiaan kahdesta aivan eri julkaisusta, joilla vain sama-alkuinen nimi. Mutta niiden käytännöllisiin eroihin voi helposti tutustua, koska molemmat löytyvät HelMet-kirjaston kokoelmasta. Tässä linkit molempien varaamiseen:
Metsän satuja ja muita runoja 1924 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458896~S9*fin
Metsän satuja 1953 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458895~S9*fin
Heikki Poroila
Jyväskylän ortodoksisesta seurakunnasta kerrottiin seuraavaa: "Jyväskylässä ei ole ortodoksista hautausmaata, vaan haudataan luterilaisiin hautausmaihin, joissa ei ole siihen erikseen nimettyä osaa."
Nimikirjojemme mukaan Iita tosiaan on alkuaan Iidan lempinimi. Virallisena nimenä sitä on tavattu jo 1800-luvun lopussa. Ilmari Kiannon romaanissa Punainen viiva (1909) yhden lapsen nimi on Iita Linta Maria: "Neljännelle lapsukaiselle, joka myös syntyi tyttönä, valtasi Riika niinikään omakeksimänsä valikoiman: Iita Linta Maria, joka nimi isänkin mielestä oli näppärä, tyttö kun muutenkin äännähteli kuin mikä tilttakerttu metsässä."
Painavia todisteita sille, että Iita-nimeen liittyisi kielteisiä mielleyhtymiä en löytänyt - ellei sitten Kalle Väänäsen sotavuosina Liisa pienen vastapainoksi sepittämää satakolmetoistakiloista Iso-Iitaa halua sellaisena pitää. Lämpimästi Väänänen kyllä Iitansa ihanuutta ylistää. Stadin slangisanakirja...
Risto Ahti on suomentanut Blaken runon Auguries of innocence kirjaansa William Blake & vimmainen genius (Sanasato, 2001) nimellä Viattomuuden tunnusmerkit. Ahti on tulkinnut Blaken kuuluisat aloitussäkeet näin: "Nähdä Maailma Hiekanjyvässä, / Ja taivas Villikukassa".
Erittäin hyvä kysymys, johon en valitettavasti löytänyt hyää vastausta. Toivottavasti joku lukijoista voisi kertoa asiasta tarkemmin.
Jalkapallon historia on pitkä ja vaiheikas. Aikaisinta jalkapalloksi tunnistettua peliä pelattiin Kiinassa jo 3.-2. vuosisadalla eaa. Mainintaa kentän koosta ei ole.
https://www.footballhistory.org/
https://www.fifa.com/about-fifa/who-we-are/the-game/index.html
Euroopassa jalkapalloa pelattiin aluksi Laskiais-ajan huvina. Mitään rajattua kenttää, maalia, pelaajien tai pallojen määrää ei välttämättä ollut.
Pelit saattoivat alkaa kahden kylän välistä maantieltä ja edetä yhtenä mellakkana toisen kylän alueelle. Jalkapalloa pelattiin myös kaupunkien toreilla ja kaduilla, ilman kummenpaa kenttää....
Uudenkaupungin kirjastossa ei ole kirjojen kierrätyshyllyä. Kirjalahjoja voidaan ottaa vastaan, jos niitä tarvitaan kirjaston kokoelmiin. Kannattaa käydä kirjastossa kysymässä tarkemmin.
Tarkoitat varmaankin VHS-kasetteja? Helmet-kirjastoista niitä voi digitoida Entressen, Hakunilan, Kauniaisten, Nöykkiön, Sellon ja Pasilan kirjastoissa.
Dioja voi skannata Entressen, Kirjasto 10:n, Myllypuron, Nöykkiön, Sellon, Tapiolan, Tikkurilan ja Pasilan kirjastoissa
Osassa kirjastoja ajan voi varata Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/ Osassa kirjastoja, mm. Kauniaisissa, varaus tehdään ottamalla yhteys kirjastoon. Varauksen voi halutessaan aina tehdä myös kirjastoon yhteyttä ottamalla.
Tietoa Helmet-kirjastojen digitointipalveluista alta. Sivulta puuttuvat Pasilan kirjaston tiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa(8135)
Testasin lainaushistorian lähettämistä sähköpostiin, ja näyttää tosiaan olevan niin, että vaikka itse lainaushistoria näkyykin järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan, lähetystiedosto on päinvastaisessa järjestyksessä, eikä sitä pysty muuttamaan.
Itse asiassa järjestys vanhimmasta uusimpaan onkin se perusjärjestys, jossa lainaushistoria kirjastojärjestelmän uumenissa on. Vasta joitakin aikoja sitten järjestelmään saatiin (käyttäjien toivomuksesta) se uudistus, että näytöllä historia näkyy uusimmasta vanhimpaan. Mutta valitettavasti tämä uudistus ei näköjään siis ulottunut lähetystiedostoon asti. Käyttäjät ovat toivoneet lainaushistoriaan myös muunlaisia järjestämis- ja hakumahdollisuuksia, mutta toistaiseksi mahdollisuudet ovat...
Jos et ole vielä uusinut lainaa viittä kertaa ja jos kirjasta ei ole varauksia, voit uusia lainaa edelleen ja jatkaa kirjan etsimistä. Jos kirja kuitenkin on lopullisesti kadonnut, se pitäisi korvata. Voit joko maksaa kirjan korvaushinnan mihin tahnansa sellaiseen Helmet-kirjastoon, jossa maksuja otetaan vastaan, tai voit ostaa tilalle uuden samanlaisen kirjan ja tuoda sen kirjastoon..
Korvaushinnan saat selville ottamalla yhteyttä mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Niiden yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut .
"Sillan teen" -kappaleen ovat säveltäneet Maarit ja Sami Hurmerinta ja sen on sanoittanut Mikko Kuustonen. Se sisältyy nuottiin Maarit: "Maarit Hurmerinta : sanoin & sävelin" (F-Kustannus, 2018). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Juice Leskisen säveltämä ja sanoittama "Syys" sisältyy nuottiin Leskinen, Juice: "Maamme lauluja", osaan 2 (Bluesway/Love Kustannus). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja bassostemma.
"Appelsiinipuita aavikkoon" -kappaleen on säveltänyt Eero Tiikasalo ja sanoittanut Aarni Varjonen. Se sisältyy nuottiin Saaristo, Anneli: "Kypsän naisen blues" (Love Kustannus, 1995). Nuotissa on laulun sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit.
"Kolme pientä sanaa" -kappaleen ovat säveltäneet Knipi (...
Kukkamaalaukset olivat erityisen suosittuja Hollannissa 1600-1700-l:lla. Tuon ajan maalareita ovat esim. Ambrosius Bosschaert (1573–1621), Dirck de Bray (1635–1694), Rachel Ruysch (1664–1750) ja Jan van Os (1744–1808).
1800-1900-l:lla kukkia ovat maalanneet mm. Claude Monet (1840–1926), Georgia O'Keeffe (1887–1986) ja Emil Nolde (1867–1956).
2000-l:n kukamaalareista mainittakoon vielä Alex Katz (s. 1927), Marc Quinn (s. 1964) ja Petra Cortright (s. 1986)
Kotimaisia kukkia maalanneita taiteilijoita ovat esim. Ester Helenius (1875–1955), Greta Schalin (1897–1993), Heikki Marila (s. 1966), Johanna Oras (s. 1970) ja Nanna Susi (s. 1967).
Kyseessä on Marcilio Ficinon (1433 –1499) latinaksi kääntämä Platonin koottujen teosten ensimmäinen osa. Nimiölehden mukaan se on painettu Jacobus Stoerin kirjapainossa Genevessä v. 1592. Stoer on tosiaan painanut ko. teoksen kolmessa osassa kyseisenä vuonna, mutta tarvittaisiin asiantuntija kertomaan onko kyseessä aito kirja vai väärennös. Veikkaan väärennöstä, mutta kyllä tätä teosta on joitakin kappaleita vielä olemassa. Mikäli kirja on hallussanne, kannattaa olla yhteydessä asiansa osaavaan antikvariaattiin. Teos voi olla arvokas, vaikka se olisikin myöhempi väärennös tai näköispainos.
Lähde:
https://www.library.illinois.edu/rbx/exhibitions/Plato/Pages/TranslationsLabels.html
VHS-kasetteja voi digitoida pääkirjaston musiikkiosastolla ja ajan voi varata paikan päällä tai soittamalla. Palveluun kuuluu opastus. Alla musiikkiosaston puhelinnumero:
Musiikkiosasto puh. (02) 262 0658
Laulun nimi on "Odotusta Pariisissa". Sen on säveltänyt Juha Tikka ja sanoittanut Hector. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Ilta Pariisin tummuu". Englanniksi lauletaan: "I love you in the morning, love you when you go to bed, (and) these are all the words we've ever said". Laulun tunnetuin esittäjä on Susanna Haavisto, mutta sen on levyttänyt moni muukin laulaja, naislaulajista ainakin Leena Kallonen, Päivi Mäkinen ja Jonna Pirttijoki.
