Uskonnolliset ihmiset eivät välttämättä eläkään terveempinä ja pitempään, vaikka niin on ajateltu. Circulation-lehdessä 2010 julkaistuun tutkimukseen. osallistui 5 500 keskimäärin kuusikymppistä miestä ja naista. Yhdysvaltalaistutkimus osoitti, etteivät uskonnolliset ihmiset säästy ainakaan sydänsairauksilta sen todennäköisemmin kuin muutkaan. Lisäksi he ovat usein ylipainoisia.
Tutkijat määrittelivät uskonnollisuuden paljon monipuolisemmin kuin tutkimuksissa yleensä. Osallistujilta kysyttiin, kuinka usein he osallistuvat uskonnollisiin tai hengellisiin tilaisuuksiin sekä kuinka usein he rukoilevat tai mietiskelevät. Myös yleisempää henkisyyttä ja henkisiä kokemuksia kartoitettiin.
Kun osallistujien ikä...
Olisiko kyseessä Bertolt Brechtin runo Äidilleni, jonka viimeinen jae kuuluu "miten paljon tuskaa tarvittiin kunnes hän oli niin kevyt!". Runo löytyy ainakin kokoelmasta Brecht, Bertolt: Runoja 1914-1956 (1964, 6.korj.p. 1999). Suomentaja on Brita Polttila.
Löysin muutamia oppaita ADHD:sta, mutta erikseen ADD:sta ei juurikaan löytynyt erikseen materiaalia. ADHD : kuinka hallita ADHD / Russell A. Barkley ; [suomennos: Kirsi Kankaansivu] Barkley, Russell A. on tarkoitettu oppaaksi vanhemmille. Netistä löysin Ajatuksia ADD:sta/ADHD:sta ja nuoren kohtaamisesta, https://www.tampere.fi/liitteet/k/68PRzLNwi/osmo_opas.pdf
ADHD-liiton sivulta löytyy esitteitä oppaista, https://adhd-liitto.fi/julkaisut/esitteet/ ja kirjoista https://adhd-liitto.fi/julkaisut/kirjat, liitosta voisi saada opastusta ja neuvontaa muutenkin, yhteystiedot ovat täällä https://adhd-liitto.fi/yhteystiedot/
Lisäksi kirjastosta löytyvät nämä:
ADHD : diagnosointi, hoito ja hyvä arki / [Virpi Dufva ja...
Kyseessä on laulu Orvon valitus, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu: Repaleissa raukka nyt kulkemaan jouduin maantien ravia pitkin. Vei kuolema äitini armahan ja orvoksi jätti mun yksin.
Laulu löytyy teoksesta Suomen nuorison laulukirja, ainakin painoksissa v. 1905 ja 1921 on kyseinen laulu nuotteineen. Laulussa on kolme säkeistöä, ja sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty J. Pärnänen.
Jyväskylän Vaajakoskella oleva Naissaari ja Naiskoski on mainittu jo 1500-luvulta olevissa lähteissä. Erään tarinan mukaan naiset ja lapset jätettiin kyydistä Naissaareen, kun erämiehet lähtivät pohjoisille pyyntialueille. Toinen olettamus: naiset laitettiin Naissaaren kohdalla kävelemään, kun miehet menivät keskenään harjoittamaan uskonnollisia menoja Leppäveden puolelle. Siellä on ollut Naiskallio, jossa naiset ovat kenties odotelleet miehiään.
Lähde: Kolu, Antti: Kylä virran rannalla (Vaajakosken kohinat, 1992)
Kontulan kirjastossa on muovitusklinikka ma 20.8. klo 15-17. Alla linkki tapahtumaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Jakomaen_kirjasto/Muovitusklinikka(169678)
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei löydy tietoa siitä, että Leena Lehtolaisen teosta Jonakin onnellisena päivänä (2004) olisi käännetty muile kielille. Myöskään Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämä suomalaisen kirjallisuuden käännösten tietokanta ei kerro, että ko. teosta olisi luettavissa muilla kielillä kuin suomeksi.
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Tässä muutama esimerkki kirjoista, joissa metsä on isossa roolissa tai metsäkuvaus on erityisen voimallista.
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Robert Holdstock: Alkumetsä
Essi Kummu: Karhun kuolema
Peter Handke: Intohimoisesta sienestäjästä
Siri Kolu: Metsänpimeä
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Katja Törmänen: Karhun morsian
Helena Waris: Uniin piirretty polku
Veikko Huovinen: Puukansan tarina
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Väestörekisterikeskuksen etunimitilastoista löytyy tietoa siitä, milloin mitäkin nimeä on käytetty ja kuinka paljon. Kovin yksityiskohtaisia tietoja tilastosta ei kuitenkaan saa.
Eemi-nimeä on käytetty sekä miehen että naisen nimenä. Tilaston mukaan 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä nimi on ollut yhdeksällä miehellä ja alle viidellä naisella. Eemi yleistyi selvästi 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin nimen sai 204 miestä ja alle viisi naista. Vuosina 2000- 2009 Eemi annettiin nimeksi 334:lle miehelle ja tällä vuosikymmenellä Eemejä oli jo 1011.
Voit tarkastella tilastoja täältä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Muutamien keskustelupalstojen mukaan mainos olisi 1980-luvulta. Sen tarkempaa tietoa emme onnistuneet löytämään. Ottamalla yhteyttä SodaStream Suomeen voisit saada tarkempaa tietoa.
https://sodastream.fi/ota_yhteytta
Missin syntymäpäivä julkaistiin v. 1979 kokoelma-LP:llä Lauluja seuraihmisille. Levyn julkaisi aikakauslehti Seura yhdessä Finnlevyn kanssa. Laulun sanat löytyvät Juha Vainion nuottikokoelmasta Tulta päin (Fazer, F.M.07327-0)
Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanottama kappale on humoristinen ja parodioiva kuvaus julkisuuteen pyrkivistä ihmisistä ja heidän toimistaan raportoivan median osan yhteisistä riennoista.
Tarinan lehtitalon voi olettaa Hymy-lehdeksi. Sen kustantaja, "lehtikeisari" Urpo Lahtinen menestyi sensaatioilla ja julkkisjutuilla. Seurapiiritapaamiset kuuluivat asiaan. Laulun henkilöhahmoilla ei välttämättä ole suoria vastineita, vaan Vainio on poiminut piirteitä ja ilmiöitä sieltä täältä ja sekoitellut asioita - ehkä...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Tämä sarja löytyy neljänä kahden DVD-levyn boksina Turun ja Tampereen kirjastojärjestelmistä, mutta ei tosiaan HelMetistä. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä verkossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…), mutta kun tässä on neljä boksia, täytyy jokaisesta tehdä erillinen pyyntö. Lomakkeeseen laitetaan ensin omat tiedot, sitten alemmasta tiedot siitä, mitä tavaraa pyydetään. Nyt on kuitenkin niin, että Vaski-kirjastot ovat vasta tämän tilanneet ja Tampereen Piki-kirjastossa on melkein 10 varausta. Saattaa hyvin olla, etteivät edes anna tätä kaukolainaksi, koska on niin paljon varauksia.
Sen sijaan kannattaa tehdä HelMet-kirjaston sisällä hankintaehdotus (http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus)....
Asiasanalla reumataudit Vaskin ja Helmetin verkkokirjastoista sekä Kirjasampo-palvelusta löytyy seuraavat teokset:
Anja Snellman: Pääoma
Taina Pyysaari: Eemeili@ (nuortenkirja)
E. Antero Karjalainen: Päivä koirana
Kirsti Hilden: Kuin huutaisi tuuleen
Anja Tikkanen: Rakasta minua hellästi
Päivi Rinne : Rakastit vaikenemalla
Osallistumisen hurmaa -projektin sivuilta löytyy kysymäsi teksti, vain ensimmäinen vaaranna-lause puuttuu:
http://www.osallistumisenhurmaa.fi/materiaalipankki/runoja.pdf
Tekijää tai lähdettä ei kuitenkaan mainita. Sivuston takana on Koskenrinne-nimisen vanhusten palveluntuottajan projekti. Ehkä heidän kauttaan löytyisi tekijä tekstille:
http://www.koskenrinne.fi/fi/yhteystiedot/
Ecopelle on italiankielinen keinonahkaa merkitsevä sana. Se tulee suoraan sanoista eco (ekologinen, ympäristöystävällinen) + pelle (nahka). Materiaali on valmistettu joko polyeteenistä tai polyuretaanista ja sitä voidaan käyttää esim. huonekalujen verhoiluun tai asusteisiin.
Materiaalin kestävyys riippuu luonnollisesti sen paksuudesta ja muista tuotekohtaisista ominaisuuksista. Valmistajien kotisivuilla annetaan yleensä myös teknistä tietoa.
Arkistolaitoksen tietosivulla kerrotaan : "Vuonna 1879 köyhäinhoito säädettiin kunnalliseksi tehtäväksi. Kun vaivaishoidosta vastaavien pyrkimyksenä oli minimoida huoltokustannukset, siirryttiin 1800-luvun puolivälissä yleisesti huutokauppamenettelyyn, jossa hoitotehtävän sai sen vähimmällä maksulla ottamaan tarjoutunut. Vaivaishuutokaupat olivat laajimmillaan 1870- ja 1880-luvuilla. Tiedot lasten elätteelle sijoittamisesta löytyvät usein alkuaikoina kunnallislautakunnan pöytäkirjoista, ellei kunnassa ollut erillistä köyhäinhoitolautakuntaa (myöhemmin huoltolautakunta). Tietoja voi löytyä edelleen myös seurakuntien hallinnollisista asiakirjoista. Vaivaishuutokaupat kiellettiin 1890-luvulla, mutta ne loppuivat vasta köyhäinhoitolain (...
Toimittaja Jyrki Koulumies oli ratkaiseva yhteyshenkilö Viktoria Mullovan loikkauksessa v. 1983. Koulumiehen osuutta tapahtumaan ei haluttu paljastaa, joten pakomatkan kerrottiin tapahtuneen taksilla.
25 vuotta myöhemmin Koulumies kertoi koko tapahtumasarjan kirjassaan Moskova, Mullova ja minä. Yleisradion uutisointi tapauksesta tuoreeltaan löytyy oheisen Ylen arkistosivun toisesta videosta. Peitetarinaan on viitattu mm. Ilta-sanomissa.
Jytky on substantiivi tai adjektiivi, jonka merkitykset Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1997) ovat suuri, vankka, jykevä, mahtava; murikka, möhkäle.
Jytkytty on passiivin toisen partisiipin verbimuoto. Nykysuomen sanakirjassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 8. p. 1983) on kaksi jytky-sanaan liittyvää verbiä: jytkiä (tutista, tärähdellä) ja jytkyttää (jyskyttää, nytkyttää). Kummastakaan näistä verbeistä ei voi olla kyse. Jytkiä-verbin passiivin toisen partisiipin muoto olisi jytkitty ja jytkyttää-verbistä muoto olisi jytkytetty.
Jytkytty olisi taivutusmuoto verbistä jytkyä (vertaa hytkyä, hytkytty). Jytkyä-verbiä en löytänyt mistään nykyaikaisista sanakirjoista....
