Kaikkiin Suomen kirjastoihin hankittujen niteiden määrää ei oli eroteltu teos kerrallaan. Suomen yleisten kirjastojen tilastoista löytyy vuonna 2023 kirjojen hankinnan yhteisiä kappalemääriä. Linkki tilastoon.Kustannusalan tilastoja taas saa kirjallisuuslajeittain. Linkki Kustantajat.fiFinnahaun tuloksesta voi laskea tietyn teoksen hankintamäärän, mutta se voi viedä jonkin verran aikaa. Esim. Linkki Lehmä synnyttää yöllä teokseen. Teosta on hankittu Helmet-kimppaan tällä hetkellä 451 kpl, muihin suurimpiin kimppoihin noin 35 kpl ja nähdäkseni joka kirjastoon ainakin yksi kpl eli noin 1000 kpl?Kenties Tietyn kirjan kustantamosta voi saada tilastoja kirjan myynnin jakautumisesta kirjakaupoille ja kirjastoihin?
Seikkaperäisin vastaani tullut suomenkielinen kirja lienee Voitto Helanderin Korporatismi : traditiosta, esiintymistä ja ilmiöllisistä tulkinnoista (Gaudeamus, 1981).
Alkuun voisi auttaa esimerkiksi jokin seuraavista:Kalevi Kasala, Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten : kirkkotiedon käsikirja Merja Marras, Ortodoksinen elämäntapa 12 ikkunaa ortodoksisuuteen Suomessa
1. korinttolaiskirjeestä peräisin olevat säkeet on käännetty englanniksi lukuisia kertoja. Koko joukko englanninnoksia vertailtavaksi löytyy täältä: 1 Corinthians 13:4–7
Presidentti Trumpin virkaanastujaistilaisuuden useista uskonnollisista puhujista sekä ensimmäinen (kardinaali Timothy Dolan, New Yorkin arkkipiispa) että viimeinen (isä Frank Mann) olivat roomalaiskatolisia.Trump’s inauguration ends with benediction from retired Catholic priest - Catholic HeraldRoomalaiskatolisen edustuksen puuttumiselle seuraavana päivänä pidetystä Washington National Cathedralin tilaisuudesta ei löytynyt katolisista lähteistä mitään erityistä syytä.Protestant leader at interfaith service calls on Trump to ‘have mercy’ on migrants, LGBTQ – Catholic World Report
Carl von Linné piti simpanssia primitiivisenä ihmislajina – "luolamiehenä" – ja siksi hän antoi vuonna 1758 sille taksonomiassaan nimen Homo troglodyte. Monet Linnén aikalaiskollegoista kuitenkin vastustivat simpanssin luokittelemista ihmisen sukuun kuuluvaksi. Niinpä 1775 Johann Friedrich Blumenbach erotti ne omaan Simia-sukuunsa ja niin simpanssista tuli Simia troglodyte – tai ainakin olisi tullut, jos Blumenbachin luokitus olisi hyväksytty yleiseen käyttöön. 1816 Lorenz Oken loi simpanssia varten suvun nimen Pan, joka eläintieteilijöiden keskuudessa menestyikin Blumenbachin ehdotusta paremmin, ja käytännössä tieteellinen nimi Pan troglodyte vakiintui simpanssille jo paljon ennen kuin ICZN (International Commission on...
Mikäli olet kuullut runon Esko Salmisen esityksestä Eskon runot ja pari matkakumppania, se voisi olla Federico García Lorcan Uskoton aviovaimo (suom. Matti Rossi). Aivan tuollaista säettä ei runossa ole, mutta tematiikaltaan se on samantyylinen ja esityksessä nähdyistä runoista lähinnä etsittyä vastaava. Eskon runot ja pari matkakumppania -esitys löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50646614
Runosta löytyy ainakin kaksi suomennosta: Ilpo Tiihosen tulkinta (raakakäännökset ja toimitustyö Jukka Mallinen) kokoelmassa Muistomerkki (WSOY, 1999) ja Olli Hyvärisen käännös kokoelmassa Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 (Atrain&Nord, 2018).Alkusäkeet näissä ovat seuraavanlaiset: "Yön usva peittää kumpuilevan Gruusian" (Tiihonen) "Yön usva peittelee kummut Gruusian" (Hyvärinen)
Hei,Kyseessä lienee nämä kirjat. Grönlantiin sijoittuvaa humoristista krijallisuutta ei ole kovin paljon. Silmäilin yhtä osaa, joka oli hyllyssä ja juuri tuon tyyppisiä tarinoita kirjoissa on.Riel, Jørn: Kertomuksia isieni talosta: 1, Hupaisa juttu koristaa kasvot. Suomentanut Arto & Kirsti Ingervo. Jyväskylä: Gummerus, 1973.Riel, Jørn: Kertomuksia isieni talosta: 2, Meidän herramme ketunloukku. Suomentanut Arto & Kirsti Ingervo. Jyväskylä: Gummerus, 1974.Riel, Jørn: Kertomuksia isieni talosta 3, Ensitapauksen juhla. Suomentanut Arto & Kirsti Ingervo. Jyväskylä: Gummerus, 1975.
Entisessä Perniön kunnassa sijaitsevan Näse gårdin suomenkielinen nimi on Latokartano. Lähteet:Uppslagsverket Finland -tietokanta, https://www.uppslagsverket.fi/sv/view-170045-Naese
Vaski-kirjastojen varausten noutoaika tosiaan lyheni 1.1.2025 seitsemästä kirjaston aukiolopäivästä viiteen. Lyhyemmällä noutoajalla aineiston kiertonopeus tehostuu. Vaski-kirjaston suosituimpien teosten varausjonot ovat pitkiä, ja muutoksella saadaan jonot liikkumaan nopeammin.
Lehdessä ”Punalippu” (1982, nro 12, s. [151-153]) on Taisto Summasen suomenkielinen sanoitus ”Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hymniin” ja myös laulun nuotinnos (melodia, kosketinsoitinsovitus), joten käännös on tehty laulettavaksi. Laulu alkaa: ”Loi työntasavaltojen yhteisön varman”. Alkuperäisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty ”S. Mihailov ja G. El-Registan”. Venäjänkielisiä sanoja ei lehdessä ole. Säkeistöjä on kolme. Vuoden 1977 versiossa ei enää mainita Stalinia kuten alkuperäisessä Mihailovin ja El-Registanin sanoituksessa, joka on tuttu Elvi Sinervon suomentamana ja joka alkaa: ”Oi suuri ja mahtava Neuvostoliitto”.Summasen sanoitus sisältyy myös nuottiin Jermolajeva, Elina: "Lauluja" (Karjala kustantamo, 1978)....
Singerin ompelukoneiden sarjanumerot ja valmistusvuodet löytyvät International Sewing Machine Collectors' Societyn (ISMACS) sivulta. Kysymäsi ompelukone näyttää olevan vuodelta 1926. Y-sarjan valmistuspaikan tieto löytyy vain vuodelta 1925, joka oli silloin Clydebank, Skotlanti.ISMACS sarjanumerotietokanta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.htmlISMACS valmistuspaikan mukainen listaus https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial_number.html
Hei,Tämä olikin tavallista hankalampi tapaus. Ilmaisusta löytyy Virittäjä-lehdestä maininta (Tallgren, Oiva Joh. "Kuvasanonnat Ja Suomen Kieli." Virittäjä 35 (1931), sivu 165). Löytyy digitoiduista lehdistä.Virittäjä listaa sanonnan artikkelissa (Koistinen, O. (1901). Savolaisesta kuvakielestä. Virittäjä, 5, 113.).Kyseessä on siis jo tuolloin kieleen vakiinuneesta ehkä savolaisperäisestä humoristisesta ilmauksesta, jotka mm. aikakauden lehdistön pakinoiden värikkään kielenkäytön myötä levisi yleiseen käyttöön.
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi netistä.Asiaa voisi koittaa selvitellä esim. Helsingin seudun puhelinluettelon 1984 avulla. Linkki Finna hakuun.Myös Espoon kaupunginmuseosta tai Ravintolamuseosta voisi löytyä asiantuntevaa apua.
Muistuttaa minusta kovasti Diana Gabaldon Outlander sarjaa. Tosin ilmestyneet suomeksi vasta 2000-luvun alussa.Muukalainen (Gummerus 2002) (Outlander, 1991)Sudenkorento (Gummerus 2003) (Dragonfly in Amber, 1992)Matkantekijä (Gummerus 2004) (Voyager, 1994)Syysrummut (Gummerus 2005) (Drums of Autumn, 1997)Tuliristi (Gummerus 2006) (The Fiery Cross, 2001)Lumen ja tuhkan maa (Gummerus 2007) (A Breath of Snow and Ashes, 2005)Luiden kaiku (Gummerus 2010) (An Echo in the Bone, 2009)Sydänverelläni kirjoitettu (Gummerus 2014) (Written in My Own Heart's Blood, 2014)Kertokaa se mehiläisille (Gummerus 2023) (Go Tell the Bees That I Am Gone, 2021) Linkki Wikipedia.
Muistelet varmaan Kirjasampo sivustoa? Linkki Kirjasampoon.Siellä voit hakea aiheella, kirjan nimellä, genrellä yms. Lisäksi paljon kirjavinkkejä.Myös monet kirjakauppojen ja -kerhojen sivut toimivat suositteluperiaatteella. Samoin tekee Helmet-sivusto. Linkki Helmet.finna.fi.
Kyseessä lienee kilpailu, jota koskeva juttu on julkaistu Kaiku-lehdessä 31.3.1939. Radion tietokilpailussa Eteläsuomalainen osakunta oli haastanut Hämäläis-Osakunnan. Voittajaksi selviytyi jälkimmäinen parin pisteen erolla. Tarkemmin kilpailun kulusta voi lukea Digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. 31.03.1939 Kaiku no 74 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoTässä vielä Uuden Suomen artikkeli, jonka aiheena on Yleisradion tietokilpailuohjelma: 07.05.1939 Uusi Suomi no 121 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
