Stalinin runotuotanto on peräisin ajalta ennen Stalinia. Hän herätti huomiota runoilijana jo teini-ikäisenä ja hänen töitään julkaistiin maineikkaassa georgialaisessa sanomalehdessä, Iveriassa. Maan suurin runoilija, ruhtinas Ilja Tšavtšavadze ihaili nuoren runoilijan säkeitä ja valitsi niistä viisi julkaistavaksi. Iveria julkaisi Stalinin runot tämän lempinimellä "Soselo", ja ne saivat laajan lukijakunnan. Näitä pieniä georgialaisia klassikoita julkaistiin sittemmin maan parhaan runouden antologioissa ennen kuin kukaan oli "Stalinista" kuullutkaan. Tuleva diktaattori kuitenkin kadotti halun runojen kirjoittamiseen, "koska se vaatii ihmisen kaiken huomion - helvetin paljon kärsivällisyyttä. Ja tuohon aikaan olin vilkas kuin...
"Heikko haavehahti" tarkoittanee "heikkoa haaveiden laivaa" eli kyseessä on yksi Sinikan laulun monista laivoihin liittyvistä kielikuvista samoin kuin "tuonen pursi" ja "unten haaksi". Leino on yhdyssanaansa muotoillessaan käyttänyt runoilijan vapauttaan ja pudottanut haahdesta toisen a:n saadakseen loppusoinnutettua sen kahden-sanan kanssa. Haahti tarkoittaa samaa kuin haaksi, joka on "alusta, laivaa, venettä, purtta" tarkoittava runollinen ilmaus.
Japanissa on lukemattomia perinteisiä vuotuisia tapahtumia ja juhlia, joiden alkuperä on usein uskonnollinen. Tietoa näistä löytyy esim. seuraavista teoksista ja nettilinkeistä:
Vesterinen, Ilmari : Shintolaisuus : Japanin kansallisuskonto. Gaudeamus, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2047231
Japani : pienoishakuteos Japanista. Japanin ja Suomen kulttuurivaihdon toimeenpanokomitea, 2006. (Kirjassa esitellään myös vuotuisia juhlia.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1800040
Porrasmaa, Raisa : Japani pintaa syvemmältä. Atena, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066897
Japanin kulttuuri. Otava, 1994. (3.painos 2002.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record...
Perintökaari ei vaadi tiettyjä vaatimuksia perunkirjoitusten uskotuilta miehiltä, mutta näiden tulee olla täysivaltaisia ja oikeustoimikelpoisia.
Lisää tietoja aiheesta on mm. Aulis Aarnion Perunkirjoitusopas -kirjassa.
Kansalliskirjaston digitaaliset palvelut löytyvät täältä https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Tähän mennessä digitoidut sanomalehdet löytyvät oheiselta listalta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles
Tämän listan mukaan kysymiesi lehtien digitoidut vuodet:
Turun Sanomat 1905-1929
Uudenkaupungin Sanomat 1891-1928
Uusi Aura 1897-1929
Vakka-Suomen Sanomat (ei ollenkaan)
Vakka-Suomi 1908-1923
Kysymästäsi ajanjaksosta 1928-1937 löytyy siis vain muutama vuosi. Mikäli haluat tutkia kyseisiä lehtiä mikrofilmeiltä, se on mahdollista Turun kaupunginkirjastossa tieto-osastolla (uudisosa 2. krs.). Voit puhelimitse (02-2620629, 02-2620630) varata ajan mikrofilminlukulaitteelle ja samalla tilata mikrofilmit varastosta. Ne...
Kirjaudu sisään kyyti.fi etusivulla käyttäjätunnuksella (286A-alkuinen numerosarja kirjastokortissa) ja nelinumeroisella tunnusluvulla etusivun ylälaidassa olevasta kirjaudu-laatikosta ja sen jälkeen näytölle tulevat lainasi ja voit uusia joko kaikki lainasi ruksaamalla valitse kaikki-laatikko ja tai valitsemalla jonkun lainoista ruksaamalla nimekkeen vieressä oleva laatikko. Jos kirjasta on varaus kirjan vieressä lukee ei voi uusia.
Ensimmäinen painettiin todennäköisesti vuonna 1543, toinen painos on noin vuosilta 1549-1551, kolmas painos on vuodelta 1559. Kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria:
http://www.doria.fi/handle/10024/27243
Kettu pääsee puuhun jos se oikein haluaa. Usein puuhun houkuttaa ruoka.
https://yle.fi/uutiset/3-6587018
Ketun kynnet ovat osittain sisäänvedettävät, mutta ne eivät suoraan liity kiipeämiseen. Toki sisäänvedettävät kynnet varmaan helpottavat otteen saamista kiivetessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ketut#cite_note-Burrows-8
https://www.riistakolmiot.fi/animal/kettu-vulpes-vulpes/
Supikoira ja naali ovat Suomessa koiraeläimiä, jotka elävät kettujen tavoin joko pareittain tai pienryhmissä ja saalistavat yksin.
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/?c=Canidae
Etsimäsi kirja näyttäisi oleva virolaisen Heljo Mändin Koira taskussa (Koer taskus, SN-kirjat, 1991), jonka on kuvittanut Priit Rea ja suomentanut Samuli Juvonen. Kirja on nidottu, siis pehmeäkantinen, ja sen mitat ovat 14 x 22 cm.
Kirja löytyy oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Kyseinen Eila Pennasen runo sisältyy hänen runokokoelmaansa Kiitos harhaluuloista (s. 44). Runo alkaa sanoin Kuinka monta vuosikymmentä kului
pelkoon, salailuun, valheeseen. Koko runoa ei voi julkaista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun julkisessa vastauksessa tekijänoikeuksien vuoksi.
Teos on lainattavissa oman kirjastoverkkosi kirjastoista.
https://vaski.finna.fi/
Tässä kaksi ehdotusta, joista kumpikaan ei kyllä täysin vastaa kuvaustasi:
- Susi ja surupukuinen nainen / Tuula Rotko
- Sudenmorsian / Aino Kallas
Kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivustolla on kansikuvahaku, josta voi hakea vaikkapa kirjoja, joiden kannessa on susi (kuvana, nimenä tai tekijänä). Aika monen kirjan kannessa se esiintyykin, alla linkki susi-haun tulokseen:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=susi&o=title_asc
...
Aikuisten lasten ja vanhempien välisiä suhteita käsittelee ainakin Katriina Järvinen kirjassaan Kaikella kunnioituksella: irtiottoja vanhempien vallasta. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaikella%20kunnioituksella%20j%C3%A4rvinen__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Marjatta Kurenniemen tyttökirjassa Kesälintu (WSOY 1959) päähenkilö Kirstin luokkatoveri Marja lyö vetoa, että hän kirjoittaa seuraavaksi aineen Margareetasta, olipa opettajan antama aihe mikä tahansa. Niinpä hän aiheesta Vihreä ja valkea kultamme kirjoittaa traagisen rakkaustarinan kartanonneito Margareetasta, joka auttaa köyhiä ja jota siksi kutsutaan nimellä Vihreä ja valkea kultamme. Opettajan tarkoitus oli, että aiheessa käsitellään koskivoimaa ja metsätaloutta.
Christopher Wrightin kirjassa Rembrandt, jonka ovat suomentaneet Leena Talvio ja Eija Kämäräinen, maalauksen suomenkieliseksi nimeksi on annettu "Kristus myrskyssä Gennesaretinjärvellä". Verkkolähteissä siihen näytetään tavallisimmin viittaavan nimellä "Myrsky Galilean merellä".
Raamatun mukaan Jeesus sanoi Pietarille (Matt. 14:31): "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?" (vanha käännös) tai "Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä" (uusi käännös). Jatko kuuluu seuraavasti (Matt. 14:32, 33): "Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli. Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: 'Totisesti sinä olet Jumalan Poika'." (vanha käännös); "Kun he olivat nousseet veneeseen, tuuli tyyntyi. Ja kaikki, jotka...
Risto Isomäki kuuluu niihin suomalaisiin kirjailijoihin, joista löytyy hyvin vähän tietoa. Jotain tietoja löydät Kirjasammosta ja Kirjasammon mainitsemista teoksista ja linkeistä.
Risto Isomäki Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/272
Risto Isomäen teosten käännöksiä voit etsiä Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannasta tai suomalaisen kirjallisuuden bibliografiasta Fennicasta.
Käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Fennica https://finna.fi
Tarkoitatko Suhe Live -kollektiivin esittämää laulua "Lunastajani elää" (tai "Tiedän Lunastajani elää"), joka alkaa: "Hän luo uuden maan hän luo uuden taivaan, jossa ei menneitä muistella"?
Suhe Live toimii osana Suur-Helsingin seurakuntayhteisöä tai seurakuntaa. Kollektiivin kotisivulta löytyvässä nuotissa laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Jarkko Stenroth. Nuotissa on myös laulun sanat. Laulu sisältyy Suhe Live EP:lle.
Verkosta löytyy myös muita sivuja, joilla on laulun sanat tai esitys tai molemmat.
http://suhe.net/suhelive/
Vaikka Yrjö Kokon teos Pessi ja Illusia onkin alunperin ilmestynyt jo vuonna 1944, siitä on ilmestynyt ainakin lyhennetty lastenpainos myös vuonna 1963. Ehdottaisin tätä kirjaa, koska se sisältää tarinan jokisimpukasta, joka kehittelee sisälleen imaisemastaan Illusia-keijun kyyneleestä helmen. Tosin en löytänyt kirjasta mainitsemaasi jokihelmisimpukan tieteellistä nimeä. Monissa muissa kirjan tarinoissa niiden päähenkilöistä - siis eläimistä ja kasveista - kylläkin käytetään tieteellisiä nimiä.
Pessin ja Illusian saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spessi%20ja%20illusia__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Pasilan kirjavarastossa on avoimet ovet 12.9. - 12.12. 2018...
