Mukava ajatus on tarjota kirjojaan yhteiseen käyttöön ja kirjastoon voi tarjota kirjojaan. Isoissa kirjastoissa on usein paremmat mahdollisuudet ottaa vastaan kjirjalahjoituksia. Hyvä käytäntö on sopia etukäteen lahjoituksesta siinä kirjastossa, johon suunnittelee lahjoittaa kirjoja.
Kielitoimiston sivuilla kerrotaan mikä- ja joka- sanojen käytöstä seuraavaa: "Yleiskielessä joka-pronominilla viitataan tavallisesti edeltävän lauseen substantiivi-ilmaukseen ja mikä-pronominilla taas koko edeltävään lauseeseen tai abstraktiin asiaan." Kun (oletettavasti) lauseessa tarkoitetaan, että juoni tekee ihmisen iloiseksi, on joka -pronominin käyttö oikein.
Tässä vielä linkki kielitoimiston sivuun, joka valottaa pronominien käyttöä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/512
Helsingin kaupunginkirjastoista Museo-lehti tulee Pasilan kirjastoon, jossa sitä säilytetään kuluva ja kaksi edellistä vuotta. Tämä lehti on käsikirjastolehti, eli luettavissa vain Pasilan kirjastossa. Helmet-kirjastoista varattava ja kotiin lainattava lehti tulee Espoon Sellon (säilytetään kuluva ja kolme edellistä vuotta) ja Tapiolan (säilytetään kuluva ja kaksi edellistä vuotta, tilaus alkanut vuonna 2018) kirjastoihin. Nämä lehdet voi varata Helmetin kautta, ja noutaa haluamastaan Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28museo%29%20f%3A9%20l%3Afin__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Tässä vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-mika-on-korkeakirjallisuuden-ma…
Kielitoimiston sanakirjassa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ annetaan sanalle korkeakirjallinen merkitys taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen pyrkivä. Korkeakirjallisuus olisi siis tämä mukaan kirjallisuutta, joka pyrkii taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen.
Ylen uutisista löytyy juttu, jossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä ja kehittää lukijansa aivoja toisin kuin viihteeksi luettu kirjallisuus. Lukija joutuu olemaan herkkänä ja tekemään päätelmiä. ...
Täällä Pohjantähden alla -trilogian suomenkielisiä osia ei ole missään vaiheessa julkaistu erillisin alanimekkein varustettuina. Ruotsinkielinen Pohjantähti ei ole trilogian ainoa käännös, joka ei tyydy pelkkään osien numerointiin: esimerkiksi englannin- ja ranskankieliset tulkinnat antavat romaanisarjan toiselle ja kolmannelle osalle omat yksilölliset nimensä. Mitään varsinaista syytä tai selitystä tälle en Linna-kirjallisuudesta onnistunut löytämään, mutta arvelisin alanimekkeillä halutun hieman avata ja selventää romaanien tematiikkaa ulkomaalaiselle lukijakunnalle, jolle Suomen historian vaiheet eivät ole niin tuttuja kuin meille itsellemme, ja näin tehdä niistä houkuttelevamman tuntuisia.
Kyllä, voit saada kaukolainaan (ks. edellä olevasta linkistä kohta "kaukolainat") aineistoa, jota ei löydy Vaski-kirjastojen kokoelmista. Ota asiassa yhteyttä omaan lähikirjastoosi, he tekevät kaukolainapyynnön sinun nimissäsi.
Muistathan, että Vaski-kirjastoissa kaukolainoista peritään maksu, jonka loppusumma riippuu lähettävästä kirjastosta. Perusmaksu kaukolainasta Vaski-kirjastoissa on 4 €, johon lisätään mahdollinen lähettävän kirjaston perimä maksu. PIKI-kirjastojen verkkosivujen mukaan he eivät pääsääntöisesti peri lähettämistään kaukolainoista maksua, mutta Lempäälän kirjasto veloittaa Pirkanmaan ulkopuolisilta kirjastoilta 10 € per kaukolaina. Oma lähikirjastosi pystyy tarkistamaan, onko haluamasi aineisto...
Kyseessä lienee "Usein sitä ennen ajatteli" vuonna 1994 julkaistusta kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi. Se sisältyy myös Leinosen koottujen runojen toiseen niteeseen Matka on laulu.
Akuankka.fi-sivustolla sanotaan, että "muiden käsikirjoittajien sijoittaessa Ankkoja sulavasti nykyajan teknologisten ihmeiden äärelle, halusi Rosa käsikirjoittaa Ankkansa vaappumaan suunnilleen 1950-luvulle. Siis samaan aikakauteen, johon Barksin suuret ankkatarinat osuvat." Tarkemmista vuosista ei löytynyt tietoa. Arvatenkin myös vanhoihin historiallisiin tarinoihin pohjautuvien sarjakuvien "nykyhetki" on 50-luvulla.
Lisää tietoa sivuilta:
https://www.akuankka.fi/piirtaja/15/don-rosa
Nuotit kappaleeseen löytyvät kokoelmasta "Radio days: 70 visor & hits från film, radio och skiva." Nuotti on tilattavissa kaukopalveluna Kuopion varastokirjastosta.
Kappaleen on esittänyt suomeksi Kauko Käyhkö nimellä "Akkasaaren neito".
Hevosurheilu-lehti on luettavissa Mikkelin pääkirjaston lehtisalissa ja Ristiinan kirjastossa. Pääkirjastossa lehden säilytysaika on kuluva vuosi, Ristiinassa kaksi viikkoa.
Opiskelijahaalarin väri ja sen selässä oleva oppilaitoksen tai oppilaskunnan tunnus kertoo, missä haalarin kantaja opiskelee. Samanvärisiä haalareita on useilla eri alojen opiskelijoilla, joten pelkkä väri ei kerro opiskelupaikkaa. Alla linkit Ylen uutiseen aiheesta ja Wikipedia-artikkeliin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/29/opiskelijahaalari-erottaa-muista-ja-yhdistaa-omiinsa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_opiskelijahaalarien_v%C3%A4reist%C3%A4
Kirjailija kiittää palautteesta! Aijalin saaren tarut on saamassa jatkoa, sillä kolmas osa Sudenhampaat ilmestyy aivan näinä päivinä. Tässä kirjassa päähenkilö Pöllö matkaa vuoristoon ja joutuu jälleen jännittävään seikkailuun.
Näyttää siltä, että kyseisten lehtien vuosikerrat vuodelta 1965 ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Seura-lehden vanhat vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilminä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston neuvontaan. Yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Fennica https://finna.fi
Euroviisujen säännöissä (https://eurovision.tv/about/rules) edustuskappaleelle annetaan ehdoksi se, että sen on oltava uusi eli että sitä ei ole julkaistu ennen edellisen vuoden syyskuun ensimmäistä päivää. Lisäksi kappaleen sisällön, keston ja esittämisen suhteen säännöissä on joitakin määräyksiä (mm. sanoitus ei saa sisältää kirosanoja, esitys saa kestää korkeintaan kolme minuuttia ja lavalla saa olla korkeintaan kuusi esiintyjää).
Kappaleen kotimaata ei ole määritelty, eikä sitä ehkä voi kovin helposti tehdäkään. Nykyaikana ammattisäveltäjät ja -sanoittajat työskentelevät kansainvälisesti, ja esimerkiksi Saara Aallon viime vuoden edustuskappale Monsters syntyi Aallon itsensä, ruotsalaisten Linnea ja Joy Debin ja englantilaisen Ki...
Maunu Sinnemäen toimittamassa Sitaatit ja lentävät lauseet -kirjan lentäviä lauseita sisältävässä osiossa kysymyksen sitaatti esiintyy muodossa "Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla". Tässä sen alkuperäiseksi lausujaksi mainitaan Samuel Johnson ja lähteeksi James Boswellin Johnson-elämäkerta The life of Samuel Johnson, joskin varustettuna huomautuksella, että kyseessä on muunnelma vanhasta sananparresta. Johnsoniin perehtyneet lähteet (esimerkiksi verrattain kattavan Johnson-sitaattikokoelman sisältävä https://www.samueljohnson.com/ -sivusto) ovat kuitenkin valmiita myöntämään, ettei kunnia sanonnasta Johnsonille kuulu - ja ettei hän tarkalleen ottaen edes sanonut näin: Johnson ei maininnut tietä lainkaan, vaan...
Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelusta löytyy paljon tietoa, hakuehtona ovat myös nopeusrajoitukset. Valitse karttatasot > liikenneverkot > nopeusrajoitus (Digiroad) https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi&ver=1.17&zoomLevel=1&coord=441748.469_7005532.876&mapLayers=base_35#
Vasemmalla olevista karttaselitteistä näkyy värien merkitykset.Tämän kartan mukaan nopeusrajoitus näyttäisi olevan 50 km/h.
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=11&coord=240661.4814117097_6715484.19686978&mapLayers=801+100+default,2128+100+digiroad:DR_Nopeusrajoitus&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&showIntro=false
Tietysti voi olla esimerkiksi joitakin tilapäisiä tietyömaita, jotka...
Kyllä tämä näyttäisi olevan totta, Reino Ylikahrin ja Kalervo Kiianmaan artikkelin Alkoholismi ja perintötekijät : Uutta tietoa alkoholikongressissa kerrotaan, että 42% japanilaisista on aineenvaihduntahäiriö, joka tekee alkoholinkäytöstä erittäin epämiellyttävää. Tältä osalta väestöä puuttuu entsyymi, joka muuttaa alkoholin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen asetaldehydin, asetaatiksi eli etikkahapoksi. Asetalhydi elimistössä aiheuttaa punoitusta, pahoinvointia, kiihdyttää pulssia ja tekee olon kaiken kaikkiaan epämiellyttäväksi. Vaikutus on sama kuin antabus-hoidossa. Tästä syystä suuri osa japanilaisesta väestöstä ei käytä alkoholia lainkaan, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128771/ap-1986-4-...
Rautatieliikenteestämme ja sen historiasta löytyy useita kirjoja, joista saattaisi löytyä kaivatunlaista tietoa. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa mahdollisesti kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi seuraavaan valikoimaan poimimani teokset:
Jari Auvinen, VR Suomi : dieselien aikaan
Jouni Eerola, Pasilan konepaja 1903-2003 : sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä
Tapio Eonsuu, Pekka Honkanen ja Eljas Pölhö, Suomen veturit. Osa 2, Moottorikalusto
Heikki Immeli, Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta
Ari Julku & Kimmo Pyrhönen, Dr13 : Kymen Hurun tarina
Tapio Keränen, Rautatien arkea
Kyösti Kiiskinen, Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon
Petri...
