"Teräs Käsi" esiintyi ensimmäisen kerran Steve Perryn Star wars -kirjassa Shadows of the empire (1996) ja seuraavana vuonna sitä hyödynnettiin Playstation-pelissä Masters of Teräs Käsi. Nimi tulee, niin kuin arvata saattaa, sanaparin "steel hand" suomenkielisestä muodosta. Yhdyssanavirheen perusteella voisi kuitenkin vähintään epäillä, ettei Steve Perry välttämättä ole konsultoinut kuin englanti–suomi -sanakirjaa nimeä kehitellessään. Vieraat kielet voivat tehdä käyttäjälleen tepposia varsinkin silloin, kun niitä ei ymmärrä. Se, mikä ummikosta ehkä näyttää hyvältä, voi kieltä äidinkielenään puhuvalle olla vähintäänkin hämmentävää, niin kuin vaikkapa Fred Saberhagenin Books of swords -fantasiakirjasarjan 'Kingdom of Tasavalta'.Lucasfilm on...
Irina Milanin levyn Mitä tapahtuu! takakannessa on näkymä yli Helsingin rautatieaseman ratapihan. Kuva lienee otettu jostakin rakennuksesta mainitsemiltasi suunnilta, tuo veikkaus Mannerheimintiestä tai postitalosta voi olla lähellä totuutta. Kuvan on ottanut Erik Uddström, jolta ehkä saisi vastauksen kysymykseen. Discogs ja muut levytietokannat eivät auttaneet tuon tiedon etsinnässä.
Tähän kysymykseen on vastattu myös vuonna 2023 tällä palstalla. Em. vastauksessa kerrotaan, että Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019).
Voisikohan kyseessä olla Ylellä takavuosina esitetty sarja nimeltä Kotiin takaisin (A Place to Call Home)? Sarjassa sairaanhoitaja Sarah Adams palaa Australiaan sodan runtelemasta Euroopasta. Sarah tosiaan luulee miehensä kuolleen sodassa ja rakastuu toiseen mieheen, mutta sitten paljastuukin että hänen miehensä ei olekaan kuollut vaan loukkaantunut ja menettänyt muistinsa. Näyttelijä ei tässä sarjassa kuitenkaan ole Claudie Blakley vaan Marta Dusseldorp, joka on hyvin samannäköinen kuin Blakley. Aiheeseen liittyvät linkit ja lisätiedot: Kotiin takaisin | Yle AreenaMarta Dusseldorp – WikipediaClaudie Blakley - Actress
Kylä-sanalla on jo vanhassa kirjasuomessa ilmaistu kotoa poissa olemista (asioilla, vieraisilla, huvittelemassa tms.) ja tästä on johdettu verbi 'kyläillä'. Ilmaisun voisi ajatella syntyneen aikana, jona ihmisten elinpiiri harvoin ulottui kauas oman kotipiirin ulkopuolelle. Kylä, 'pieni asutusyhdyskunta, ryhmä taloja maa-alueineen', välittömänä elinpiirinä edusti useimmille käytännössä koko ulkopuolista maailmaa. 'Kylällinen' oli kylän asukas, kyläläinen, naapuri. Kylä merkitsi siis oikeastaan kodin vastakohtaa, ja 'kyläily' oli olennaisesti oman kotiympäristön ulkopuolelle suuntautuvaa toimintaa. Kun käytiin kylässä (tai mentiin kylään). lähdettiin pois kotoa (asioille, vieraisille, huvittelemaan tms.). Sekin kannattaa huomioida, että...
Voit ottaa yhteyttä Digi-ja väestötietovirastoon ja kysyä, saatko sukulaisiisi liittyvän osoitetiedon. Väestötietojärjestelmään on tallennettu kaikki osoitteet, joista on ilmoitettu sinne. Kun kyse on vanhoista osoitteista, joita ei löydy väestötietojärjestelmästä, Digi-ja väestötietovirastosta ohjataan kysymään evankelisluterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan alueellisilta keskusrekistereiltä, jos henkilö on ollut seurakunnan jäsen. Kuitenkin Keski-Porin seurakuntatoimiston mukaan Porin aluekeskusrekisterissä ei ole näin vanhoja tietoja. DVV https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosiYksi vaihtoehto olisi tarkistaa 1940-luvun puhelinluetteloista, löytyykö isovanhempiesi osoitetieto sieltä, jos sinulla on mahdollisuus mennä Porin...
Tällä kertaa hakutuloksista ei saatu luotettavaa vastausta. Asiaa on myös tiedusteltu kollegoilta kautta Suomen mutta kukaan ei valitettavasti muistanut tällaista kirjaa.
Niin kuin moni muukin dekkarisarja, ovat Murhia Pohjanmaalla -kirjat niissä käsiteltävien rikostapausten osalta paljolti itsenäisiä kokonaisuuksia, mutta ne sisältävät myös keskeisiin henkilöihin – ja varsinkin heidän perhe- ja muihin ihmissuhteisiinsa liittyvää – jatkuvajuonista ainesta. Riippuu paljolti lukijasta ja kunkin yksilöllisistä painotuksista, kuinka tärkeää sarjaan kuuluvien teosten julkaisujärjestyksen noudattaminen luettaessa on. Jos pitää tärkeimpänä ratkaistavia rikoksia ja niiden selvittelyä on järjestyksellä vähemmän merkitystä kuin siinä tapauksessa, että haluaa uppoutua kokonaisvaltaisesti sarjan ja sen henkilöhahmojen maailmaan poliisityön tarjoaman jännityksen ohella.
Keskiyö on alun perin kokoelmasta Pilvenvarjo (Molnskuggan). Suomennos sisältyy myös von Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren.
Maila Pylkkäsen kipulinturuno on kokoelmaan Jeesuksen kylä sisältyvän Vierastunnit-sikermän toinen runo Ampiainen (nimi sisällysluettelosta):" --kellonjousi piirtää ampiaisen, / kipulintu, ampiainen, / alituinen särky." (s. 70)
Pahta tarkoittaa jo sinänsä 'jyrkännettä, jyrkkää kallioseinämää; kallion-, vuorenseinämää', mutta on tavallista, että sitä tehostetaan – tai selvennetään – lisäämällä 'kallio-' sanan alkuun."Suuren rannikkolaivan kylki kohosi viistosti Fortunan keulan edessä kuin rannikon kalliopahta." (Pekka Jaatinen, Vain tänne asti yltää maailma) "Itse Pirunkirkko on näyttävä kalliopahta." (Jouni Laaksonen, Pohjois-Suomen vaellusreitit) "Ronkoteus lähetti renkinsä viemään sanaa Pieliselle, että sieltä tulisi joukko miehiä auttamaan peura-aidan rakentamisessa. Sellainen pystytettiin Kuhmon Jonkerin ja Riihivaaran väliseen maastoon, jossa kohoaa jyrkkä kalliopahta." (Arto Paasilinna, Lentävä kirvesmies) "Mutta Näkkäläjärven...
Tieteen termipankin mukaan SKS:n julkaisemiin Suomen kirjailijat-matrikkeleihin pääsee, jos on julkaissut yhden vähintään 48-sivuisen kaunokirjallisen tai kirjallisuudentutkimukseen liittyvän teoksen. Suomen kirjailijaliiton kriteerit ovat tiukemmat, sillä sen jäseneksi voi päästä kun on julkaissut kaksi riittävän korkeatasoista kaunokirjallista teosta. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kirjailija
Frederikin esittämän Titanic-kappaleen taustalaulajat 1980-luvulla olivat Meiju Suvas, Kaija Koo, Helena Lindgren ja Tuire Pentikäinen.https://yle.fi/a/20-89022
1.3.2025 esitetyn Hengaillaan-ohjelman finaalilähetyksen All Stars -yhtyeen solistit olivat Jouni Aslak ja Annica Milán.Tämä tieto selvisi kysymällä Yle Arkiston tietopalvelusta Tietoa Yle arkistosta - Yle Arkisto.
Kirjastonhoitaja ei sinänsä ole kieltä huoltava viranomainen, eikä Suomessa muutenkaan anneta kuin suosituksia kielenkäyttöön, mutta yritän silti vastata. Ilman kontekstia virkkeen verbien muodot voivat olla oikeinkin. Luultavammin kuitenkin huhtikuu 1954 on jo virkkeen ilmaisuhetkellä mennyttä aikaa, eikä yleisökään enää ole samanmuotoisena paikallaan, jolloin "käsittäneelle" lienee tarkempi ilmaus. Kieliopillisestihan kumpi tahansa on oikein, mutta merkitys muuttuu. Ilman kontekstia myös pää- ja sivulauseen suhde toisiinsa on epäselvähkö - viittaako "kuten" samanlaisten kokemusten kertomiseen, samanlaiseen kerrontaan, vai saman kokoiseen yleisöön. Tämä lienee kuitenkin turhaa pohdintaa, jos kysymyksesi keskiössä olivat partisiipin "...
Haulla reseptit grammamuunnin löytyvät esim. Kinuskikissa blogin ja K-kaupan sivustot, joilla on vinkkejä grammojen muuttamisesta deseiksi. https://www.kinuskikissa.fi/mittayksikot-ja-muunnoksethttps://www.k-ruoka.fi/artikkelit/arki/mitat-ja-muunnokset-haltuunMartoilla on ehkäpä selkein kansainvälisten mittojen talukko. https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineiden-mitat-ja-painot/Netistä löytyy myös erilaisia laskureita. Monessa vanhemmassa keittokirjassa on mittamuunnin taulukoita. Esim. Otavan suuri keittokirja : yksityiskohtaiset neuvot ja ohjeet kaikkiin suurten ja pienten talouksien ruokakysymyksiin:
Rikantilan Ruuskan talosta ei juuri mitään aineistoa löytynyt. Kysyimme asiaa vielä Eurajoen kirjastostakin.Valtakunnallisen Finnan kautta löytyi seuraava linkki, josta löytyy Maanmittaushallituksen digitoimaa aineistoa:https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2558352.KA?sid=4950465641Muutamasta Kotiseutumme Eurajoki –sarjan kirjasta löytyi lyhyt maininta kyseisestä talosta:osa XIX (asukkaiden lukumäärä ym vuonna 1901)osa XXXI (tulirokkoon menehtyneet asukkaat 1900-luvun vaihteessa)Lyhyet maininnat talosta 1900-lukua aikaisemmalta ajalta löytyvät seuraavista kirjoista:Kotiseutumme Eurajoki IIIHeino, Ulla : Eurajoen historia 2
Anni Korpelan runo Satakymmenen sormea löytyy teoksesta Rakkaus on kotini : kootut runot (2001), sivuilta 176-177. Runoteos on Kokkolan kaupunginkirjastossa.Runo löytyy myös verkosta Pyhäjoen lukion tuottamasta joukkojulkaisusta Pyhäjoen kuulumiset, sivulta 3. https://kuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2012/pyhajoenkuulumiset-38.pdf
Esimerkiksi lukuvuonna 1956–57 "työaika" Tampereen kaupungin kansakouluissa oli seuraavanlainen:Syyslukukausi alkoi elokuun 30. päivänä ja kesti joulukuun 20. päivään. Kevätlukukausi alkoi tammikuun 8. päivänä ja päättyi toukokuun 31. päivänä. Pääsiäisloma pidettiin 18.–22.4.1957. Koulujen työaika oli 36 viikkoa. Työpäiviä kertyi 200. Erillistä hiihtolomaa tai muita vapaapäiviä ei vuosikertomuksessa mainita. Tutkimissani 50-luvun tamperelaiskansakoulujen vuosikertomuksissa tuorein maininta urheilulomasta on lukuvuodelta 1952–53.Lähteet: Tampereen kaupungin kansakoulut lukuvuonna ...
