Kyseessä lienee Emmi Itärannan Teemestarin kirja (Teos, 2012). Sille ei ole ilmestynyt jatko-osaa, mutta Itäranta julkaisi vuonna 2015 toisen, itsenäisen romaanin Kudottujen kujien kaupunki.
Valitettavasti näillä tiedoilla ei kirjastojen kokoelmista löytynyt julkaisua.
Kansalliskirjaston tietokannat listaavat vuosilta 1920-luvulta kymmenkunta porilaisen Otto Andersinin kustantamaa laulukokoelmaa. Osassa kokoelmista on otsikoissa on mainittu nimiä: Suomen Jukka, Kosti Lahti ja Eino Kettunen. Kärkkäinen-nimeä ei kuitenkaan joukosta löydy.
Singerin C-sarja valmistettiin Saksassa Singerin Wittenbergin tehtaalla vuosina 1904-1943. Muista sarjoista poiketen C-sarjan koneiden valmistusvuotta ei pysty selvittämään sarjanumeron perusteella, sillä toisen maailmansodan jälkeen Wittenberg jäi Itä-Saksan puolelle ja Venäjä takavarikoi tehtaan koneet. Sarjanumeroista ei jäänyt rekisteriä. Tehtaassa valmistettiin yhteensä arviolta noin 6,5 miljoonaa konetta.
Singersewinginfo.uk.co -sivuston mukaan Internetistä on löydettävissä listoja C-sarjan numeroista, mutta ne perustuvat arvioihin eivätkä ole alkuperäisiä eivätkä paikkansapitäviä.
Singersewinginfo.uk.co: https://www.singersewinginfo.co.uk/wittenberge/
International Sewing Machine Collectors' Society: http://ismacs.net/...
Turun Sanomien mukaan (2007) SAK:n hajaannuksen aikana 1960-luvulla järjestö oli jakautunut kahtia. Jo sitä ennen 1950-luvun alussa Turun paikallisjärjestö hajosi. Tilalle perustettiin kaksi erillistä järjestöä. Tap erotettiin SAK:sta ja järjestö lakkautti itsensä yleislakkovuonna 1956. Nykyinen Tap syntyi hajaannuksen aikaan vuonna 1966. SAK:lainen ammattiyhdistysliike eheytyi vuonna 1969. Turkua lukuun ottamatta alueillakin siirryttiin yhteisiin paikallisjärjestöihin varsin nopeasti.
Kaksi SAK:n paikallisjärjestöä tekivät yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Turun seudun paikallisjärjestö TSAP lakkauttaa toimintansa v. 2008 aikana. Turun paikallisjärjestö TAP jatkaa työtään, mutta muuttaa nimensä Turun Seudun Paikallisjärjestö TSP:...
Vaski-kirjastoissa asiakas voi itse kytkeä päälle lainaushistorian tallentamisen verkkokirjaston Omat tiedot-välilehdellä. Lainaushistoria alkaa tallentua siitä hetkestä lähtien kun asetus on laitettu päälle. Kirjaudu ensin omilla tunnuksillasi Vaskiin https://vaski.finna.fi/ oikeasta ylälaidasta. Mene sen jälkeen valikosta Omiin tietoihin. Sieltä löytyy alhaalta kohta Tallenna lainaushistoria. Lainaushistorian saa näkyviin harmaan Omat tiedot -palkin oikealla puolella olevasta kohdasta Omat palvelut, jonka valikosta löytyy myös lainaushistoria.
Tamperelaisen Campanella-kuoron levytyksiä on tiedusteltu palstalla aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tassapa-haastava-kysymys-kuinka-monta
Kysymyksessä mainittu kuoron ensilevytys vuodelta 1983 julkaistiin LP-levynä (vinyyli) ja C-kasettina, jotka olivat tuon ajan ääniteformaatit. Cd-levynä sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu.
LP-levyversio on lainattavissa ainakin Valkeakosken kirjastosta. Kaukolainaksi sitä voi tiedustella oman kirjaston kautta.
Kirjaa on kyllä saatavilla yliopistojen kirjastoissa. Kaukolaina maksaa 3€ + lähettäjäkirjaston kulut. Täytä Kyyti-Finnassa kaukolainalomake tai tule käymään kirjastoon niin tehdään kaukolainapyyntö. Jos täytät kaukolainapyyntölomakkeen verkossa merkitse minkä yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelet, koska monet yliopistojen kirjastot lainaavat kurssikirjoja vain omille opiskelijoilleen.
Kirjaa ei löydy Kymenlaakson kirjastoista löydy, mutta se on mahdollista kaukolainata, koska näytti että Helsingistä kirja löytyy. Kaukolainata voit käymällä lähimmässä kirjastossasi ja tekemällä kaukolainapyynnön tai täyttämällä kaukolainapyyntölomakkeen netissä.
Kilpaurheilijoiden osalta tuskin vertailevaa tietoa on saatavissa. Edes testeissä kiinni jäävät urheilijat kun eivät useinkaan myönnä kiellettyjen aineiden käyttöä. Jotta asiaa voitaisiin selvittää, pitäisi oikeastaan olla terveystietoja pitkään doping-aineita käyttäneiden uran ajalta. Jotkut yksittäiset urheilijat ovat tosin myöntäneet pitemmänkin ajan doping-historiansa. Toisaalta heidän tapauksessaan "sairastuminen" ja kilpailutauko tietyssä vaiheessa kautta on voinut johtua muustakin syystä.
Sen sijaan rankan doping-taustan aiheuttamista myöhemmistä terveysongelmista on näyttöä. DDR:n doping-ohjelmassa mukana olleille urheilijoille on maksettu jälkikäteen korvauksia aineiden käytöstä johtuvista sairauksista.
Oikotietä parempiin...
Teos on Kerttu Juvan Seikkaileva leikkimökki (1956). Siinä Hiittisten kolme lasta lähtevät leikkimökiksi muutetulla linja-autolla, Pelitoosalla, etsimään isäänsä, jotta velat saadaan ajoissa maksettua. Isä löytyykin, ja kaikki muuttuu hyväksi.
Tamperelaisen seurakuntalehti Sillan haastattelun (5.4.2017) mukaan Ida Elinan konserttikanteleessa on 40 kieltä:
https://www.siltalehti.fi/sivustot/silta/juttusilta/arkisto/kantelepopin_uranuurtaja_uskaltaa_elaa.35916.blog
Helmet-kirjastoista löytyy yksi suurkanteleen opas: Ismo Sopanen, Suomalaisen suurkanteleen opas. Sen tosin sanotaan olevan 34-kielisen kanteleen soitonopas, eikä se ilmeisesti ole aloittelijan opas:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuurkanteleen%20opas__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Ehkäpä Kanteleliitosta löytyisi lisää tietoa:
https://www.kantele.net/kanteleliitto
Ehkä yllättävästi emme löytäneet sanontaa fraasisanakirjoista. Ihan uusi ilmaus se ei ole. Sitä käytetään esimerkiksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sanomalehdissä, joissa on menty niin oven kuin akkunankin läpi vauhdikkaasti raamit kaulassa. Lauseita voi lukea Kansalliskirjaston Digitaalisen sanomalehtiarkiston sivuilta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22raamit%20kaulassa%22&orderBy=DATE&formats=NEWSPAPER&formats=JOURNAL&formats=PRINTING&formats=BOOK&formats=MANUSCRIPT&formats=MAP&formats=MUSIC_NOTATION&formats=CARD_INDEX&resultMode=TEXT_WITH_THUMB
Sanonta tarkoittaa siis ainakin sitä, että joku tulee tai menee kuvainnollisesti ovesta tai ikkunasta niin vauhdikkaasti,ehkä...
Kukaan vastaajistamme ei tuntunut muistavan etsimääsi, mutta välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Monien suomalaisugrilaisten kansojen kielissä on hopeaa vastaava sana, joka tarkoittaa joko hopeaa tai pehmeää. Esimerkiksi viron kielessä on hõbe, inkeroisessa hoppia,, vepsä hobed.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja. SKS, 1992
Hopea on yksi pisimpään tunnettuja alkuaineita. Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmiskunnan ensimmäisenä käyttöönottama metalli olisi kupari. Kuparin jälkeen tutustuttiin kultaan ja sekä kullan ja hopean sekoituksiin. Hopea on varmuudella tunnettu jo 2500 eKr. Armenian ja Anatolian alangoilla. Muinaisessa Egyptissä ei ollut hopeaa vaan se oli tuontituote. Siksi hopea oli siellä kultaa kalliimpaa.
Hopea on kaunis ja pehmeä materiaali, siksi sitä on aina käytetty...
Depression ja ruokatottumusten välisiä yhteyksiä on tutkittu runsaasti ja myös Helmet-kirjastossa on aihetta käsitteleviä teoksia runsaasti.
Toivottavasti seuraavan linkin takaa löytyvistä teoksista on teille hyötyä tiedon etsinnässä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smasen*%20ruoka*__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Melinda-tietokannasta tehdyn haun perusteella löytyivät seuraavat teokset
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/K6FIR5ILRXCQBUQT8QBGI3KGM6EGB2M22657NA4YI1U1Q3LQ72-04607?func=short
Melindasta löytyneitä teoksia voi useassa tapauksessa kaukolainata oman kirjaston kautta kotiin lainattavaksi.
Tutkittua tietoa tällaisen asian huomioonottamisesta ei löytynyt. Paljon tietoa luomutuotannon, mm. maidon, vaikutuksesta ympäristöön Luonnonvarakeskus Luken tutkija Merja Saarisen esityksestä Luomutuotannon vaikutus ympäristön hyvinvointiin:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/06/saarinen_lf2017.pdf
Alla myös linkki Hilkka Hiltusen opinnäytetyöhön nimeltä Maidontuotantotilan hiilijalanjälki. FarmCALC 2.1 -laskurin käyttö hiilijalanjäljen laskennassa (Savonia-ammattikorkeakoulu, 2019):
https://www.theseus.fi/handle/10024/161549
En onnistunut löytämään täsmälleen kuvaukseesi sopivaa levyä. Tupakkaa poltetaan kansikuvassa ainakin seuraavilla jazzlevyillä:
Dexter Gordon: The best of Dexter Gordon - https://www.discogs.com/Dexter-Gordon-The-Best-Of-Dexter-Gordon/release…
Stan Getz: Very best of Stan Getz - https://www.discogs.com/Stan-Getz-The-Very-Best-Of-Stan-Getz/master/964…
Dexter Gordon: Smoking jazz - https://www.discogs.com/Dexter-Gordon-Smoking-Jazz/release/4511415
Coleman Hawkins: Wrapped tight - https://www.discogs.com/Coleman-Hawkins-Wrapped-Tight/master/304351
Ylipäänsä 1950-1960 luvuilla kuuluisien saksofonistien levyillä oli monesti artisti aika usein tupakan kanssa. Varsinkin tällaisia levynkansia löytyy Dexter Gordonilta ja Hank Mobleylta.
Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisema Jukka Rajalan Luomuviljelyn suunnittelu -opas antaa ohjeita luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseen kotieläintilalla. Periaatteena on mahdollisimman suuri rehuomavaraisuus, jolloin eläintiheys on korkeintaan 0,8 eläinyksikköä (eu) hehtaarilla. Ravinnetaseiden kannalta edullisin eläintiheys on eläinlajista riippuen kuitenkin pienempi, noin 0,4–0,6 ey/ha. (Eläinyksikkö on määre, joka saadaan kertomalla eri eläinlajien määrä lajikohtaisella kertoimella. Lypsylehmän eläinyksikkökerroin on 1,0, hiehon ja lihanaudan 0,5 ja vasikan 0,14).
Lisää tietoa sekä esimerkkejä karjan rehuntarpeen, tarvittavien nurmi- ja väkirehujen...
