Philippe de Brocan elokuva Le Magnifique (1973) esitettiin Suomessa elokuvateattereissa nimellä Suurin ja kaunein. Elokuvan ensi-ilta oli toukokuussa 1974. Televisisossa elokuvaa ei Elonetin mukaan ole näytetty.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101901
https://www.imdb.com/title/tt0070354/
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
tyovaenliike.fi-sivustolle, joka on työväenperinnelaitosten (Työväenmuseo Werstas, Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto) verkkopalvelu on tietoa mm. sisällissodan vankileirien haastatteluista ja muistelmista. Sivu löytyy alta. Joihinkin muisteluihin pääsee sivun kautta, mutta kannattaa ottaa yhteyttä myös suoraan näihin työväenperinnelaitoksiin. Alemman linkin kautta pääsee laitosten sivuille ja yhteystietoihin.
http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-3/sisallissodan-jalkinaytos-vankileirit/
http://www.tyovaenliike.fi/keitameolemme/
Ylen Elävässä arkistossa voi myös kuunnella sisällissodan muisteluja:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/24/he-olivat-mukana-sisallissodassa-1918
Hakupalvelu Finnan...
Tässä muutamia ehdotuksia. Tarkempia suosituksia varten suosittelen Helmet-kirjastojen Lukuvalmentaja-palvelua: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja
Tietokirjoja ja esseitä vähemmistöstressistä, syrjinnästä ja huijarisyndroomasta:
Janne Ahjopalo & al.: Rakastan ihmistä – Keskusteluja biseksuaalisuudesta (2020)
Petteri Eerola & al.: Perhe ja tunteet (2018)
Elina Ekholm ja Antti Teittinen: Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus – Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä (2014)
Anna Elomäki & al.: Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia – talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin (2020)
Koko Hubara: Ruskeat tytöt (2017)
Jenni Janakka: Röyhkeyskoulu (2019)...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi tekstin! Palaamme asiaan, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Helsingin Sanomat uutisoi 161.1993 näin: "Piruetti historiaan "Karkki" Candeloro on tyttöjen mieleen". Uutinen löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000003205667.html
Tietopalvelun vastaajalistalla kenellekään ei tullut mieleen teosta, joka täsmäisi täydellisesti kirjan kuvauksen kanssa. Kollega vinkkasi kuitenkin Daphne Du Maurierin Talo rannalla -teoksen (1970) sisältävän ainakin samankaltaisia elementtejä. Siinä päähenkilö tekee matkoja menneisyyteen entisen opiskelukaverinsa kehittämän aineen avulla.
Teoksesta lisää Kirjasampo-palvelussa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12571
Tarkkaa ja kattavaa listausta Konsta Hietasen tekemistä jälkiäänityksistä eli dubbauksista ei valitettavasti löydy verkosta. Hänen elokuvatuotantoaan pystyy tarkastelemaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa. Elonet-palvelusta pystyy etsimään tietoa Suomen kansallisfilmografiasta, johon sisällytetään kaikki kotimaiset pitkät elokuvat. Näet Hietasen tekijätiedot Elonet-palvelussa täältä.
Konsta Hietasen radio- ja televisioesiintymisistä voi etsiä tietoa esimerkiksi Radio- ja tv-arkiston Ritva-tietokannasta, johon tallennetaan keskeisten radio- ja tv-kanavien ohjelmia ja niiden tekijätietoja. Konsta Hietasen tekijätiedot Ritva-tietokannassa näet täältä.
Näiden lisäksi voit etsiä tietoa Hietasen...
Kati Hiekkapellosta, niin kuin muistakin kirjailijoista, kannattaa etsiä tietoja Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…. Linkit kirjojen kuvauksiin löydät kohdasta Teokset. Dekkarinetistä löydät teoskuvausten lisäksi kuvausta Hiekkapellon tyylisuunnasta ja arvosteluja, http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=HiekkapeltoKati. Vähän enemmän kirjailijan työskentelyä kuvataan artikkelissa Kirjailija kirjoittaa välillä seinillekin, http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/joulu17/kirjailija.htm
Näyttää siltä, että korttisi on vanhentunut eli tietojasi ei ole enää lainaajarekisterissämme. Jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen, tiedot poistetaan rekisteristä.
Sitten kun kirjastot taas avataan, saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Sukututkimuksen lähteitä löytyy Sukututkimusseuran sivulta, http://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet. Alkuun voi kokeilla SukuHakua, https://sukuhaku.genealogia.fi/. Syntymä- ja kuolintiedot rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastoon https://dvv.fi/henkilotiedot. Suurin osa tiedoista löytyy kirkonkirjoista, lisää tietoa sukututkijalle löytyy Evl.fi-sivulta, https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkko-ja-yhteiskunta/sukututkimus
Vaski-kirjastojen verkkomaksussa minimisumma on 1€ ja sitä pienemmät maksut täytyy hoitaa kirjastossa paikan päällä.
Hallitus on eilen 4.5. tiedottanut, että kirjastot voivat aloittaa uloslainauksen heti, mutta itse tilat aukeavat 1.6. alkaen. Turun kaupunginkirjasto odottaa aluehallintaviraston ohjeita ja tarvitsemme hieman aikaa toiminnan valmisteluun, jotta avaaminen tapahtuu hallitusti sekä turvallisesti. Informoimme lisää, kun tiedämme tarkemmat toimintaohjeet.
Olisiko kirjasi ollut joku allamainituista?
- M. A Jakobsson, Lyhyt saksan kielioppi, 1. painos 1945, 7. p. 1960
- Karl Östberg, Saksan kielioppi oppikouluja varten, 1943
- Liisa Bergius, Kertailijan ja ominpäinopiskelijan saksankielen apuvihkonen, 1. p. 1943, 2. p. 1947
- Karl Östberg, Suppea saksan kielioppi, 1945
Voit kysyä kirjaa kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta, kun kirjastot taas avataan. Omaksi kirjan voisi hankkia antikvariaatista.
Yömyssyn alkuperäinen tarkoitus on nimenomaisesti ollut pään pitäminen lämpimänä. Tähän tarkoitukseen valmistettuja päähineitä on ollut kaupan jo 1300-luvulla. Ennen nukkumaanmenoa nautittavaa alkoholijuomaa on kutsuttu - päähineen mukaan - yömyssyksi 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vaikka ryypylläkin voidaan ajatella olevan lämmittävä vaikutuksensa, nimitys perustunee kuitenkin ensisijaisesti siihen, että yömyssyn nauttiminen on samalla tavalla yöpuulle siirtymistä valmistelevaa toimintaa kuin yömyssyn vetäminen päähän.
Lähde:
Word histories | origin of "nightcap"
kirjastostamme löytyy Kolia käsitteleviä julkaisuja ja voit hakea niitä Verkkokirjastostamme https://gtk.verkkokirjasto.fi/ hakusanalla Koli. Suurin osa ei varsinaisesti käsittele Kolin historiaa, mutta tässä pari poimintaa sinua ehkä kiinnostavista.
Lovén, Lasse & Rainio, Heikki (toim.): Kolin perintö – kaskisavusta kansallismaisemaan. Helsinki: Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-40-1739-0. Julkaistu myös verkkoversiona. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_038.pdf
Kohonen, J., & Rainio, H. (1992). Kolin synty - kansallismaiseman geologinen historia. Espoo: Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti
http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p22_4_100.pdf
Mielenkiintoiselta vaikuttava kirja, jota...
Tästä vuonna 2002 ilmestyneestä kirjasta on ilmestynyt useita lisäpainoksia, mutta ne ovat samansisältöisiä ensimmäisen painoksen kanssa. Sisällöltään uudistettua painosta kirjasta ei siis ole.
Markku Envallin aforismikokoelma "Rakeita" on ilmestynyt 1983, kustantaja on WSOY. Sivulla 47 on kysymäsi aforismi
"Ihminen on toisista ihmisistä tehty".
Etsitty runo on Valistuksen vuonna 1959 julkaisemasta Aapisesta, jonka ovat laatineet Aatto Kaljunen, Briitta Karemo ja Taimi Metsikkö. Sisällysluettelon mukaan tämän Kuukaudet-runon on kirjoittanut Briitta Karemo.
