Kirjaston keskeisiä arvoja ovat sananvapaus ja moniäänisyys. Tarjoamme kaikille mahdollisuuden muodostaa oma mielipiteensä asioista. Teoksen sisällön perusteella hankkimatta jättäminen tai poistaminen kokoelmasta edellyttää kirjastossa aina erityistä harkintaa.
Luotamme lukijan arvostelukykyyn vanhempien teosten kohdalla. Jokainen teos kuvaa omaa aikaansa.
Helsingin yliopiston Wikin sivuilta löytyy tietoa Rockwell kovuusmittarista, jolla voi mitata materiaalien kovuutta ja lukuutta. Siinä on selostettu myös mittarin asteikon käyttöä:
https://wiki.helsinki.hacklab.fi/Rockwell_kovuusmittari
Hyödyllinen voisi olla myös Joona Kakkosen opinnäytetyö Kertamuovipinnotteiden kovuuden mittaus (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2013), jossa luvussa 5.2 käsitellään mm. Rockwell-mitta-asteikkoa. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63957/Kakkonen_Joona.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Juice oli ns. vanhanaikainen taiteilijatyyppi, jota ei ilmeisesti kiinnostanut opetella käyttämään tietokonetta, sähköpostia ynnä muuta. Omien sanojensa mukaan hän oli lapsesta saakka ollut hieman sopeutumaton. Kuitenkin varmaan vain Juicen lähipiiri voi tietää, mistä tässä vastahankaisuudessa oli todella kyse.
Seuraavissa lähteissä on mainintoja siitä, ettei Juice ollut tietoteknisesti kovin etevä tai maallisista asioista aina kiinnostunut:
https://www.is.fi/viihde/art-2000006413036.html
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1391686
https://www.youtube.com/watch?v=ZFy-QSZpuM4
Antti Heikkinen: Risainen elämä: Juice Leskinen 1950-2006. Siltala, Helsinki. 2014.
Hei! Kannattaa ottaa yhteyttä omaan kotikirjastoon tai muuhun Helmetin kirjastoon ja selvittää asia. https://www.helmet.fi/Masterpages/#tab-libraries Tuolta löytyy kaikki Helmet-kirjastojen yhteystiedot. Täällä palstalla emme selvitä asiakkaiden lainaustietoja, koska ne ovat tietosuojan alaisia.
Toivottavasti teoksen mysteeri selviää!
Suomeen väestöön kuuluvien sata vuotta täyttäneiden määrät saa poimittua iän ja sukupuolen mukaan Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietokantataulusta 11ry -- Siviilisääty iän (1-v.)a sukupuolen mukaan, 1990-2019. Tässä valmis poiminta: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/faa8451b-f746-4e4e-aff8-282c8549107d.
Poiminta kuvaa tilannetta ajankohtana 31.12.2019. Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Esimerkiksi 101-vuotiaat ovat siis niitä henkilöitä, jotka ovat täyttäneet 101 vuotta vuoden 2019 aikana.
Pitkä numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. P (huom. ei sis. R) 360 859 viittaa Singerin malliin 48K, jota valmistettiin vuonna 1900 yhteensä 49 500 kappaletta. PR-alkuisia sarjanumeroita ei löytynyt tietokannasta.
Ompelukoneen arvoon vaikuttaa mm. koneen kunto, ja lopullinen hinta muodostuu myyjän ja ostajan kohdatessa.
Lisätietoja Singer-ompelukoneista:
Lista sarjanumeroista: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Lista malleista: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/model-list/
Lisätietoa mallista 48K: http://needlebar.org/nbwiki/index.php/Singer_48K
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta...
Suomessa on paljonkin miehiä, jotka ovat juosseet maratonin ja useita, jotka ovat juosseet sen ammattilaisena. Ensimmäisiä suomalaisia martaroonarimiehiä oli Kaarlo Nieminen, joka juoksi epävirallisen Suomen-ennätyksen vuonna 1906. Ensimmäisenä ammattijuoksiajana Suomen-ennätyksen juoksi yhdysvaltalais-suomalainen Viljam (Viljami) Kolehmainen vuonna 1912. Muita kuuluisia suomalaismaratoonareita ovat mm. Lasse Virén, Paavo Nurmi, Pekka Päivärinta ja Janne Homén.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Miesten_maratonin_Suomen_enn%C3%A4tyksen_kehitys
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Finnish_male_marathon_runners
https://yle.fi/urheilu/3-9922159
https://paavonurmi.fi/
Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011).
Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin...
Mustekynän - tai kuivamustekynän eli kuulakärkikynän - muste voi itse asiassa olla muunkin väristä kuin sinistä, esimerkiksi mustaa, punaista tai vihreää. Todennäköinen syy sinisen musteen käyttämiselle on se, että ennen värikopioiden aikakautta sinisellä musteella tehty allekirjoitus osoitti allekirjoitetun dokumentin alkuperäisyyden. Mustavalkoisessa valokopiossa allekirjoitus näyttää mustalta, joten mustalla kynällä allekirjoitettua alkuperäistä dokumenttia on vaikeampi erottaa valokopiosta.
Sinisen musteen käyttäminen yleisesti on todennäköisesti historiallisesti melko uusi ilmiö, sillä arkistoissa olevissa todella vanhoissa dokumenteissa on yleensä käytetty mustaa mustetta (ja mahdollisesti punaista kohdissa,...
Kappale on nimeltään "Rakasta mua juuri näin". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Laulu alkaa: "Rakasta mua juuri näin ole tänään sylissäin". Kertosäkeessä lauletaan: "Ja pidä hyvänä mua että jää se muisto joka tekee kipeää".
Laulun ovat levyttäneet Kai Tapani, Juhamatti, Ville Leinonen, T. T. Purontaka ja Jouko Seppänen.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Laulu on julkaistu erillisenä nuottina (Fazer, 1974), mutta se sisältyy myös "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18 ja nuottiin Fredi: "Avaa sydämesi mulle" (Fazer, 1974). Erillisessä nuotissa ja Fredin nuottijulkaisussa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa f-mollissa) ja laulun sanat italiaksi ja suomeksi. "Suuressa toivelaulukirjassa" on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa g-mollissa) ja suomenkieliset sanat.
Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Askeleesi yö etäännyttää pois". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson.
Laulun tekijät ovat Daniele Pace, Mario Panzeri, Lorenzo Pilat ja Corrado Conti, mutta jälleen on epäselvää, mikä on kunkin rooli: sanoittaja vai säveltäjä vai molempia. Eri lähteissä...
Kyseessä on luultavasti Jorge Amadon romaani Gabriela, kanelia ja neilikkaa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9a322c85-6c7b-40f5-aa9c-bc3911b7cb44
Aune Tuomikosken suomentama George Eliotin Middemarch ilmestyi vuonna 1966 kahtena niteenä. Teosta on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta osaa yksi yksi kappale ja osaa kaksi kolme kappaletta. Ykkösosasta on tällä hetkellä varausjono.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kärpäset parveilevat ihmisen ympärillä ruoan toivossa. Ne pitävät kostealla iholla olevista suoloista, esim. hiestä.
Ks. Ylen artikkeli https://yle.fi/uutiset/3-5389270
Vaikuttaisi siltä, ettei Theravada-buddhalaisuuden Samyutta Nikaya -tekstiä ole käännetty suomeksi. En ainakaan onnistunut löytämään suomennoksia siitä tai sen osista.
Google -kirjoista löytyy englanninkielinen käännös Samyutta Nikayasta: https://books.google.fi/books?id=MEA6AwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi…. Mainitsemasi lainaus näyttäisi löytyvän kyseisen julkaisun sivulla 712.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa paljon rahan kunto. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla satoja euroja. Jos olet myymässä vanhaa rahaa, suosittelen pyytämään hinta-arvion alan liikkeestä.
