Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna....
Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet: "Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää", https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä, 1. ja 2. luokan merkit käyvät molemmat, ne ovat nykyään keskenään samanarvoisia eli kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 50 g.) sekä ulkomaan Economy kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 20 g.) arvoisia, https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/kirjeiden-hinnastot. Vuonna 2025 arvo on 2,75 e.
Onni Okkonen kirjoittaa kirjassaan A. Gallen-Kallela : elämä ja taide "Uffizi-muotokuvasta" seuraavasti: "Kokonaisuudessaan tämän kauden taiteellinen tuotanto on vähäistä. Öljymaalauksista huomattavin on ns. 'Uffizi-muotokuva' (öljym. kankaalle 50 x 39,5 cm, merk. Gallén 1916), omakuva, joka lienee toisin ajoin aiottu vain esityöksi kysymyksessä olevaan tarkoitukseen ja toisin ajoin ehkä lopulliseksikin – mitään muuta lopullisempaa ei kyllä syntynyt eikä myöskään tilausta liene myöhemmin kyselty italialaiselta taholta. -- Olisi tosiaankin toivonut, että maalari olisi tämän perusajatuksensa pohjalla valmistanut lopullisen taulun ja että se olisi joutunut aiottuun paikkaansa." (s. 798)Gallen-Kallelan Museon Facebook-julkaisun mukaan "...
Lähin löytämäni vastine, joka sopii ainakin osittain kuvailemaasi lauluun, on Matti Jurvan säveltämä, Tatu Pekkarisen sanoittama ja Toivo Kärjen sovittama Sotilaan äiti vuodelta 1942. Se löytyy Youtubesta Eero Väreen ja Kristalli-orkesterin esittämänä. Laulussa mainitaan äitimuori, joka saa pojaltaan kirjeen rintamalta: SOTILAAN ÄITI, Eero Väre ja Kristalli-orkesteri v.1942Jos kyseinen laulu ei ole se mitä etsit, emme valitettavasti löytäneet vastausta. Ehkäpä joku lukijoitamme tietää, mistä laulusta voisi olla kyse.
Suomen tilastollisissa vuosikirjoissa on tietoa Suomen kaupunkien väkiluvuista aikanaan voimassa olleen aluejaon mukaisesti. Vaikuttaisi siltä, että Tampereen kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkityn väestön määrä ohitti Turun vastaavan määrän jo vuonna 1937. Vuonna 1936 Turun väestö oli 70 688 ja Tampereen 61 208. Vuonna 1937 Turussa asui 72 981 henkilöä ja Tampereella 74 736. Lähde: Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja 1938, s. 12.
Kaipaamasi satu on Marjatta Kurenniemen "Alli Ylösalaisin maassa", joka on alun perin ilmestynyt vuonna 1954 kokoelmassa "Antti -Karoliina ja muita hassuja satuja" Valistuksen kustantamana. Teille päiväkodissa tätä on varmaan luettu kokoelmasta "Suomalaisten satujen helmiä 2", KIrjapaja 2001.
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Ilmeisesti kyseessä oli kirjaimellisesti kaappi, jossa säilytettiin lääkkeitä. Kaappi sisälsi joko ihmisille tai eläimille tarkoitettuja lääkkeitä, ensiapuvälineitä ja hoito-ohjeita. Kaapin omisti esimerkiksi pienviljelijäyhdistys ja se sijaitsi jonkun yhdistykseen kuuluvan henkilön talossa.Ks. esim. Eläinten ystävä 1.5.1924, s. 21 tai Yhteistyö 1.3.1929 s. 15.
Helppoja ja nopeita kasvisruokaohjeita löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:Paula Heinonen: Vegaanin kotiruokaaElina Innanen: Chocochilin arkiruokaa, Yhden astian vegaaniruoat tai Lapsiperheen vegaanikeittokirjaMakeiden leivonnaisten leivontaan suosittelen teosta Tiina Tohu: Urbaani vegenda
"Nukkuneen rukous on käytetty vertaus sellaisesta joka unehtuu, sammuu, raukeaa, nököttää, loppuu, katkeaa tai on hiljainen" (Sakari Virkkunen, Suomalainen fraasisanakirja). Sanonta perustunee vanhaan suomalaiseen sananlaskuun "Vaipuu niinkuin nukkuneen rukous" (Matti Kuusi, Vanhan kansan sananlaskuviisaus).
Sakari Virkkusen kokoaman Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan leikillinen liikkuvan poliisin miehiä tarkoittava nimitys Kissalan pojat on lainattu samannimisestä amerikkalaisesta sarjakuvasta (The Katzenjammer kids), jota Helsingin Sanomat julkaisi jo 1930-luvulla. Sarjakuva sinänsä ei nimenomaisesti liity poliisiin – siinä satunnaisesti esiintyvät poliisit ovat mukana vain auktoriteettihahmoina muiden auktoriteettihahmojen joukossa, joihin Kissalan poikien päähenkilöiden Hansun ja Fritsun kepposet kohdistuvat.
Kirjoja kreikkalaisesta mytologiasta on useita, tässä Helmetin hakutulos, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…Näistä ehkä helpoimpia ja lähestyttävimpiä ovat David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Alf Henriksonin Antiikin tarinoista. Molemmat löytyvät myös Celia-kirjastosta (äänikirjoina), https://www.celianet.fi/hae-kirjaa/tarkennettu-haku/?search=mytologia&a…Bellingham, David, Kreikan mytologiaKertomuksia kreikkalaisista jumalista ja jumalolennoista - myyttejä, jotka vaikuttavat kulttuuriin kirjallisuuden, musiikin, maalaustaiteen ja teatteritaiteen kautta.Henrikson Alf, Antiikin tarinoita. 1 : Itämaat ; Hellas ; Hellenismi ; Kreikkalaisroomalainen mytologiaKreikan mytologian ihmiset,...
Tässä on suosituksia kirjoista, jotka sopivat arkkityyppien opiskeluun ja ymmärtämiseen — erityisesti Jungin psykologian, mytologian, tarinankerronnan ja symboliikan näkökulmista.Jung, Carl G. & Franz, M.-L. von ym.: Symbolit: Piilotajunnan kieli.Ehnberg, Lars: Unia, satuja ja myyttejä : johdatus C.G. Jungin analyyttiseen psykologiaan. Noxboox 2013.Ehnberg, Lars: Satujen aarre: jungilainen tulkinta Grimmin sadusta Kolme höyhentä. Noxboox 2022.Estés, Clarissa Pinkola: Naiset jotka kulkevat susien kanssa: villinaisen arkkityyppi myyteissä ja kertomuksissa. Basam Books 2014.Leino, Eeva Maria: Pohjoisen alitajunnan maa: tarina naiseuden myyteistä. Viisas Elämä 2022.Saariluoma, Liisa: Keijujen kuningas ja musta Akhilleus: myytit...
Hesiodos kertoo kirjassaan Työt ja päivät, miten onnettomuus ja paha on tullut maailmaan. Teoksen suomentaja Paavo Castrén taustoittaa Pandoran tarua siihen laatimassaan selitysosuudessa, mutta jättää avoimeksi kysymyksen siitä, onko toivon jäämisessä lippaaseen kyse toivottomuudesta vai toivon säilymisestä."Kun Zeus rankaisi ihmiskuntaa riistämällä siltä tulen, titaani Prometheus varasti sen jumalilta takaisin. Tästä rikoksesta Zeus rankaisi Prometheusta sitomalla hänet vuoreen kotkan nokittavaksi. Ihmiskuntaa Zeus rankaisi lähettämällä sen keskuuteen houkuttelevan ja vastustamattoman onnettomuuden, Pandoran. Zeus käski Hefaistosta muovaamaan maasta ja vedestä ihmisäänellä ja sisimmällä varustetun jumalallisen neidon, Pallas Athenea...
Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia Helsingin yliopiston voimistelu-ja miekkailusalista vuodelta 1930, ks. linkki. Mielestäni kuva sairasvoimistelijoista on otettu rakennuksen pihalla, ks. kuva. Ilmeisesti voimistelusali purettiin jo 1930-luvulla yliopiston päärakennuksen laajennuksen myötä, mutta koska päärakennuksen uusi osa näyttää hyvin samalta kuin vanha, tilannetta on vaikea hahmottaa valokuvista. Ks. tarkemmin Merenmies, Eija: Helsingin Yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931 ja toteutus 1935–37.
Sitaatti on englanninnos 1200-luvulla eläneen suufimystikko Dzalaladdin Rumin alun perin persiankielisestä tekstistä, joka on peräisin hänen pääteoksiinsa lukeutuvasta Masnavista. Masnavi koostuu kuudesta kirjasta; kysymyksen tekstikatkelma on verkkolähteiden perusteella Masnavin toisesta kirjasta. Jaakko Hämeen-Anttilan Rumi-suomennos Ruokopillin tarinoita sisältää kertomuksia Masnavin kahdesta ensimmäisestä kirjasta, mutta se ei kuitenkaan sisällä tarinaa, josta siteerattu englanninkielinen katkelma on peräisin.
Tarkoitat ehkä kappaletta "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "The highwayman". Laulu alkaa: "Mä tapoin miehen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Mä puita uitin...suma seisoi..." Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jimmy Webb. Suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Kansalliskirjaston tietokannassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi) Hara Laukkanen, Eeki Mantere ja Juha Tapaninen. Sanat sisältyvät "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 ja löytyvät myös verkosta.Mä elän vieläkin (sanat):https://genius.com/Pate-mustajarvi-ma-elan-vielakin-lyrics
Kyseessä lienee Ei rantaa ole, oi Thetis -kokoelman runo Täydellisyyden maassa. Mustapään täydellisyyden maassa "Se, mikä on täällä väärin-, / on siellä oikeinpäin -- ". Runo päättyy sanoihin: "ei ykskään lintu siellä / laulua virittänyt."
Kielitoimiston sanakirjasta ei kirjainyhdistelmän "hp" sisältäviä sanoja löydy.*hp* - Kielitoimiston sanakirjaSuomen murteiden sanakirjassa sitä vastoin on muutama tarjokas, useimmat niistä lappalaisperäistä porosanastoa:*hp* – Suomen murteiden sanakirjaVanhan kirjasuomen sanakirjassakin on muutama "hp"-sana:*hp* – Vanhan kirjasuomen sanakirja
