Kyseessä voisi olla Mary M. Dodgen Hopealuistimet vuodelta 1865 (suomennettu 1922), joka sijoittuu Hollantiin. Päähenkilö on köyhän perheen tyttö, joka luistelee puuluistimilla. Tytön isä on loukkaantunut patotyömaalla, ja on menettänyt muistinsa. Isä leikataan, ja hän paranee. Tyttö osallistuu luistelukilpailuun, jossa pääpalkintona on hopealuistimet.
Aaro Hellaakosken runo Yksinäisyys julkaistiiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Uusi runo (1943). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Aaro Hellaakoski: Runot (1977) ja Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1986).
https://finna.fi/Record/piki.10322
https://finna.fi/Record/piki.181212
https://finna.fi/Record/piki.204908
Rambo: First Blood sai Suomen ensi-iltansa elokuvateattereissa 4.2.1983.
VHS-levityksen aloittamisesta ei ole tarkkaa päivämäärää, mutta elokuvan VHS-versiota mainostettiin esimerkiksi Katso!-Videolehden vuoden 1984 ensimmäisessä numerossa, joten se on voinut olla saatavilla jo loppuvuodesta 1983 tai viimeistään heti alkuvuodesta 1984.
Helsingin seutu -lehtiä vuodelta 1978 ei ole valitettavasti saatavissa Helmet-kirjastoista. Vanhempia Helsingin seutu -lehtiä löytyy Pasilan kirjavaraston käsikirjastosta.
Vuoden 1978 Helsingin seutu -lehtien mikrofilmejä voi lukea Kansalliskirjastossa. Mikrofilmit täytyy tilata etukäteen.
https://finna.fi/Record/fikka.3483508
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1724674
Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa hygieniapassista ja myös mallitesti sekä PDF-muodossa että sähköisenä - Sähköinen mallitesti - Ruokavirasto.
Hygieniapassi.fi-sivustolla on suuri materiaalipankki eri sivustoille, joissa on tietoa ja harjoituksia hygieniapassiin liittyen - Materiaali hygieniapassitestiin valmistautumista varten. Jotkut näistä ovat maksullisia mutta ainakin kotisuomessa.fi näyttää olevan sivusto josta löytyy eri hygieniapassin osa-alueihin liittyvää tietoa sekä tehtäviä - Työelämä (kotisuomessa.fi). Tässä on esimerkki kysymyksistä jota löytyy joka eri osasta - Työelämä (kotisuomessa.fi) - tämä esimerkki löytyy "Mikrobiologian perusteet"-osan lopusta.
Kirkes-kirjastossa voi rajata hakua valitsemalla aineistotyypiksi vaikkapa "peli" ja järjestää hakutulokset "viimeksi lisätty"-järjestykseen, jolloin ne pelit jotka on lisätty järjestelmään viimeksi näkyvät ensin. Tähän voi myös valita haluaako tarkasti "lautapelit" tai "tietokonepelit". Tässä tilassa näkee aineiston kohdalla "tilattu"-merkinnän jos ne ovat tilattu ja eivät vielä ole saapuneet. Vaikka pelit ovat tällä tavalla rajattuna, tilattuja pelejä voi löytyä saatavana-olevien pelien jälkeen, sen takia että pelit saapuvat kirjastoon eri aikoihin ja pelit jotka ovat lisätty aiemmin järjestelmään voivat saapua myöhemmin. Täältä löytyy tällä tavalla rajatut pelit - (ei hakusanaa) | Hakutulokset | Kirkes...
Painettua suomenkielistä laitosta en tästä Shaw'n näytelmästä löytänyt, mutta sitä on kyllä esitetty Suomessa, joten kyllä se suomennettu on. Ensimmäisen kerran se nähtiin meillä Kansan näyttämöllä maaliskuussa 1928 nimellä Lääkäri pulassa. Samaa suomenkielistä nimeä näytelmästä käytetään myös Ruth Adamin kirjassa Mitä Shaw todella sanoi (WSOY, 1968).
Vesa Sirénin laatima George de Godzinkyn muistokirjoitus oli Helsingin Sanomissa 25.5.1994 sivulla 4.
Vanhat Helsingin Sanomat ovat luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Voitte lukea kirjoituksen myös Helsingin Sanomien Aikakoneesta esimerkikiksi kirjaston asiakastietokoneella.
Kyseessä voisi olla novelli nimeltä Kasvissyöntikausi, jossa kaksi miestä ryhtyy noudattamaan metson elintapoja ja mm. syövät neulasia puun latvassa.
Novelli on julkaistu seuraavissa Veikko Huovisen teoksissa:
Ympäristöministeri : ekotarinoita (Otava, 1982)
Kootut teokset. 9 osa (WSOY, 1986)
Bakulainen pahvala. Toinen osa (WSOY, 2005)
Lisäksi se löytyy kokoelmateoksista Novellin vuodenajat (Weilin+Göös, 1987) ja Ihmisiä : uutta suomalaista proosaa Samuli Parosesta Rosa Liksomiin (Tammi, 1992).
Runo on Aale Tynnin "Pääskynen". Se alkaa: "Ei mitään ole kauniimpaa". Myöhemmin runossa "tuuli tulee viuhuen". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen" (WSOY, 1949) ja myös esimerkiksi kirjoihin Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013) ja "Tämän runon haluaisin kuulla. 2" (Tammi, 1987).
Runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Eero Nallinmaa ja Tapani Arvola. Arvolan säveltämässä "Pääskysessä" on vain osa runosta ja sitä on muokattu, esimerkiksi sanoitus alkaa: "Ei mikään ole kauniimpaa".
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Talvisodassa Suomi ei saanut Saksalta aseapua, vaan Saksan suhtautuminen Suomeen oli viileää. Suomi oli nimittäin Saksan ja Neuvostoliiton välisen Molotovin-Ribbentropin sopimuksen (1939) salaisessa lisäpöytäkirjassa annettu Neuvostoliiton etupiiriin. Jatkosodan alkaessa maailmanpoliittinen tilanne sekä Saksan ja Neuvostoliiton suhteet olivat ratkaisevasti muuttuneet, ja Suomen ja Saksan välille oli Moskovan rauhan jälkeen kehittynyt aseveljeys. Suomi osti Saksalta aseita ja muuta sotakalustoa, ja Saksa antoi Suomelle muun muassa sotilaallista ja elintarvikeapua sekä polttoainetta. Suomen toimintakyky jatkosodan aikana oli täysin riippuvainen Saksan avusta.
Lähteitä:
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1988)....
Tilastokeskus julkaisee vuotta 2022 koskevat lopulliset väestörakennetiedot 31.3.2023. Tuolloin kysymäsi ikäryhmittäinen jaottelu yli 100-vuotiaista Suomessa 31.12.2022 tulee saataville taulukkoon 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/
Tällä hetkellä saatavilla on ennakkotieto sata vuotta täyttäneiden määrästä 31.12.2022, mutta siinä ei ole ikäryhmittäistä jaottelua: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/ad06fddf-3194-44b6-8bf3-939266fe1bd2
Ohjeita Tilastokeskuksen tietokantataulukoiden käyttöön: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 84§ säätää rakennuksen osoitenumeron merkitsemistä vain yleispiirteisesti ja jättää yksityiskohdat kuntien huoleksi: "Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle."
Tampereella talojen numeroinnissa noudatetaan tällä hetkellä rakennustarkastajan vuonna 1988 tekemää päätöstä, jonka mukaan osoitenumerokilven on oltava pohjaltaan musta, vähintään 14 cm korkea ja siinä on oltava vähintään 10 cm korkeat vaaleat...
On hankala arvioida, kuinka avoimia eri yritykset olivat vierailijoille. Lista kaikista tornien yrityksistä löytyy täältä - CNN.com Specials
World Trade Center - kompleksissa oli yli 430 yritystä. 30 000-50 000 ihmistä työskentelivät päivittäin torneissa ja 150 000 vieraili tai kulki niitten kautta. Vierailijat tulivat ostoksille tornien eri kauppoihin, syömään niitten ravintoloissa ja ihailemaan näkymiä - World Trade Center History | National September 11 Memorial & Museum (911memorial.org).
Etelätornin näköalatasanne koostui etelätornin 107. kerroksessa sijaitsevasta observatoriosta, jossa oli sisätila ja ulkotila katolla. Vuosittain täällä vieraili 1,8 miljoonaa ihmistä - World Trade Center Facts and...
Vuoden 1961 alussa Yleisohjelmassa uutisia kuultiin seuraavasti:
Arkisin:
6.30 Varhaisuutiset
8.00 Varhaisuutisten uusintalähetys ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
16.55 Iltapäiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja ajankohtainen studio
Sunnuntaisin:
8.30 Aamu-uutiset ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja urheiluradio
Iltapäiväuutisten lähetysaikaa varhennettiin viidellä minuutilla vielä vuoden 1961 aikana, ja vuonna 1963 Varhaisuutisia alettiin lähettää jo kuudelta. Muuten näitä lähetysaikoja noudatettiin koko 60-luvun alkupuoli.
Lähde:
Radiokuuntelija : radio- ja tv-lehti
Radiokuuntelija-tv
Sinikka Salokorven joulu- ja joulupukkiaiheinen tietokirja Joulupukin tarina (Otava, 1996) sisältää hänen suomennoksensa Mooren runosta kokonaisuudessaan. Sitä käsitellään kirjan luvussa Maailman kuuluisin joulusatu; aluksi Salokorpi tekee selkoa sen taustasta, lopuksi seuraa itse runo. "Amerikkalaisten rakkain joulusatu on professori Clement Clarke Mooren kirjoittama jouluruno Pyhän Nikolauksen vierailusta hänen kotonaan. Amerikkalaiset tuntevat sadun sen ensisäkeen nimellä T'was the night before Christmas, On ilta ennen joulua."
Maarit Kaimion suomentamana Mooren runo löytyy Helena Vuorenjuuren Perheen joulukirjasta (Otava, 1968; 3. täysin uudistettu painos 1981 nimellä Hyvää joulua : perheen joulukirja) nimellä Jouluaattoiltana....
American silver plate marks -verkkosivulla on eräs kuvailua muistuttava leima: Barbour silver co Hartford CT. Voit verrata sitä oman rasiasi merkintöihin. Hakuterminä googlessa käytin "mark with a windmill with two pipes".
https://www.silvercollection.it/AMERICANSILVERPLATEMARKSB.html
Englanninkielistä informaatiota yrityksestä löytyy verkosta, esim. https://www.925-1000.com/forum/viewtopic.php?t=9514
Kysymyksen säe on peräisin kappaleen säkeistöstä, joka neuvoo kuulijaa välttämään inhimillisten tunteiden projisoimista elottomiin esineisiin tai luontoon: vaikka ovi kuinka kuulostaisi vaikertavan sitä suljettaessa, ei sen narinaa pidä ajatella itkuna ("Älä luule että itkee ovi kun se suljetaan / se vain kuuluu lähtiessä ihan hiljaa narahtaa"), eikä vuorikaan itke, vaan mielessämme kyynelvirtana hahmottuva vuo on pelkkää kevään sulattamaa jäätä ("Eikä ne oo kyyneleitä joita vuori vuodattaa / ne on kevään tekeleitä kun se jäitä sulattaa").
