Nykyisen Lappeenrannan alueella henkilöliikennettä on ollut seuraavilla asemilla: Törölä, Melkkola, Hytti, Lappeenranta (vanha ja uusi asema), Rapasaari, Lauritsala, Muukko, Joutseno, Jänhiälä ja Rauha (Karjalan radalla).
Pietarin rata ja oikorata: Pulsa, Tani, Raippo, Simola, Rikkilä ja Vainikkala.
Lähde: Jussi Iltanen: Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat (2009).
Plotniekka (tai lotniekka) on kirvesmies. Joillain alueilla se on tarkoittanut myös tervanpolton työnjohtajaa.
Lähde
Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_cf2ba5cf7641d73722e…
Suomen kirjastoseuran mukaan kyseiset palkinnot on päivitetty Vuoden kirjastoammattilainen ja Kirjaston kehittäjä -palkinnoiksi, jotka jaetaan joka toinen vuosi Kirjastopäivien yhteydessä. Ensimmäiset uudistetut palkinnot jaettiin vuonna 2022 eli viime kesänä.
Suomen laki -teoksista löydät kunkin vuoden lakikirjoista ajantasaiset tekstit avioliittolaista, mm. missä muodossa laki on ollut ennen mainitsemaasi muutosta, joka on säädetty lailla 411/1987 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870411 ja tullut voimaan 1.1.1988.
Esimerkiksi vuoden 1985 (I) lakikirjasta avioliittolakia nopeasti silmäillen en löytänyt mitään harkinta-ajasta, mutta voimassa on ollut ainakin sovittelu ja asumusero, jonka jälkeen on voitu myöntää avioero.
Suomen laki -teokset löytyvät Eduskunnan kirjastosta (emme lainaa niitä tai ota kopioita tekijänoikeussyistä).
Avioliittolain muutokset löytyvät sivun https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1929/19290234 säädösmuutoskortilta. Voit siis...
Molemmat sanat ovat verkkohakujen perusteella kohtalaisen tunnettuja. Suomen murteiden sanakirja -hakuteos olisi varmasti hyvä lähde tässä tapauksessa, mutta toistaiseksi teoksen painettu versio on ennättänyt vasta aakkosvälin a–kurvottaa. Verkossa on aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Kolmiosainen Suomen sanojen alkuperä -teossarja ei myöskään auta asiaa. Sana tormi tai torma esiintyy joissakin yhteyksissä, esimerkiksi rannikkomurteissa viitaten myrskyyn, tormata myrskytä, rynnätä, syöksyä.
Tantta-sanaa selitetään Kotuksen verkkosivuilla: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…; Onko se sitten ollut...
Ihan täsmälleen hakuehtojasi vastaavaa biisiä en keksinyt.
J. Karjalainen ja Mustat Lasit -yhtyeen samannimisellä esikoisalbumilla vuodelta 1981 on kappale Brando soitti congarumpuja. Siinä on loppupuolella puheenomainen osa, jossa sanotaan: ”kokolattiamatolla on kaatunut shamppanjalasi”.
Voisikohan kyse olla tuosta kappaleesta?
Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi:
Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä...
Protestanttisessa Raamatussa on yleisesti 66 (39 VT + 27 UT) kirjaa. Suomessa joihinkin Raamatun painoksiin on otettu mukaan myös apokryfikirjat.
En löytänyt tietoa 65 kirjaa sisältävästä Raamatusta. Protestanttisia suuntauksia on kuitenkin paljon. Olisiko jollakin suuntauksella oma Raamattunsa?
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_kaanon
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamattu
https://evl.fi/tutki-uskoa/kirjat/raamattu/vanhan-testamentin-apokryfik…
https://en.wikipedia.org/wiki/Protestant_Bible
https://en.wikipedia.org/wiki/Biblical_canon#Christian_canons
https://rll.fi/2019/12/raamatun-sisallon-lopullinen-hyvaksyminen/
THL:n ylläpitämästä FINELI-tietopankista löydät tiedot elintarvikkeiden koostumuksesta. Tässä on linkki tekemääni hakuun kaliumin määrästä eri elintarvikkeissa: Elintarvikkeet (haku) - Fineli
Tässä vielä suora linkki FINELI-tietopankin etusivulle: FINELI - Mitä ruoka sisältää - THL
Tässä myös linkkejä muutamiin artikkeleihin, joissa vertaillaan ja listataan kaliumin lähteitä:
Kalium – lähteet, hyödyt ja saantisuositus | Terveystalo
10 runsaasti kaliumia sisältävää ruokaa - Askel Terveyteen
Kaliumin lähteitä on monia | Anna.fi
Kalium TOP 10: Näistä saat runsaasti kaliumia | KUNTO PLUS
Oeschin nimitys oli alun alkaenkin tarkoitettu vain väliaikaiseksi. Syy siihen, että hänestä tuli yleisestä järjestyksestä vastaava toinen sisäministeri maaliskuussa 1932, oli Lapuan liikkeen kannattajien organisoima Mäntsälän kapina. Oeschin oli määrä hoitaa ministerin tehtäviä kapinan ajan, minkä jälkeen hän siirtyi taas yleisesikunnan päälliköksi.
"Mikäli olemme saaneet tietää, tapahtui kenraalimajuri Oeschin nimittäminen valtioneuvoston jäseneksi apulaissisäministeriksi alunperin vain kapinan ajaksi. Pitempiaikaisen nimityksen teki mahdottomaksi jo se, että kenraalimajuri Oeschilla yleisesikunnan päällikkönä on niin paljon töitä, ettei hän voinut niistä irtautua ja jättää niitä viransijaisen hoidettavaksi." (SS 11.3.1932)...
Tällaisia "orjahuutokauppoja" tosiaan järjestettiin erilaisten tapahtumien yhteydessä ainakin 1960-luvulta alkaen. Pakinoitsija Arijoutsi (Heikki Sakari Marttila) kirjoitti ilmiöstä Helsingin Sanomissa vuonna 1963. Hän oli poikennut Ateneumissa, jossa Taideteollisuusopiston oppilaat ja opettajat möivät osaamistaan 8 tunnin ajaksi eniten maksavan käyttöön. Näin kerättiin rahaa opiskelijoiden Puolan retken matkakassaan. Varoja kertyikin jutun mukaan huomattava summa. Arijoutsi kehitteli kolumnissaan ajatusta kirjailijoiden luovuuden markkinoinnista samaan tapaan esimerkiksi avustusrahastoiden kartuttamiseen.
Hesarin arkistoista löytyy runsaasti esimerkkejä vastaavista tempauksista. Jo 1962 oli Kokemäellä paikallinen Lions-klubi järjestänyt...
Kuvaukseesi sopii ainakin Russ Harrisin kirjoittama teos The Happiness Trap. Löydät kyseisen teoksen helmet-hausta tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069173
Voisiko kyseessä olla tämä kirja?
Kirjassa Heikki Salo : tarinankertoja Salo kappaletta kommentoidessaan Salo puhuu vain sen tekstin kirjoittamisen olosuhteista eikä juuri puutu sen sisältöön. "Yritin etsiä rauhallista paikkaa missä kirjoittaa. Se oli haastavaa, sillä Finnvoxilla oli vipinää, ihmisiä ja kamaa joka paikassa. – En löytänyt muuta kuin siivouskomeron. Änkesin ikkunattomaan kopperoon muistikirjani kanssa. Minulla oli korvakuulokkeet päässä ja kuuntelin c-kasetilta Ollin sävellystä. Tajusin biisin aiheen: ikkunanpesijä! Kun sen keksin, niin loppu oli helppoa. Mietin mitä juttuja se tyyppi näkee ikkunoista."
Valmis sävellys lienee asettanut joitakin reunaehtoja tekstin säkeiden pituudelle ja kuhunkin mahtuvien tavujen määrälle, mikä on osaltaan saattanut...
Rhein -joki on Saksan pisin joki (1233 km) ja Rhein myös virtaa pisimmän matkan eli 865 km Saksan valtion alueella. Rhein saa alkunsa Sveitsin Alpeilta ja se ylittää Saksan sekä Alankomaiden rajan Klevessä. Rhein laskee Pohjanmereen.
Tonavan pituudesta Saksan alueella on 647 km.
lähde: Flüsse in Deutschland - die 15 längsten Flüsse in Deutschland (bundesland24.de)
Kaikki Tarvo Laakson levytetyt laululyriikat voi löytää hänen kirjastaan Mies, kitara ja sanat. Se sisältää myös Laakson lyhyet kommentit kustakin kappaleesta. Krusifiksin juurelle -laulusta rokkipappi sanoo seuraavaa: "Tulisieluinen tuohtuminen alas ajetun kirkon ja perinteisten kristillisten ihanteiden raunioilla."
Sanonnan isäksi mainitaan tavallisesti Lauri "Tahko" Pihkala, mutta mitä todennäköisimmin kyseessä on alkuperältään tuntematon sananparsi.
" -- Tahko hausi suojeluskuntamiesten hiihtävän hiihtomerkkisuorituksessa 10 kilometrin sijasta 20 kilometriä. Tahkon mielessä oli vanha sanonta: ei matka tapa, vaan vauhti." (Harri Salimäki, Isänmaan ja urheilu-uskon mies : Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana)
Jännityskirjailijoita on molemmissa maissa, mutta suomennoksia kirjoista on tullut melko vähän. Englanniksi löytyy kuitenkin jo enemmän luettavaa. Alla listattuna joitakin tekijöitä.
Korealaisia:
Kim Un-Su
You-jeong Jeong
Byeong-Mo Gu
Jung-Myung Lee
Mi-Ae Seo
Hye-Young Pyun
Japanilaisia:
Seichō Matsumoto
Shūsaku Endō
Akimitsu Takagi
Hideo Yokoyama
Seishi Yokomizo
Soji Shimada
Masako Togawa
Yukito Ayatsuji
Fuminori Nakamura
Natsuo Kirino
Keigo Higashino
Koji Suzuki
Tanskalaisen yleisen kirjaston kokoelmasta en löytänyt kuin muutaman tangonuotin, jossa on myös suomalaisuus mainittu.
Suomalaista tangoa löytyy aika paljon nuotteina Violasta, joka on kansallisdiskografiamme. Yleisten kirjastojen kokoelmassa tangoa on.
Tanskaan voisit saada tangonuotteja joko verkkokaupasta tai tilaamalla kaukolainana oman kirjastosi kautta. Voisit käydä kysymässä lähikirjastostasi, millaisilla ehdoilla ja kustannuksilla olisi mahdollista saada nuotteja lainaan Suomesta.
Esimerkiksi Antikvariaatti.net-palvelusta löytyy käytettyjä tangonuotteja.
En tiedä, osaisivatko tanskalaisen Biblioteksvagten-palvelun vastaajat kertoa sinulle enemmän, miten voisit saada suomalaista materiaalia Tanskaan.
Kosketus jää -nimisen kappaleen nuotti ja sanat löytyvät Suomen kansallisdiskografian mukaan julkaisusta Suomi-iskelmä 2007 (toim. Ari Leskelä), https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Sitä löytyy monesta yleisestä kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.669924?sid=3021176834
