Souvarit yhtyeen esittämästä kappaleesta "Ilta saapuu ystäväin" ei ole julkaistu nuottia. Violasta (Suomen kansallisdiskografia) löytyy Souvareiden äänitteistä kappaleen tekijätietoja. Kappaleen on säveltänyt Aleksandr Ivanovich Seregin, (suomenkieliset) sanat ovat tehneet Mikko ja Pertti Mäenpää. Kappaleeseen löytyy soinnut netistä: https://chordify.net/chords/lasse-hoikka-souvarit-songs/ilta-saapuu-yst…. Netissä tosiaan kappaleelle löytyy myös (litteroitu) venäjänkielinen nimi "Skoro osen gospoda". Violassa tätä ei ole kuitenkaan merkitty "alkuteokseksi", joten sitä en tiedä, onko kappale alun perin venäjän- vai suomenkielinen.
Kirjastonhoitajalla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta vastata metsän omistamiseen liittyviin asioihin ja vastuisiin. Metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista kerrotaan melko kattavasti Metsäkeskuksen sivuilla. Metsäkeskuksella on myös asiakaspalvelu, johon voi ottaa yhteyttä metsänomistajuuteen liittyvissä asioissa. Lainsäädännöllisesti metsänhoitoa säätelee metsälaki.
Metsäkeskus: Tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/oikeudet-ja-velv…
Metsäkeskuksen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://www.metsakeskus.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot-ja-toimipisteet
Metsälaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Lause on tullut tunnetuksi latinankielisessä muodossa Repetitio est mater studiorum. "Keskiaikainen sanonta, mahdollisesti saksalaista alkuperää. Esikuvana lienee Horatiuksen runousopin kohta, jossa puhutaan siitä, kuinka joistain taideteoksista jaksaa nauttia ties kuinka usein ja kuinka niistä silti aina saa jotain /Ars Poetica). "
Lähde:
Kivimäki, Ato
Carpe diem : hauskaa ja hyödyllistä latinaa
Karisto, 2000
7. tarkistettu painos
Suosittelen, että menet Reisjärven kirjastoon ja tutkit siellä Reisjärven sotaveteraanien matrikkeleita. Itsenäisyytemme lunastajat : reisjärvisten kohtalonvuodet 1918, 1939-1940, 1941-1945. Kirja on ilmestynyt 1990. Jatko-osa vuonna 2004. Kirjoihin on koottu tiedot sekä sotaveteraaneista että kaatuneista.
Linkit kirjojen tietoihin:
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.148761?sid=3817315958
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.983285?sid=3817315958
Kuvaus sopii Velma Wallisin teokseen Kaksi vanhaa naista (1994).
Lähteet
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8778
Kirja vieköön! -blogi: https://kirjaviekoon.blogspot.com/2016/09/velma-walis-kaksi-vanhaa-nais…
Lauri Törni palveli Waffen-SS -joukoissa kesä-heinäkuussa 1941.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kallonen, K. (2022). Lauri Törni: Mannerheim-ristin ritari ja USA:n vihreiden barettien sankari (4. laajennettu painos. Juhlapainos.). Readme.fi.
Laitinen, J., Saurio, J., & Hakanpää, M. (2013). Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943 (2. p.). [Veljesapu].
Pohjonen, J., & Silvennoinen, O. (2013). Tuntematon Lauri Törni. Otava.
Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943 kertoo, että Suomen hallitus lähetti Saksaan 1398 vapaaehtoista, joista 1197 värvättiin keväällä 1941 ja 201 lähetettiin syksyllä 1942 täydennyksenä suomalaispataljoonaan.
Mikäli tarkoitit kirjastojen kokoelmista poistetuista kirjoista, niin tällaista listaa ei ole saatavilla.
Kirjastojen kokoelmat elävät: kirjoja ja muuta aineistoa hankitaan ja poistetaan kokoelmista jatkuvasti. Valikoiman koosta riippuen poistoja tehdään kirjastoissa jopa päivittäin. Syitä poistolle ovat esimerkiksi huono tai rikkinäinen kunto, vanhentunut sisältö sekä vähäinen lainausmäärä.
Julius ja Ethel Rosenbergista on saatavilla varsin vähän tietoa suomeksi.
Vuonna 1955 ilmestyi Antti Öhmanin teos Atomivakoilun varjossa (Kivi-kustantamo), jossa pitäisi olla jonkin verran tietoa Rosenbergeista, samoin vuonna 1992 ilmestyneessä Mary Elizabeth Allisonin teoksessa Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin (toim. Pertti Kosonen, Pirkko Biström ja Sirkka Salonen, suom. Tuulikki Valta, kust. Valitut Palat).
Molemmat teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasto hankkii aineistonsa tietyltä sopimustoimittajalta hankintasopimusten mukaisesti. Kirjastosta lainattavien pelien tulee siis olla saatavilla sopimustoimittajan valikoimissa tai hankittavissa sopimustoimittajan valikoimiin.
Hankinnat tehdään ennalta määritetyn budjetin puitteissa. Budjetit ovat rajallisia, joten emme pysty hankkimaan kaikkia saatavilla olevia pelejä kirjaston kokoelmiin. Vaikka suosio ei ole ainoa hankintaperuste, hankintaa kohdistetaan jonkin verran suosittuihin peleihin, sillä valikoimaa on tarjolla paljon. Kaikkia kirjastoon tulevia pelejä ei hankita ennakkoon (eli ennen kun pelit ilmestyvät ja päätyvät kauppoihin), sillä kysyntään vaikuttaa esimerkiksi...
Bo Carpelanin runon Lumen tuoksu (Doften av snö kokoelmasta Minus sju, 195a) on suomentanut Tuomas Anhava.
Voit lukea suomennoksen teoksesta Bo Carpelan: Elämä jota elät : Valikoima runoja vuosilta 1946 - 1973 (suom. Tuomas Anhava).
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.27302?sid=3826413584
Hei!
Tuula Kallioniemen "Kirjoja ja kummituksia"- kirjassa (2018) on. Lainaan tähän suoraan kirjan kuvausta:
Reuhurinteellä riittää lukutoukkia ja huimapäitä - ja jännitystä joka lähtöön.
Tintti käy monta kertaa viikossa kirjastossa ja osaa sepittää kauhutarinoita. Vernerin lukemista kirjoista on peräisin sekin idea, että metsikköön kyhätään reuhiskirveskulttuuri. Ramona rakastaa kummitusjuttuja. Pulla tarvitsee päänsä päälle isoa kirjaa harjoitellessaan huippumallin kävelyä, ja Fisu käyttää kirjaa ovenpidikkeenä.
Möly taas ei ole lainkaan lukumiehiä. Hänen silmissään kaikki kirjat näyttävät samanlaisilta, ja kirjaimet ovat hyppeleviä vänkkyröitä. Mölystä lukeminen on kertakaikkisen kamalaa. Kunnes kuvaan astuu lukumummo....
Runo Ingerid Slettenistä on Bjørnstjerne Bjørnsonin kertomuksesta Arne (1859).
Kertomuksesta on kaksi suomennosta, Hilda Käkikosken suomennos vuodelta 1899, runot kertomukseen on suomentanut Immi Hellén.
Vuonna 1906 saatiin kertomuksesta uusi Maila Talvion ja Yrjö Koskelaisen suomennos. Vuonna 1962 ilmestyi Talvion ja Koskelaisen suomennokseen perustuva laitos Bjørnstjerne Bjørnsonin Valitut kertomukset, johon runot on suomentanut Aale Tynni.
Käkikosken suomennoksessa runo Ingerid Slettenistä on sivulla 27.
Talvion ja Koskelaisen suomennoksen vuonna 1962 julkaistussa laitoksessa suomennos on sivulla 31.
https://www.bokselskap.no/wp-content/themes/bokselskap2/tekster/pdf/arn…
Rakas vuosikirja: kansalaisen annaali 2010 (Atena, 2009) on ilmestynyt ainoastaan kerran, eli teos ei varsinaisesti kuulu mihinkään vuosikirjasarjaa eikä vastaavia osia ei ole olemassa vuodelta 1996 tai 1997. Rakas vuosikirja 2010 -teoksen takana oleva anonyymi tekijäryhmä julkaisee edelleen päivittyvää satiirista verkkolehteä osoitteessa lehtilehti.fi, mutta senkin toiminta on alkanut vasta vuonna 2004.
Rääppä on elokuvan "pahiksen" eli vastustajan Hornansarven apulainen. Monissa Disney-elokuvissa pahiksella on apuri, jolla on kerronnassa monta tehtävää. Apuri voi paitsi suorittaa konkreettisia tehtäviä, myös korostaa isäntänsä tai emäntänsä pahuutta tai vaarallisuutta. Apurille puhuessaan pahis avaa samalla ajatuksiaan ja suunnitelmiaan myös katsojalle. Vastaavia hahmoja ovat esimerkiksi Aladdin-elokuvan Jago tai Leijonakuninkaan hyeenakolmikko Shenzi, Banzai ja Ed.
Suomenkielisen nimen taustasta en onnistunut löytämään tietoa. Animaation suomennoksen on tehnyt Pekka Lehtosaari. Yleisesti ottaen animaatioiden käännökset on tehtävä niin, että puhutut sanat näyttävät edelleen sopivilta hahmojen suunliikkeisiin. Rääpän alkuperäinen nimi on...
Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a–kurvottaa.
Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Verkossa on nyt aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen murteiden sanakirja verkossa: https://kaino.kotus.fi/sms/
Murresana ales esiintyy runsaimmin Varsinais-Suomessa, Hämeen ja osin Uudenmaan alueilla, ks. artikkelin kartta
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c9c7f20f9b383c5dfe7…
Kyllä näidenkin pienjulkaisujen pitäisi kuulua vapaakappalelain piiriin. Itse asiassa Finna.fi-tietokannan mukaan löytyy esimerkki Oulun yliopiston kirjastossa olevasta vaaliohjeesta, joka on merkittykin vapaakappaleeksi.
https://finna.fi/Record/oy.998915513906252?sid=3814069697
Saattaa olla niin, että tätä moniosaista Opetusministeriön julkaisemaa Vaaliohjeet-sarjaa kohdellaan vapaakappalekirjastoissa kuten pienpainatteita, joita ei kaikkia välttämättä viedä yliopiston kirjaston tietokantaan.
Esimerkiksi vuonna 2022 Oikeusministeriö julkaisi seuraavat vaaliohjeet vuoden 2023 eduskuntavaaleja varten:
Vaaliohjeet
Nro 1: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät
Nro 2: Vaalilautakunnan tehtävät
Nro 3: Ennakkoäänestys laitoksessa
Nro 4:...
