Toivottavasti seuraavista aihetta käsittelevistä kirjoista on iloa ja hyötyä:
Hintikka, Maija : Juuso ja Jalmari leikkivät kavereina. 2004
Parvela, Timo : Anna ja Antti : kiusankappale. 2003.
Weninger, Brigitte : Pasi ja Eetu riidoissa. 1999.
Uusitalo, Riitta : Armin kaverit. 2005.
Stewart, Paul : Ollaan taas ystäviä. 2003.
Ludlow, Anna : Lelut ovat minun! 2000.
Moost, Nele : Kaikki riidoissa! : mutta pian sovitaan taas. 2004.
Harainen, Pirkko : Emma on eri mieltä. 2000.
WSOY:n sivulla löytyi vähän enemmän tietoa, joka on alla. Tämän palvelun arkistossa löytyy monta tietoa, kirjoita luukkuun Marilyn Kaye
Tässä tiedot WSOY:n sivulta:
Marilyn Kaye on syntynyt USA:ssa, Connecticutin osavaltiossa 19. kesäkuuta 1949. Nykyään hän asuu osan vuotta New Yorkissa ja osan Pariisissa. Kirjailijalla ei ole omia lapsia. "Elämässäni on kuitenkin paljon lapsia - kummilapsia ja sisarusten lapsia."
Kaye työskentelee St. Johnin yliopistossa informatiikan apulaisprofessorina jo yhdeksättätoista vuotta. Aikaisemmin hän on hoitanut koulukirjastoa, arvostellut lasten ja nuorten kirjoja eri lehtiin ja opettanut yliopistossa.
Harrastuksikseen hän kertoo lukemisen, taidenäyttelyt, matkustelun, ranskan kielen, elokuvat sekä "...
Frotee on loiminukallinen nukkasidoskangas, jossa kankaan toista tai molempia puolia peittää silmupinta. Valmiista froteekankaasta voidaan nukkalenkit leikata auki (open end), jolloin saadaan samettimainen nukkapinta tai jättää silmuiksi (looped).Froteen laatua arvosteltaessa on liestymistaipumus otettava huomioon. Yksinkertainen (single yarn), mutta riittävän paksu kudelanka estää paremmin liestymistä kuin kerrattu lanka. Samoin yksinkertainen nukkalanka liestyy vähemmän kuin kerrattu nukkalanka. Kerrattu lanka (twisted yarn) on tehty yhdistämällä kierteen avulla kaksi tai useampia yksinkertaisia lankoja. Värilangoista kudottu frotee liestyy helpommin kuin värjätty tai valkaistu ja painettu frotee. Jacquard-kudokseksi sanotaan jacquard-...
Mia ja Miia ovat alkuaan nimien Mirja ja Mirjam, paikoin myös Vilhelmiinan ja Marian kutsumamuotoja. Mirja on Mirjamin kansanomainen muunnos ja Mirjam taas on Maria-nimen hepreankielinen muoto. Maria on Jeesuksen äidin nimi, ja nimen alkuperäinen merkitys on ilmeisesti ollut 'toivottu lapsi'. Mia ja Miia ovat vanhemmissa ikäluokissa melko harvinaisia nimiä, mutta 1960-luvulla niiden suosio alkoi kasvaa. Suomen almanakassa Miia on ollut vuodesta 1973 lähtien. Aluksi Miian nimipäivä oli 2.7. eli Marian päivänä, vuodesta 1984 Miiat ovat viettäneet nimipäiväänsä 30.4. kuten Mirjat ja Mirjamitkin. Lyhyempi muoto Mia on vain suomenruotsalaisessa almanakassa.
Etunimien yleisyydestä eri aikoina Suomessa löytyy tietoa Väestörekisterikeskuksen...
Samira on arabialaisperäinen nimi, jonka lähtökohtana on sana samar = huvi.
Arabialaisiin nimiin keskittyneellä verkkosivustolla nimi on käännetty englanniksi näin: "entertaining female companion".
Lähteet:
http://www.sudairy.com/arabic/fem.html#S
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kyseessä on pätkä Jörg Zinkin tekstiä, joka alkaa Rakkaus on sana joka on valoa. Se löytyy kokonaisuudessaan ainakin Zinkin kirjasta Rakkaus on valoa täynnä.
Eija-nimen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Eino Leinon rakkausruno Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905) on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Kyseinen elokuva löytyy sekä videokasettina että dvd:nä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku ja hakusanaksi Ihmemaa Oz sekä aineistoksi dvd-levyt tai videokasetit.
Kirsti Manninen on syntynyt Seinäjoella 22.10.1952 ja asuu nykyisin Mäntsälässä. Hän on kirjailija ja kirjallisuudentutkija ja toiminut Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuodesta 1988. Hän on kirjoittanut lastenkirjoja ja tietokirjoja sekä Enni Mustosen nimellä romanttisia romaaneja.
Lisätietoa löytyy lähteinä käytetyistä teoksista,
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003.
Suomalaisia kirjailijoita, 2004.
lehtiartikkeleista,
Tarkka-Tierala, Hannele: Kirsti Manninen rakensi tornin arjen yläpuolelle, ET-lehti 12/2002 s. 6-9
Salovaara, Erja: Kirsti Manninen on iloinen heimopäällikkö (Näin meillä eletään)Kotiliesi 20/1998, sivut 12-15, 132
ja Internet-sivuilta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=1482&lang=FI...
Varsin kattava lista löytyy Edgar Allan Poe Society of Baltimoren sivuilta: http://www.eapoe.org/works/index.htm
Täältä löytyy ainakin osa suomennetuista teoksista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Edgar_Allan_Poe
Täältä saa myös paitsi listan alkuteoksista myös kokoekstinä kyseiset teokset: http://en.wikisource.org/wiki/Author:Edgar_Allan_Poe
Vuonna 2005 on ilmestynyt Jukka Halmeen ja Juri Nummelinin toimittama kirja Ulkomaisia kauhukirjailijoia (ISBN 951-692-595-2), jossa on artikkeli Edgar Allan Poesta ja perusteellinen lista hänen suomennetuista teoksistaan.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Katriina on muunnos nimestä Katarina, Suomen almanakassa 1890-1907 ja uudelleen vuodesta 2000...Katarina, Katarina (kreik. katharós, puhdas, siveä), kristikunnan suosituimpia nimiä. Tarkemmat tiedot löytyvät em. teoksesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytään usein nimistä. Aiempia vastauksia voit katsoa arkistosta, esim. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7545… .
Pirjo on Birgitta-nimen kansanomainen muunnos. Birgitta on puolestaan ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisten tulen ja valon jumalan latinaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigid, Brigit). Nimi pohjautuu kelttiläiseen sanaan brigh, jonka merkitys on 'voima, vahvuus, korkea, ylhäinen'. Kirkolliseen käyttöön nimen toi 500-luvulla irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja pyhä Brigida.
Pirjo-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950. Se oli 1940- ja 1950-lukujen muotinimi ja vielä 1960-luvullakin varsin yleisesti annettu nimi.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005.
Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia.
Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
Yleensä Sara-nimi yhdistetään Saaraan, jonka merkitys heprean kielessä on 'ruhtinatar' (alunperin Sarai). Nimi on yli 4000 vuotta vanha ja tunnetaan kaikkialla maailmassa. Vanhassa testamentissa Saara oli patriarkka Abrahamin puoliso. Useissa kielissä esiintyvä Sarah vastaa alkuperäistä heprealaista muotoa.
Pentti Lempiäisen mukaan Saraa voidaan suomen kielessä pitää myös luontonimenä (sarat = kasvisuku).
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005.
Hakuteoksesta Nationalencyklopedin, osa 17, löytyy hiukan tietoa kirjailijasta. Tämä teos on useiden HelMet kirjastojen käsikirjastokokoelmassa.
Anne Sparren muistelmateos Alla mina hem on ilmestynyt 1993. 1985 ilmestynyt Vännen min on myös muistelmateos, se kertoo Anna Sparren ja Belgian kuningatar Astridin ystävyydestä. Molemmat kirjat löytyvät HelMet kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi .
Internetistä tietoa kirjailijasta löytyy hyvin vähän, Wikipediasta osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Anna_Sparre sekä kirjailijan teosluettelo Nordic authors tietokannasta http://runeberg.org/authors/adelswan.html .
Turpa (Leuciscus cephalus) on särkikala. Se on saanut nimensä leveästä päästään, myös selkä on leveä ja suomut isoja. Turpa on 20-50 senttiä pitkä ja voi painaa yli kolme kiloa. Suomessa turpa viihtyy eteläisen ja lounaisen rannikon rehevissä ja sameavetisissä joissa sekä jokisuiden ympäristössä rannikolla. Lisätietoja ja kuva esim. osoitteessa: http://www.skes.fi/kalalajit.php?open=30
Viljamin lähtökohtana on saksalainen Wilhelm. Se on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on "lujatahtoinen kypäräniekka".
Vili on kutsumanimimuoto Vilhelmistä ja Viljamista. Merkitykseltään Vili on germaanisessa mytologiassa sodanjumala.
Venlan lähtönimi on saksalaisperäinen nimi Vendla. Pohjana on ehkä kansannimi vendit, jota saksalaiset käyttivät rajanaapureistaan slaaveista.
Vilhelmiina on Vilhelmin sisarnimi. Se otettiin almanakkaan Ruotsi-Suomessa 1789 kuningas Kustaa IV Adolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi.
Vilman lähtönimi on Vilhelmiina.
Lähteenä on käytetty Pentti Lenpiäisen kirjaa Suuri etunimikirja sekä Kustaa Vilkunan Etunimet.
