Eino Leino-tutkimuksissa ei löydy yhteyttä Viktor Rydbergin ja Leinon välillä. L.Onervan Leinosta tekemästä elämäkerrasta ei löydy asiaan viitteitä.Ei myöskään tuoreimman elämäkerran Leinosta tehneen Panu Rajalan teoksessa ole viittauksia näiden kahden kirjailijan välillä.TEKIJÄ Onerva, L.TEOS Eino Leino : runoilija ja ihminen / L. OnervaPAINOS 2. painosJulkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1979ULKOASU 608 sivua : kuvitettu TEKIJÄ Rajala, Panu, kirjoittaja.TEOS Virvatuli : Eino Leinon elämä / Panu Rajala.Julkaisutiedot Helsinki : Werner Söderström...
Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan Milano–Cortinan talviolympialaisista, että hän suuntaa kisoihin Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajan roolissa.Lähde: Talviolympialaisista on lupa odottaa mitaleja – Parisenkymmentä mitalikandidaattia | Timo Heinonen
Televisiolähetykset alkoivat Suomessa 1956 TES-TV:n ja 1957 Yleisradion koelähetyksillä, mutta Pohjois-Suomessa tv-ohjelmat alkoivat näkyä vasta Pyhätunturin maston valmistuttua vuonna 1967. Artikkelin ilmaus "samoihin aikoihin" ei siis ole kovin täsmällinen.Lähteet:Jukka Kortti: Televisio 1960-luvun suomalaisen kulutusmentaliteetin rakentajana (file:///C:/Users/kirmari/Downloads/0018-2362_107_1_televisi.pdf )Raimo Mäkelä: Kun televisio tuli Suomeen (https://raimomakela.fi/kun-televisio-tuli-suomeen/)Ylen uutissivusto: https://yle.fi/a/20-155520
Erik Blombergin ohjaama Kihlaus on julkaistu DVD:llä vuonna 2019, ja se löytyy monista kirjastoista. Sinun kannattaa tiedustella elokuvaa omasta lähikirjastostasi.
Jumala ompi linnamme (virsi 170) on alunperin uskonpuhdistaja Martti Lutherin virsi. Oletetaan, että se on syntynyt vuonna 1527, Ensimmäisen kerran sen on suomentanut Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Virsi ei liity alunperin mihinkään konkreettiseen sotaan. Virsi on psalmivirsi, sen alku on pasalmista 46. Virsi on myös uskonpuhdistaja Martti Lutherin henkilökohtainen taisteluvirsi. Vaikka Martti luther ehkä ajatteli virren kuvaavan henkistä taistelua ja "vanha vainooja" oli sielunvihollinen, virttä on käytetty myös tunntelman nostajana sodassa. Tiedetään, että sitä laulettiin 30-vuotisessa sodassa. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf oli sen kuuluisin laulaja. Suomessa Jumala ompi linnamme -virsi on saanut kansallisen...
Etsimäsi teos on Torgny LIndgrenin Taiteilija Klingsor (Klingsor, suom. Liisa Ryömä, 2017).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2277895?sid=5298706362https://maailmankirjat.ma-pe.net/torgny-lindgren-taiteilija-klingsor/
Kuulostaa siltä, että pääkirjastossa oleva tapahtumatila Venny voisi olla sopiva paikka luennon järjestämiseen. Venny on maksuton tapahtumatila ei-kaupallisiin tarkoituksiin pääkirjaston toisessa kerroksessa avoimessa kirjastosalissa. Sinne mahtuu 40 henkilöä. Myös ensimmäisessä kerroksessa olevaa Monitoimitila Matildaa voi varata pienimuotoisiin tapahtumiin, kuten järjestötoiminnan esittelemiseen. Löydät lisä- ja varaustiedot erilaisista tiloistamme kotisivultamme kohdasta: Tilat ja laitteet
Finna-haun mukaan vuoden 1959 Iltasanomat olisivat luettavissa Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemilla. Linkki hakutulokseen.Kasalliskirjasto sijaitsee Helsingissä. Linkki yhteystietoihin.
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen mukaan tuo voi tarkoittaa joko "onpa suuri puola" tai "onpa huono puola"verbi ruohtie voi tarkoittaa uskaltaa, rohjeta kehdata" ja rouhin taas on nimitys kerran harjatulle pellavalle tai hampulle eli melko karkea kuitu. Linkki sanakirjahakuun.Puola taas voi olla joko marja tai vaikkapa kankaankudonnassa käytettävä lankarulla. Linkki sanakirjahakuun.
Irina Volkova valittiin 250 ehdokkaan joukosta elokuvan päärooliin. Hän oli tuolloin 10-vuotias. Elokuvan menestys teki hänestä tunnetun.Volkova esiintyi ainoastaan enää vain yhdessä elokuvassa, Ni slova o futbole (1974), jossa hän korvasi viime hetkessä pääroolin alkuperäisen esittäjän. Hän ei ollut kiinnostunut näyttelijänurasta, ja hänen vanhempansa olivat samaa mieltä, varsinkin kun kuulivat tähtinäyttelijältä, miten epävarmaa näyttelijän työ olisi. Volkova valmistui yliopistosta, meni naimisiin, sai pojan ja työskenteli vuodesta 1993 lähtien kunnanarkkitehdin toimistossa.Lähteet:Irina Volkova - Wikipedia, the free encyclopediaКем стала актриса Ира Волкова из к/ф «Ох, уж эта Настя!» - Экспресс газета
Kaj Chydenius on säveltänyt laulun Kuolemaantuomitun vaimo Elvi Sinervon samannimiseen runoon. Runo on teoksesta Pilvet (1944).https://archive.org/details/elvi-sinervo-pilvet-runot-1941-56/page/n5/mode/2uphttps://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5277143?sid=5298600237
Kyseiset rivit ovat Bertold Brechtin runosta Niille jotka tulevat meidän jälkeemme (An die Nachgeborenen), sen viimeinen säe: Mutta te, kun aika tulee / ihmisen ihmistä auttaa / älkää muistako meitä / pahalla.Runon on suomentanut Brita Polttila ja suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksesta Bertold Brecht: Runoja 1914 - 1956 (1964, suomentanut ja valikoinut Brita Polttila, s. 123).
Suomenkielisenä ilmaus löytyy suomalaisista sanomalehdistä joko muodossa "uusin huuto" tai "viimeinen huuto" noin 1930-luvulta alkaen. Ranskankielinen muoto "dernier cri" löytyy suomenkielisestä lehdistöstä 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ja ruotsinkielisestä hieman aiemmin, noin 1890-luvulta alkaen.En löytänyt tarkkaa tietoa, milloin sanontaa on alettu käyttää esim. muodin uutuuksista, mutta sanonnan taustat ovat keskiajalla, jolloin uutisia kirjaimellisesti huudettiin kaduilla.
Dany Boonin ohjaama elokuva Bienvenue chez les Ch'tis (2008) on esitetty Suomessa elokuvateatterissa vuonna 2010 silloisen elokuva-arkiston näytöksessä elokuvateatteri Orionissa. Tuolloin se esitettiin sarjassa "Näkökulmia ranskalaiseen elokuvaan". Televisiossa se on esitetty muutaman kerran vuosina 2010-11 kanavalla Canal+. Videolla sitä ei ole julkaistu.
Hei,Tuosta puuttuvat itse julkaisuun merkityt tekijät (jotka lienevät samalla toimittajat. Tätä ei tosin mainita, joten toimittajiksi en näitä merkitsisi kuten ylemmässä esimerkissä tehdään). Varminta merkitä teoksen tekijät tuon alemman esimerkin mukaisesti. Opinnäytteistä löytyy mm. seuraavanlaisia lähdeluettelomerkintöjä kyseisen teoksen toisesta artikkelista. Varmista oikea merkintätapa oman oppilaitoksesi viittausohjeistuksesta:Erkkilä, Jaakko 2003: Musiikkiterapian mahdollisuudet lapsen surussa. Teoksessa Erkkilä, Jaakko - Holmberg, Tiina - Niemelä, Sirkku - Ylönen Hilkka (toim.):Surevan lapsen kanssa. Jyväskylä: Tuettu suru -projekti, Suomen mielenterveysseura. 15-55.Erkkilä, Jaakko 2005: Musiikkiterapian mahdollisuudet lapsen...
Kolmen muskettisoturin (Les trois mousquetaires, 1844) tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1625-1628. Punainen sfinksi (Le comte de Moret, ou, Le sphinx rouge, 1865-1866) on kirjoitettu paljon myöhemmin, mutta sijoittuu ajallisesti heti ensimmäisen teoksen jälkeen eli vuosiin 1628-1630. Muskettisoturit eivät kuitenkaan esiinny siinä. Keskushenkilönä on kardinaali Richelieu, ja lisäksi Dumas esittelee uuden sankarin, Moret'n kreivin. Myladyn poika (Vingt ans après, 1845) hyppää alkukielisen nimensä mukaisesti ajassa 20 vuotta eteenpäin Kolmen muskettisoturin tapahtumista ja sijoittuu vuosiin 1648-1649. Se on julkaistu suomeksi myös nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen. Bragelonnen varakreivin (Le Vicomte de Bragelonne, 1848-1850)...
Todennäköisesti laulu on suomenkieliseltä nimeltään "Leipuri", mutta täysin varma en voi olla, koska nuotti "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K. G. Fazer, [1910]), johon laulu sisältyy, on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa tilattavissa lukusalikäyttöön. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Laulu alkaa: "Tääll' leipoo leipuri niin taitavasti". Alkuperäisteos "Sockerbagaren" on ilmestynyt Alice Tegnérin nuotissa "Sjung med oss, mamma! III".Tegnér, Alice: "Sjung med oss, mamma! III":https://carkiv.musikverk.se/www/fore2020/Tegner_Alice_Sjung_med_oss_mamma_3_rost_piano.pdfTegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! III" (Kansalliskirjaston...
Marjatta Kurenniemen "Sadussa pienestä pojasta" poika joutuu vahingossa lehmän mahaan ja jää sinne asumaan. Se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Hassuja satuja ja myöhemmin uudestaan Pilvipaimen-kokoelmassa 1970-luvun lopulla. Kirjassa on Maija Karman kuvitus.Pilvipaimen kirjaa löytyy Ylivieskan kirjastosta:https://joki.finna.fi/Record/tiekko.209746?sid=5299574523
