Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä.
Elonetistä löytyy nimellä "Och solen blev svart" alla mainittu ohjelma, joka on esitetty FST1:llä 19.1.1993:
Lektionen in Finsternis (1992)
Ohjaaja: Werner Herzog
Valmistumisvuosi: 1992
Maat: Iso-Britannia
Ranska
Saksa
Tuotanto: Le Studio Canal+
Laji: Lyhyt
Muut nimet: Lessons of Darkness (englanninkielinen nimi)
Och solen blev svart (ruotsinkielinen nimi)
Lähde: http://www.elonet.fi/title/ek4alu/
Jorma Ikävalkon sävellykset "Laivuri Jooseppi Johansson" ja "Joulusahti" on kyllä julkaistu samalla 78 kierroksen savikiekolla vuonna 1949, ja levy näyttää sisältyvän Kansalliskirjaston äänitekokoelmaan. Sen sijaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei tunne nuottijulkaisua, jossa molemmat kappaleet olisivat. "Laivuri Jooseppi Johansson" kylläkin on ilmestynyt nuottijulkaisussa "Valioiskelmiä hanurille 2" (1952), mutta tätäkään julkaisua en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista. "Joulusahtia" taas ei nuottina löytynyt lainkaan. Toisaalta Viola-tietokannassa ei välttämättä vielä ole kattavasti kaikkia suomalaisia nuottijulkaisuja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977, joten periaatteessa sellainen on tietysti saatettu julkaista...
Helmet-kirjastoista löytyvän Abi Englanti -kirjan luettelointitiedoissa ei ole mitään mainintaa siitä, että mukana olisi myös harjoitustehtävien vastaukset.
Otava on julkaissut erikseen Abi Englanti ratkaisuvihkon, joka sisältää harjoitustehtävien vastaukset selityksineen: http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/abi/fi_FI/abi…. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tätä 75 sivuista vihkosta ei kuitenkaan ole saatavilla. Ratkaisuvihkoa ei löytynyt hankinnassakaan olevien teosten tietokannasta. No, ainakin siitä voi tehdä hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilla: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Helsingin yliopiston kirjastosta (Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36)...
Valitettavasti näyttää siltä, ettei elokuviin erikoistuneita sanakirjoja juurikaan ole, sen enempää painettuna kuin verkkoaineistona – tai ei ole ainakaan käännöksiä englannista suomeen. Esimerkiksi pelkästään englanninkielisiä sanastoja olisi kyllä jonkin verran saatavilla. Seuraavat teokset löytyvät myös Järvenpään kaupunginkirjaston kokoelmista:
- Film & TV technical terms in English and five Nordic languages. Proprius, 1983.
- Juntunen, Max: Elävän kuvan sanasto: elokuva- televisio- ja video-alan keskeiset termit ja käsitteet. Edita, 1997.
Jälkimmäisessä kuvailutiedoissa teoksen kieleksi on annettu vain suomi, mutta asiasanoissa on maininta myös englannista. Termeistä on siis todennäköisesti suomenkieliset selitykset ja sanojen...
Joensuun seutukirjastossa on dvd-muodossa seuraavat kitaransoiton oppaat
Kitara:
The complete guitar player (78.6507), PYA = Pyhäselän kirjasto
Guitar chordfinder (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Hal Leonard guitar method for the beginning electric or acoustic guitarists (78.651), KOA = Kontiolahden kirjasto
Boduch, Doug; Play guitar today! (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Chappell, Jon: Kitaran alkeet for dummies (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Gilmartin, Aaron: Learn to play flamenco guitar (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
McCarthy, John: Modern classical guitar : beginner (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Reeves, Mel: Kids can play guitar : easy to follow step by step...
Hei!
Sanalla kiire on tavallisen merkityksen 'käytettävissä olevan ajan niukkuus' lisäksi vanhempi merkitys 'päälaki'.
Joku on siis pukeutunut päälaesta kantapäähän.
Sana kiiri on taas jiirin rinnakkaissana ja tarkoittaa rakennusalalla
listojen, kehyslautojen tms. viistoa liitesaumaa.
Lähteenä käytetty: Suomen kielen perussanakirja, osa 1. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990
Kysymyksessä on todennäköisesti Sirkka Valkola-Laineen säveltämä, Aila Nissisen sanoittama ja (ainakin) Lini Vainion, Pentti Tuomisen ja lapsikuoron levyttämä laulu 'Myyrälaulu'. Tietoa sen saatavuudesta (äänitteet, nuotit) saa esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla aloitussivun laatikkoon MYYRÄLAULU.
Kirjasto lähettää aina saapuneesta varauksesta ilmoituksen. Voit kuitenkin valita, haluatko ilmoituksen postitse vai sähköpostitse. Pääset muuttamaan tietojasi helmetin kohdasta "omat tiedot".
Yksityiskohtaisia ohjeita tietynmallisen viljasiilon rakentamiseen on kirjaston lähteistä melko vaikea löytää. Alan lehdissä käsitellään jonkun verran aihetta. Esim. Leppävaaran kirjastoon Espoossa tilatun Käytännön maamies -lehden numerossa 2007: 14 on Anttila-Lindemanin yleisluontoinen artikkeli "Pulttisiilon pystytys oli yllättävän iso urakka", joka käsittelee siilon pystytystä omin voimin, mutta kovin yksityiskohtaisia ohjeita ei tuossakaan artikkelissa kuitenkaan ole.
Tietynmallisen siilon rakentamiseen voinee saada parhaat ohjeet mallin valmistajalta (Sami: http://www.reikalevy.fi/ ) tai jälleenmyyjiltä.
Myös kokeneilta kollegoilta voisi saada hyödyllisiä ohjeita. Viljasiilojen rakentamisesta keskustellaan Internetissä mm....
Niskasten sukua on todellakin pesiytynyt Savoon, erityisesti Ylä-Savoon. Tiettävästi yläsavolaisilta syntyjuuriltaan nimi on levinnyt edelleen Pohjois-Savoon, pohjoiselle Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Sukunimeksi Niskanen on kenties muunnettu paikannimestä Niska. Itse asiassa sukunimi Niska on useimmiten saanut alkunsa niin, että sijaintinsa mukaan kutsuttu asumus on vähitellen antanut nimensä myös asukkaille. Paikkana niska voi merkitä kosken tai virtapaikan yläjuoksua. Suomen kielen murteissa niskaksi on nimitetty myös esimerkiksi suon keskellä sijaitsevaa kangasta, korkeahkoa selännettä. Yläsavolaisen Niskasten suvun tutkijat ovat arvelleet nimen tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Pielavedeltä on puolestaan vuonna 1557...
Elias Lönnrot määräsi testamentissaan 27.4.1882, että hänen kuolinpesänsä kirjoista saisi Ida-tytär valita ensiksi ne, jotka tarvitsi, ja sen jälkeen saisi Helsingin yliopiston kirjasto ottaa osan. Loput kirjat määrättiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran haltuun. Seura sai pitää itsellään, mitä halusi, mutta sen kuului myös jakaa yleishyödyllisiksi arvioimiaan teoksia kirjastoille ja kouluille.
Ida-tyttären ja Helsingin yliopiston kirjaston osuus Lönnrotin kirjakokoelmista jäi vajaaseen sataan niteeseen. Suurin osa, 2 524 kirjaa, 17 karttaa ja 26 nippua pienpainatteita, siirtyi SKS:lle. SKS piti itsellään kuutisensataa kirjaa ja lahjoitti muut 1 900 parillekymenelle oppilaitokselle ja koulukirjastolle, lähinnä niille paikkakunnille,...
Yksiavioisuutta eli monogamiaa voidaan ajatella olevan eri tyyppejä. Linnuilla ns. sosiaalinen monogamia on hyvin yleistä. Tällöin uros ja naaras pesivät ja huolehtivat poikasista yhdessä, mutta voivat kuitenkin tehdä syrjähyppyjä samaan aikaan. Elinikäisen parisidoksen muodostavina lajeina mainitaan mm. joutsenet, kotkat, albatrossit ja hanhet. Nisäkkäillä yksiavioisuus on harvinaista. Majavat, saukot, lepakot sekä jotkut ketut, kavioeläimet, jyrsijät sekä kädelliset ovat yksiavioisia.
http://www.stanford.edu/group/stanfordbirds/t...onogamy.html
http://news.softpedia.com/news/Monogamy-is-an...-42006.shtml
http://www.sciencedaily.com/releases/2003/05/...27084621.htm
Barash, David P: Deflating the Myth of Monogamy. Chronicle of Higher...
Barry Farberin kirjaa How to learn any laguage ei löydy HelMet-kirjastoista eikä Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta. Sitä on varmastikin mahdollista tilata kaukolainaksi ulkomaisista kirjastoista, mutta varsinkin, jos se joudutaan tilaamaan Pohjoismaiden ulkopuolelta, saattaa tulla jopa edullisemmaksi ostaa se. Kaukolainapyynnön voit halutessasi tehdä omassa kirjastossasi, tai jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kielten oppimiseen liittyviä kirjoja löytyy HelMet-kirjastoista paljonkin. Kirjoita HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun hakukenttään sanat "kielet oppiminen" (ilman lainausmerkkejä!), niin pääset selaamaan...
Jollei pysty palauttamaan erääntyviä kirjastolainoja sen kirjastoalueen kirjastoihin, josta lainat ovat peräisin, lainat voi palauttaa postitse tai myös yrittää saada niille lisää laina-aikaa (esim. puhelimitse).
Kirjoja kauempaa palautettaessa suositeltavaa olisi lähettää lainassa olevat kirjat itse postitse kirjastoon, josta kirjat ovat (tai pääkaupunkiseudulla, mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoverkon yleiseen kirjastoon). Tällöin kirjat myös saapuvat perille aiemmin, jolloin myöhästymismaksu on pienempi. Esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjoja ei kuitenkaan tulisi palattaa jonnekin ihan eri puolella Suomea olevaan kirjastoon paitsi siinä tapauksessa, että kirjat on tilattu kaukolainaksi ko. kirjaston kautta....
Vilma on Vilhelmiina-nimen lyhennys. Se taas on muinaissaksalaisen Vilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Vilhelm tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa (der Wille "tahto", das Helm "kypärä").
Selina on venäjässä pyritty johtamaan kreikan kuuta merkitsevästä sanasta, mutta englantilaiset tutkijat pitävät luultavampana lähtönimenä ranskan Celineä (latinan Coelina ´taivas´).
Tietoja etunimistä löytyy esim. teoksista Vilkuna, Kustaa: Etunimet,
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Hei vaan, vinkkaan aluksi rakkaustarinoita, jotka varmaan vastaavat melko tarkasti toiveitasi.
Orvokki Annala:
Donwennan lähde. (kelttipapittaren ja roomalaisen sotilaan rakkaustarina 300- ja 400-lukujen Britanniassa)
Sulkakäärme (norjalainen viikinki rakastuu haltiasukuiseen neitokaiseen)
Lallinkartanon Kerttu (1150-luvun pakanallisesta Suomesta)
Marja-Leena Lempinen: Pohjantähden valtakunta (kreikkalaissyntyinen Elena seuraa viikinkimiestään kaukaiseen Pohjolaan; on tosin nuorten romaani)
Marita Salomaa: Taivaanrannan tuolla puolen (kertoo nykyajan naisesta ja islantilaisesta viikinkineidosta, joka matkaa miehensä mukana pohjoiseen Amerikkaan)
Marjatta Savolainen:
Mantunainen
Velhomatka (edellisen jatko-osa; itäsuomalaiseen mytologiaan...
Frank-monihaulla http://frank.kirjastot.fi/ parista kirjastosta (Lahti ja Hamina) löytyi videokasettina elokuva, joka on nimeltään Salaiset kansiot : patient X. Elokuvan on ohjannut Kim Manners ja se on valmistunut vuonna 1998. Elokuva sisältää jaksot Patient X ja The red and the black. Videota voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Uusi X-files elokuva nimeltään x-files : Usko koetuksella on tulossa ensi-iltaan elokuvateattereihin Suomessa 1.8.2008.
Kirjasarjaa Sweet 16 ja Two of a Kind ei ole suomennettu. Mary-Kate ja Ashley Olsenin kirjoja ei löytynyt Fennica-tietokannasta, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista.
Siteeratut säkeet sisältyvät runoon Rouva Lasarus, jonka on kirjoittanut Sylvia Plath (1932-1963). Se on hänen viimeisimpiä runojaan; Plath tappoi itsensä kaasulla vain 30-vuotiaaana. Rouva Lasarus -runo sisältyy kokoelmaan Ariel.
Plathilta on lisäksi suomennettu runokokoelmat Sanantuojat (Collected poems) ja Sänkyjen kirja (The bed book), romaani Lasikellon alla (The bell jar) ja satukirja Salaperäinen puku (The it-doesn't-matter-suit). Myös hänen päiväkirjamerkintöjään voi lukea suomeksi teoksesta Sylvia Plathin päiväkirjat, jonka on toimittanut hänen puolisonsa Ted Hughes (1930-1998).
Venäläinen Serasevski ei kerta kaikkiaan kyennyt unohtamaan kokemaansa tai lukemaansa, vaan muisti esimerkiksi keskusteluja sanatarkasti vuosikymmenien takaa. Näillä eväin hän ansaitsi elantonsa yleisöä ihmetyttävänä muistihirviönä. Venäjänjuutalaisen psykologin Alexandr Lurian mukaan Serasevski oli myös haka löytämään pitkistä teksteistä ristiriitaisuuksia, joita kirjoittaja itse ei ollut huomannut. Hyvä muisti ajoi Serasevskin kuitenkin lopulta vaikeuksiin. Kaikki asiat herättivät hänessä niin paljon muistikuvia, että normaali eläminen kävi tukalaksi. Serasevski koetti lääkitä pulmaansa kirjoittamalla muistojaan paperille, jottei hänen tarvitsisi enää muistaa niitä, ja jopa polttamalla kirjoittamiaan tekstejä unohtamisen toivossa. Mikään...
