Laite näyttää Ericssonin hakulaitteelta KNH 95x. Englanniksi laite on nimeltään Staff locator panel ja ruotsiksi personsökäre. Ks. Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Femkl%C3%B6vern_(persons%C3%B6kare)Laite toimi siten, että jokaiselle henkilökuntaan kuuluvalle oli annettu oma yhdistelmä, miten lamput syttyivät. Lamppujen perusteella ihminen tiesi, että häntä tarvittiin.
Olisikohan kyseessä Sankari-Porsaan uljas urotyö (Yrjö Ruutu 1953)? Ks. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au53ae5f88-67e8-4909-8eb7-3d26223c36e4
Appelsiinin tieteellinen nimi on Citrus sinensis, ei siis Apelsin (joka on ruotsia). Citrus aurantium on pomeranssi eli hapanappelsiini, jota käytetään esimerkiksi mausteena ja marmeladin raaka-aineena. Sitrusten keskinäisiä sukulaisuussuhteita on vaikea hahmottaa, koska ne ovat risteytyneet niin monta kertaa keskenään. Ilmeisesti sekä appelsiini että pomeranssi ovat mandariinin ja pomelon hybridejä, mutta siis eri lajeja.Ks. kuva sitrusten polveutumisesta Wikipedia-artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Orange_(fruit)
Kyseessä on varmaankin Saffi Crawfordin Syntymä, tähdet ja numerot : henkilökohtainen luonneanalyysi vuoden 366 päivälle (Karisto, 1999).Kirjaa on saatavilla monissa PIKI-alueen kirjastoissa, ja voit tehdä siitä varauksen omaan kirjastoosi. Seutuvaraus toisesta kunnasta on maksullinen (2 e).
Kyseessä voisi olla Aagot von Troilin kirja Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta (Kuvataide, 1953). Kirjaa ei ole PIKI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Kysymyksen sitaattia en ikävä kyllä onnistunut paikantamaan sen paremmin Tšehovin kuin muidenkaan tutkimieni venäläiskirjailijoiden tuotantoon. Teksti ei selkeästi identifioidu kenenkään nimenomaisen kirjailijan tyylin mukaiseksi eivätkä siihen sisältyvät aineksetkaan sanottavasti auttaneet pienentämään ehdokkaiden joukkoa. Tutkin koko joukon potentiaalisten venäläisten klassikkojen suomennoksia, mutta kaivattua kirjaa en saanut haaviini osumaan.Tekstikatkelmassa on joitain Tšehovin tuotannosta tuttuja elementtejä, kuten lakitieteen opiskelija (novellista Taudinpuuska) ja nimi Ivanov (henkilö saman nimisestä näytelmästä), joiden varaan tekoäly kenties on tulkintansa sen kirjoittajasta rakentanut. Boris-setää – saatikka sen nimistä...
Syitä oikean henkilöllisyyden salaamiseen tai taiteilijanimen tai nimimerkin käyttöön on voinut olla useita. Toivo Kärki kertoo muistelmissaan, että salanimen käyttö oli muotia suomalaisen iskelmän alkuajoista 1920-luvun lopulta lähtien. Aina tarkoitus ei ollut varsinaisesti salata tekijän henkilöllisyyttä. Ennen sotia suurelle yleisölle viihdemusiikissa oli tärkeintä kappale ja orkesteri, ei säveltäjä eikä laulusolisti.Oma nimi on saattanut tuntua liian tavalliselta. Esimerkiksi Suomessakin tunnetun ruotsalaisen säveltäjän Jules Sylvainin oikea nimi oli Stig Hansson. Hänellä oli 27 muutakin salanimeä. Vexi Salmi ja Antti Hammarberg ottivat käyttöön taitelijanimet, koska nimet Vexi ja Antti tuntuivat liian arkisilta. Nimet Emil Retee ja...
Ollin eli Väinö Nuortevan haastattelussa käy ilmi, että antiikin hahmot ja suomen kieli olivat erityisen rakkaita hänelle, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/07/ollin-pakinoita. Hänen pakinoissa pilaillaan myös "liian juhlavasta ja keikaroivasta kielenkäytöstä". Siitä varmaan on tuossakin lauseessa kyse.Lauserakenne tässä on johtolause keskellä referaattia, Iso Suomen kielioppi, §1481.https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1481. Latinan kielessä johtolause sijaitsee usein keskellä lausetta, jota se määrittää.Latinan kieli on synteettinen kieli, substantiivit ja adjektiivit taipuvat eri sijamuotoihin (nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, datiivi, ablatiivi ja jopa lokatiivi ja vokatiivikin tietyillä tilanteissa), verbimuotojakin on...
Samaa kysymystä on sivuttu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-helsingissa-ja-etela-suomessa?language_content_entity=fiKo. vastauksessa kirjoitin: Suomen eri heimot ovat kyllä olleet (itämeren-)suomalaisia, mutta niillä on ollut omat, tunnistettavat erityispiirteensä, joiden perusteella ne on voitu määrittää erillisiksi etnisiksi ryhmiksensä. Näin maallikkokansatieteilijän silmin katsoen nämä muinaiset etniset jakolinjat selittänevät ainakin osittain nykyisinkin yhä havaittavissa olevat eroavaisuudet eri alueiden asukkaiden välillä - vaikka toki muuttoliike ja muutenkin yhtenäistynyt kulttuuri ovatkin hämärtäneet niin kielellisiä kuin kulttuurillisiakin eroja Suomen eri heimojen kesken,...
Valitettavasti E-kirjastossa ei sopimuksellista syistä ainakaan toistaiseksi ole ollenkaan Sanoman julkaisemia aikakauslehtiä, joihin ET-lehtikin kuuluu. Toivottavasti nämäkin lehdet saataisiin kuitenkin tulevaisuudessa palvelun valikoimiin.Palautetta ja hankintaehdotuksia E-kirjaston valikoimista on kätevin jättää suoraan E-kirjasto-sovelluksen kautta. Sovellukset asetuksista löytyy "Anna palautetta"-kohta, josta pääsee antamaan myös hankintaehdotuksia.
Hei,Hieman hankala on tietoa kaivaa.Rakennettu 1941. Siitä ja entisistä nimistä tietoa löytyy: https://www.balticshipping.com/vessel/imo/5116127Rakentaja Kristianands mekaniske verksted. Tämän tiedon mukaan rakennusaika maaliskuussa 1941. https://no.wikipedia.org/wiki/Kristiansands_mekaniske_verkstedTällä sivustolla on tieto, että laiva olisi ollut saksalaisten käytössä nimellä M/S Nixe. "Originally contracted by Skips-A/S Bergen-Hordaland Fjordbuss (F. Kühle), Bergen as "sea bus" Fjordbussen but seized by the Germans upon delivery and used as transport Nixe in Oslofjord for the duration of the war." http://www.warsailors.com/homefleet/shipsn.html#nixeVahvistusta tuolle Normandian maihinnousu -tarinalle emme ainakaan toistaiseksi ole...
Juho Rissasen elämää ja maalauksia on käsitelty useissa elämäkerroissa ja kokoomateoksissa. Kävin läpi meiltä löytyneet teokset (mm. Kämäräinen, Eija: Juho Rissanen : naurava kisälli; Rissanen, Juho: Juho Rissanen : lapsuuden muisto; Valkonen, Markku: Kultakausi; Suomen taide. Kultakausi; Pinx. : maalaustaide Suomessa. Arki- ja pyhäpuvussa) ja niissä kaikissa oli kuva Povarissa-maalauksesta ja selostus siitä poistetusta vanhan naisen kasvokuvasta. Tarkin kuvaus löytyi Onni Okkosen v. 1927 ilmestyneestä Juho Rissanen : elämäkertaa ja taidetta -teoksesta (s. 50): "Huomattava on, että sommittelun alkuperäiseen muotoon kuului keskellä erään istuvan, lihavan mummon naama, jonka taiteilija otti myöhemmin Edelfetin neuvosta pois "pesemällä...
Hei,Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa. Tämä tieto löytyy koosteesta, jonka Tilastokeskus on julkaissut naisten päivän kunniaksi:Kansainvälinen naistenpäivä | Tilastokeskus (stat.fi)Valtioneuvoston sivuilla on kerätty tiedot kaikista Suomen itsenäisyyden ajan hallituksista. Tältä sivulta saat kätevästi tietoa hallitusten toimikausista ja siitä, kuka on ollut ministerinä missäkin hallituksessa.Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917
Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen s2-opettajille/kouluttajille ei ole määritelty yleisiä kelpoisuusehtoja, vaan kukin koulutuksen järjestäjä päättää itse omista kelpoisuusvaatimuksistaan.S2-opettajalta/kouluttajalta vaaditaan usein kuitenkin seuraavia opintoja:ylempi korkeakoulututkintoperus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä tai S2-perus- ja aineopinnot (60 op)opettajan pedagogiset opinnot (60 op).Työkokemus voi korvata puutteita muodollisessa kelpoisuudessa. Sivutoimisen tai sijaisuutta tekevän s2-opettajan kelpoisuusvaatimukset ovat joustavammat kuin päätoimisen s2-opettajan.Kelpoisuusvaatimukset https://www.suomenopettajat.fi/opiskelu-suomen-opettajaksi/kelpoisuusvaatimukset/S2-perus ja aineopinnot voi suorittaa näissä...
Tekstissä runoalbumilla tarkoitetaan kirjallisessa muodossa julkaistua runoteosta, ei äänitettä. Vuoden 1922 albumia ei näyttäisi olevan missään kirjastossa, mutta vuodesta 1924 alkaen Nuoren Voiman Liiton kirjallisen piirin albumeja löytyy joistain kirjastoista. LähteetFinna.fi: Tulenkantajat https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B1910+TO+1930%5D%22&lookfor=Tulenkantajat+&type=Title375 humanistia: Waltari ja Tulenkantajat https://375humanistia.helsinki.fi/mika-waltari/waltari-ja-tulenkantajat
Elokuva saattaisi olla Richard Fleischerin ohjaama Maailma vuonna 2022 (Soylent Green, 1973). Se on televisioitu meillä TV1:n ohjelmistossa 15. ja 24.11.1985 sekä MTV3:lla 22.9.2006.Soylent Green | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) Miltä näytti vuoden 2022 tulevaisuus elokuvassa Soylent Green: piinaava kuumuus, ilmastonmuutos, saastunut luonto ja ruokapula - Kulttuuritoimitus
