Putkinotko-tv-sarjan ilmestymisen hetkellä Suomessa oli voimassa vuoden 1996 eläinsuojelulaki, jossa säädettiin myös eläinten kohtelusta elokuvia tehtäessä. Lain pykälä 19 on nimeltään “Eläinten pitäminen näytteillä ja käyttäminen esityksissä”, ja sen ensimmäinen momentti kuuluu näin: “Eläimen näytteillä pitämisestä taikka käyttämisestä valo- tai elokuvauksessa tai muussa esityksessä ei saa aiheutua eläimelle kipua tai tuskaa.” Saman pykälän seuraavassa momentissa todetaan myös: “Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunnaneläinlääkäri voi erityisestä syystä antaa luvan sellaiseen 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan, josta eläimelle voi aiheutua vähäistä kipua tai tuskaa. Jos 1 momentissa...
Pienille suunnatuissa, ihmiskehoa käsittelevissä kirjoissa tämä aihe näyttää tosiaan jäävän katveeseen. Anna Fisken kirja Kuinka vauvoja tehdään? (Otava 2020) voisi olla hyödyllinen. Se on kokonaisuutena ehkä suunnattu muutamaa vuotta vanhemmille lapsille, mutta sitä voisi lukea soveltuvin osin nyt kiinnostavista aiheista.
Suoraa vastausta tähän ei löytynyt, mutta epäilen sen olleen 1960-luvun musiikkitrendien takia. Bossa nova muotoutui 1950- ja 60-luvuilla ja tuli nopeasti suosituksi tyyliksi jazzmuusikoiden keskuudessa. Niinpä nimeämällä kappaleita ja albumeita tyylin mukaan sillä ehkä haluttiin viestiä, että tämä kappale on tätä uutta suosittua tyyliä. Albumi, jolla on kappale alun perin ilmestyi on nimeltään Big Band Bossa Nova ja sisältää muitakin kappaleita, joiden nimessä on bossa nova.
Hei,Ymmärrän kiinnostuksen, mutta asiaan on hankala saada yksiselitteistä tai mielekästä vastausta (eikä rajallista työaikaa ole kovin mielekästä rajattomasti käyttää asian selvittämiseen). Huomioon otettavia tekijöitä on aika paljon, jos vertailua lähtee tekemään.Afrikassa on hyvin suuria eroja varallisuustasossa, joten hinnat ja tuotteet vaihtelevat aika runsaasti. Kysymys on siis hieman samantyylinen kuin kysyisi kuinka paljon leipä maksaa Aasiassa.Hintaan vaikuttaa mm. paikallinen yleinen hintataso (ostovoima) sekä se, millaisia versioita kustakin puhelimesta paikallisesti tarjotaan. Puhelimia valmistavien yhtiöiden on lisäksi mielekästä myydä tuotteita halvemmalla, mikä luo puhelimille kasvavia markkinoita, mikä tietysti lisää...
Kysymyksesi sanonnassa esiintyy taivutettuna substantiivi hakaus. Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämän ja jatkuvasti päivittämän Kielitoimiston sanakirjan mukaan hakaus-sanan ensisijainen merkitys esiintyy rakenteissa mennä hakaukseen (merkityksessä ‘tarttua tai takertua kiinni’) tai olla hakauksessa ("erimielisyyttä, ristiriitatilannetta tms. kuvaavissa ilmauksissa”). Lisäksi sanan kerrotaan tarkoittavan erästä painiotetta. Taustaa sanonnalle löytyy suomen kielen vanhempaa ja murteellista sanastoa esittelevistä sanakirjoista, jotka tarjoavat hakaus-sanalle useampia merkityksiä: Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla hakaus on viitattu suomen kielen eri murteissa erilaisiin koukkumaisiin laitteisiin tai...
Sotainvalidien veljesliitto järjesti vuonna 1950 Kalastajatorpalla amerikkalaismallisen "Halloween Partyn", mutta kunnolla juhla saapui Suomeen oikeastaan vasta 1980-luvulla Pohjois-Amerikassa vaihto-oppilasvuotensa viettäneiden opiskelijoiden mukana. Jo tätä ennen monet suomalaiset olivat saaneet tietoa halloweenista sarjakuvista, kirjoista ja elokuvista – olkoonkin, että esimerkiksi Aku Ankka -lehden tarinoiden suomennoksissa 'halloween' oli saatettu korvata jonkin toisen juhlan nimellä. Ennen 80-lukua halloween oli suomalaisesta näkökulmasta kuitenkin siinä määrin amerikkalaisperäisen kuriositeetin asemassa, ettei vielä ollut järin suurta tarvetta keksiä sille suomenkielistä nimitystä.Edelleenkään halloweenille ei ole löytynyt käännöstä...
Etsin tällaista kirjaa useilla eri tavoilla sekä Finnasta että internetistä. Esim. Finna-haku (Otsikko:hevonen) AND (Kaikki osumat:piirrokset OR Kaikki osumat:piirroskuvitus) | Hakutulokset | Finna.fi tuotti aikarajauksella 1980-1999 yhteensä 71 kirjaviitettä. Tutkin Googlen kuvahaun avulla näiden viitteiden ulkoasua, mutta ihan kriteerejä vastaavaa kirjaa en löytänyt. Lähimpinä esimerkkeinä löysin seuraavat 3 kirjaa. Linkkien takana ovat kirjojen etu- ja takakannen kuvat sekä Finnan saatavuustiedot:Hevoset - Susan McBane - Kunto: Hyvä - Antikvariaatti.net, saatavuus: Hevoset | Anders-kirjastot | Finna.fiOsta Aaltonen: Oma hevonen : Misty vastaa | Ulla-Maija Aaltonen | Antikvariaatti Finlandia Kirja, saatavuus: Oma hevonen :...
Hei,Kiitos kysymyksestä. Näistä asioista on käyty paljon keskustelua etenkin kun digipalveluiden opastaminen tuo paljon lisää samankaltaisa tilanteita, jolloin pitää olla selkeät rajat, mitä kirjaston henkilökunnan tehtäviin kuuluu kyseisissä tilanteissa. Oikeaksi todistamiseen on selkeä linjaus: Kirjaston henkilökunnalla ei ole valtuuksia todistaa oikeaksi asiakirjojen jäljennöksiä. Tämä koskee myös mainitsemaasi esimerkkiä.
Tavallisimmin 'East Virginia' tarkoittaa juuri Virginian itäistä osaa, mutta nimitystä voidaan käyttää myös viittaamaan koko osavaltioon erotuksena läntisestä 'West Virginiasta'. Se, ettei Virginian osavaltio kuitenkaan virallisesti ole Itä-Virginia, johtunee siitä, ettei osavaltiota jaettu kahtia – niin kuin esimerkiksi Berliini aikanaan jaettiin Itä- ja Länsi-Berliiniin – vaan läntinen osa ('West Virginia') irrottautui 'emo-Virginiasta' omaksi osavaltiokseen: kahtiajaon jälkeen jäljelle jäänyt Virginia oli edelleen Virginia. Alueet erosivat kulttuurisesti toisistaan melkoisesti, ja Virginian läntisissä osissa tavoiteltiin oman valtion perustamista jo 1700-luvun loppupuolella. Ero toteutui lopulta Yhdysvaltain sisällissodan...
Lahjoita lämpöä-keräykseen keräyspisteiksi 2024 ilmoittautuneet kirjastot löytyvät osoitteesta https://ehyt.fi/tule-mukaan/tule-vapaaehtoiseksi/lahjoita-lampoa/ Samalla sivustolla on myös tietoa kampanjasta ja EHYT ry:n muustakin toiminnasta.
Helsingin Sanomista löytyneissä, Sinuhesta maininnan sisältäneissä Kysy Kirstiltä -kysymyksissä ei tullut vastaan sellaista kirjoitusta, jossa olisi kommentoitu teoksen sanavarastoa. Pikaisella silmäilyllä ylipäätään Helsingin Sanomista ei löytynyt sellaista juttua, jossa olisi mainittu kuvatun kaltainen väite. Kirja sisältää usean kommentin mukaan kyllä paljon toistoa, mutta mainintaa eri sanojen vähäisyydestä ei löytynyt. Ehkä väite on tullut vastaan jossain muualla?
Nailoniset sukkahousut yleistyivät Suomessa 1960-luvulla, mutta villaisia ja muita kudottuja sukkahousuja on ollut käytössä jo ennen sitä. Finnasta löytyy kuvia 1940-luvulta, joissa naisilla ja lapsilla sanotaan olevan jalassa sukkahousut. Myös mm. 1920-1930-luvun lehdissä on mainoksia sukkahousuista. Sota-aikaan on siis ollut käytössä jonkinlaisia sukkahousuja. Alla linkkejä, joista voit tutustua valokuviin, sukkahousujen historiaan ja aiempaan vastaukseen tässä palvelussa.LinkitKysy kirjastonhoitajalta: Oliko Karjalan lapsilla sota-aikana sukkahousuja? https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-mirja-maen-monin-tavoin?language_content_entity=fiYle: Sarkahousut, sukkahousut, salihousut... https://yle.fi/a/3-9584482Kaleva: Yhdenkoon vallankumous...
Sota-ajan muonituskysymyksiä käsittelee Anneli Pranttila väitöskirjassaan vuodelta 2006.Puolustuslaitos harjoitti rintaman läheisyydessä asemasodan vuosina laajamittaista viljelytoimintaa sellaisilla alueilla, joille siirtoväen ei sallittu vielä palata. Esimerkiksi III armeijakunnan sadoksi vuonna 1943 Pranttila mainitsee 50 kiloa kurpitsaa, 320 kiloa purjoa ja 100 kiloa retiisiä ja monia muita tuotteita. Sato luovutettiin kenttävarastoon ja elintarvikevarikoille, joista se luovutettiin määräysten mukaisesti joukoille.Asemasodan aikana harjoitettiin myös epävirallisempaa omatoimista palstaviljelyä:"Asemasodan aikana paikallaan pysyneillä joukoilla oli mahdollista laajentaa omatoimisuutta kasvinviljelyllä. Puolustusvoimien hallinnassa...
Jouko Puhakan nuortenromaani Kaiskunkallio kestää (1959) löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista, Pasilan kirjavarastosta. Voit tilata kirjan lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.Kaiskunkallio kestää | Helmet-kirjastot | helmet.fiMyös muissa Suomen kirjastoissa teosta näyttää olevan saatavilla.Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
Itkosen kuvaama peli lienee kolttasaamelainen versio sáhkkusta, jota on pelattu erilaisina muunnoksina luulajansaamen alueilta aina koltta-alueille saakka. Sáhkkua pelataan itse asiassa vielä tänäkin päivänä; Oslossa järjestetään jopa vuosittainen sáhkku-turnaus. Lisätietoa sekä pelisäännöt norjan kielellä löytyvät Tromssan yliopiston ylläpitämältä Reaidu-sivustolta. Toinen mainitsemasi peli on todennäköisesti dablo-pelin (cuhkka) variantti. Pelin osapuolia on alueesta riippuen kutsuttu eri nimityksillä, esimerkiksi saamelaisiksi ja ruotsalaisiksi/venäläisiksi. Reaidu-tietokannasta löytyy muidenkin perinteisten saamelaisten pelien sääntöjä. Kolttasaamelaisista peleistä tulee mieleen vielä paaskopeli, jota pelataan poron...
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun. Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Elokuvan Elämä on juhla (Et la fête continue! 2023) ohjaaja Robert Guédiguian on myös elokuvan käsikirjoittaja yhdessä Serge Vallettin kanssa. Marseilleen sijoittuvan elokuvan avaa tosielämässä 5.11.2018 tapahtunut kahden kaupungin keskustassa olevan rapistuneen kerrostalon romahdus, joka kosketti laajasti kaupunkilaisia. Kahdeksan ihmistä kuoli. Työväenluokkaisessa elokuvassa sairaanhoitaja Rose pyrkii toteuttamaan unelmiaan paikallispolitiikassa ja henkilökohtaisessa elämässään.IMDb https://www.imdb.com/title/tt28182919/
