Hei,Pastina ei ole yksittäinen pastalaji, vaan yhteisnimitys pienille pastoille jotka sopivat juuri keittoihin yms. Näitä ovat mm. ditalini, anellini, orzo, quadrucci jne.Pääasia on, että kyseessä on pieni pastalaji, joka on helppo lusikoida ja lusikkaan saan tasakoostumuksen keiton aineksia.Näitä löytää isommista marketeista tai sitten erityisesti italialaiseen ruokaan keskittyvistä pienemmistä putiikeista.
Näyttää siltä, että ainoa virallinen äänitejulkaisu "Kaasusuojelumiesten marssista" on instrumentaaliversio levyllä Suomalaisia sotilasmarsseja 8 (kuultavissa myös YouTubessa).
Albumista Salaa on julkaistu myös nuottikirja (Fuego Music 1999), johon sisältyy samanniminen kappale. Kirjassa on kappaleiden sanat, melodiat ja sointumerkit.Teosta löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista.
Kyseessä on Saima Harmajan runo Rajalla, kokoelmasta Huhtikuu (1932).Runon viimeiset säkeet kuuluvat"Tiedänhän: tähdellä milläänon pelätä mahdotonsen, jolla ympärilläänkättesi suoja on." Kyseinen runo löytyy myös useista koottujen runojen kirjoista ja netistä esimerkiksi Runoston sivuilta (https://runosto.net/saima-harmaja/huhtikuu/rajalla/).
St. Pauli ja Reeperbahn on Irwinin eli Antti Hammarbergin oma sävellys. Discogsista löytyy Irwin Goodmanin Saksassa äänitteillä julkaistuja sävellyksiä, mutta vain Poing Poing Poing (ja Rentun ruusu). Saksan kansallisdiskografiasta ei löytynyt myöskään tietoa Hammarbergin/Goodmanin St. Paulista ja Reeperbahnista. Kysymys jää toistaiseksi siis avoimeksi, voi olla että säveltäjätiedot ovat olleet puutteelliset kyseisellä julkaisulla.
https://www.discogs.com/artist/598077-Irwin-Goodman?superFilter=Writing…
Ruokatieto.fi sivustolla on osio ruokakasvatus ja sieltä löytyy kohta nimeltä retki kauppaan. Yhtenä osatehtävänä kaupparetkellä on tarkkailla ja laskea ruokien sokeripitoisuutta.Tehtävässä mainitaan, että sokeripala painaa noin 2,5 g eli sokerin määrä paloina saadaan jakamalla elintarvikkeen ilmoitettu sokerimäärä 2,5.Esimerkiksi tuotteessa on sokeria 165 g. Sokeripaloina tämä määrä on 165 ÷ 2,5 = 66 sokeripalaa Linkki tehtäväsivulle.
Poijutietoutta jäljittäessäni vastaani ei tullut viitteitä siitä, että uimiseen tarkoitetun vesialueen rajaamisessa käytetyillä poijuilla olisi kokoon tai näköön perustuvia nimityksiä. Erilaisten poijujen samanaikaisella käytöllä on tarkoituksensa: se helpottaa veteen vajonneen ihmisen paikannusta ja pelastustoimenpiteiden kohdentamista.Eri poijuilla on kyllä toisistaan poikkeavia nimityksiä käyttötarkoituksen mukaan. Reittien tai alueiden merkitsemiseen käytettävät poijut ovat merkkipoijuja. Veneilijöille on lisäksi ankkuri- ja kiinnityspoijuja.https://tukes.fi/uimarantojen-turvallisuusKirjoja en Mältinrannasta tai sen historiasta löytänyt. Antoisin löytämäni tietolähde on Tammerkoski-lehti, jossa vuosien varrella on julkaistu joitakin...
Jääkiekon SM-liiga avattiin 26.9.1982 HIFK-Ilves, SaiPa-Jokerit, Tappara-Ässät, Lukko-TPS, K-reipas-Kärpät -otteluilla. HS aikakone. Helsingin Sanomat 25.9.1982, s. 32.
Suomenkielistä eponyymisanakirjaa ei näytä ilmestyneen. Englannin- ja ruotsinkielisiä yleisteoksia sen sijaan on olemassa. Niitä ei valitettavasti ole saatavilla Helmet-kirjastoissa, mutta muutamasta muusta kotimaisesta kirjastosta niitä löytyy.Eponyymisanakirjojen saatavuustilanteen kotimaisissa kirjastoissa voi tarkistaa Finna.fi-palvelusta. Jos teosta ei löydy pääkaupunkiseudulta, sen voi kaukolainata omaan lähikirjastoon. Lisätietoja Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voi lukea Helmet-sivustolta täältä.Haulla "eponyymit sanakirjat" Finna.fi-palvelusta löytyvät teokset voi tarkistaa täältä. Kokeilin myös hakea ruotsiksi "eponymordbok" ja englanniksi "Dictionary of Eponyms", jolloin paljastui, että Finnan asiasanoitus on hieman...
Kyseessä voisi olla jokin versio Joel Chandler Harrisin tunnetuksi tekemästä tarinasta, jossa kettu huijaa jänistä tervatulla nukella. Harris kokosi alkujaan afrikkalaisista, Pohjois-Amerikkaan orjien mukana kulkeutuneista veijaritarinoista kokoelmia, joihin hän sepitti fiktiivisen kertojan, Remus-sedän. Ensimmäinen kokoelmista oli nimeltään Uncle Remus, His Songs and His Sayings: The Folk-Lore of the Old Plantation, ja se ilmestyi vuonna 1881. Siihen sisältyi tarina nimeltä The Wonderful Tar-Baby Story. Harrisin teos on luettavissa Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/ebooks/2306. Walt Disney tuotti vuonna 1946 kirjaan perustuvan elokuvan Song of the South, joka on yhdistelmä näyteltyjä ja animoituja osuuksia ja...
Voisikohan kyseessä olla joku seuraavista teoksista?Nuorvala, Kaarlo: Kagaali (Otava, 1939)Eletään vuotta 1904, ensimmäisen sortovallan aikaa Suomessa. 17-vuotiaan Voiton vanhempi veli Arvi opiskelee Kuopiossa ja Voitto on saanut tietää, että tämä on innokkaimpia 'kagaalin', vastarintaliikkeen, kannattajia. Hän on mm. kierrellyt tapaamassa asevelvollisia ja rohkaissut heitä kieltäytymään kutsunnoista. Myös Voitto pääsee mukaan kagaalin toimintaan, kuljettamaan viestejä ja lentolehtisiä. Voiton ja Arvin isä on kirkkoherra ja vastustaa ensin aktiivista vastarintaa, mutta muuttaa mielensä, kun heidän entinen renkinsä, Juutinen, osoittautuu ilmiantajaksi. Isän pitämä saarna vaikuttaa osaltaan kutsunnoista kieltäytymisiin. Kirjan lopussa tulee...
Kyllä, Ahvenanmaa kuuluu Euroopan unioniin. Maakunnassa järjestettiin kaksi kansanäänestystä EU-jäsenyydestä, ja lopulta Ahvenanmaan maakuntapäivät hyväksyi liittymisen joulukuussa 1994. Huomioitavaa on, että Ahvenanmaalla on erityisasema verotuksen suhteen: alue ei kuulu EU:n arvonlisäverodirektiivin eikä valmisteverodirektiivin soveltamisalaan. Lisäksi sen itsehallintolain mukainen asema otetaan huomioon EU:ssa; EU-säädösten soveltaminen Ahvenanmaalle edellyttää maakuntapäivien hyväksyntää silloin, kun säädökset kuuluvat maakunnan lainsäädäntövaltaan.Lähteet:https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/ahvenanmaa-eussa/
Lasin ja veden välillä vaikuttaa adheesiovoima. Sen synnyttää lasin ja vesimolekyylin erimerkkiset varaukset.Lähteet:Veden adheesio ja koheesio - Opetus.tv
Lehdessä "Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti" (1978: 1, s. 26) on julkaistu runo "Sapattimekko", jonka on kirjoittanut Helvi Alamikkelä. Runo alkaa: "Saivat suvella kutsun kirkkohäihin".
Jerzy Andrzejewskin romaanissaan Tuhka ja timantti (Popiół i diament) siteeraama katkelma on Cyprian Kamil Norwidin runosta W pamiętniku (joka sisältyy Norwidin näytelmään Za kulisami). Valitettavasti runoa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.Kaltio-lehden numerossa 43(1987) : 2, s. 45 on suomennos Norwidin runosta Coś ty Atenom zrobił, Sokratesie (Mitä siis teit, Sokrates, Ateenalle?) sekä runoilijan esittely.https://finna.fi/Record/arto.012711197?sid=5137084645https://pl.wikisource.org/wiki/W_pami%C4%99tniku_(Norwid,_1907)
Dolorous on varsin monimerkityksinen adjektiivi, jolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi tuskallista, kärsimystä, murhetta tai näitä aiheuttavaa; stroke merkitsee iskua. Arthur-legendoissa "dolorous stroke" tarkoittaa seurauksiltaan vakavaa – sekä fyysistä että emotionaalista tuskaa ja kärsimystä sekä murhetta tuottavaa – miekaniskua, jolla sir Balyn surmasi kuningas Pellesin.
Kyseessä voisi olla Martti Sirolan Apassit vuodelta 1974. Sirolan kolme Apassit-albumia (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu ja Apassit : Rautaparta) julkaistiin yhteisniteenä vuonna 1986.Apassit | Kirjasampo
Lainat voi uusia ja palauttaa mihin tahansa samaan yhteiskirjastojärjestelmään kuuluvaan kirjastoon. Kirjastokimpat eivät välttämättä noudata maakuntarajoja, mutta usein näin kuitenkin on – Tampereen kaupunginkirjasto esimerkiksi kuuluu PIKI-yhteisjärjestelmään, johon kuuluvat Pirkanmaan kaupungin- ja kunnankirjastot. PIKI-aineistoa voi palauttaa ja sitä uusia vain pirkanmaalaisissa kirjastoissa.Yhteiseen kirjastojärjestelmään liittyminen perustuu vapaaehtoisuuteen, joten maakuntarajojen sisällä toimivissa kimpoissa voi olla myös siihen kuulumattomia kuntia. Kimpat voivat olla myös maakuntarajoja ylittäviä, kuten esimerkiksi Eepos-kirjastot, johon kuuluu kirjastoja Etelä-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta.
Kappaleen "Tokioon, Tokioon" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Sen laulavat yhdessä äänitteellä Rolf Koskinen, Kai Pahlman, Pertti Purhonen ja Tapio Rautavaara Kai Pahlmanin yhtyeen säestyksellä.Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Pekka Parikan Talvisodassa huomio puna-armeijan jalkaväen ohjesäännöstä kuullaan luutnantti Haaviston (Vesa Mäkelä) ja everstiluutnantti Laurilan (Esko Salminen) sananvaihdon yhteydessä (1:22:17–1:22:30):Haavisto: Kuinkahan kauan se yrittää suoraan tulla – ja aivan pystys. Laurila: Niillä on sellane jalkaväen ohjesääntö, ne ei saa sitä heti muutetuks.
