Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa on aikoinaan vastattu Missä mennään -visailun juontajia koskevaan kysymykseen seuraavasti:
"Ylen arkistosta kerrottiin, että Missä mennään -visailusarjan ensimmäistä kautta isännöi aluksi Ossi Wallius ja melko pian mukaan tuli toimittaja Eija Sarinko. Ensimmäinen kausi alkoi 2.1.1993. Sarjan toisen kauden juonsivat Eija Sarinko ja Esa Pakarinen jr. Toinen kausi esitettiin televisiossa 3.3.1994 - 12.2.1995."
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-juonsi-tv2n-visailua-missa-mennaan-josk…
Kirjasto kilpailuttaa eri aineistolajien hankinnat. avoimella tarjouskilpailulla. Aineistotoimittajat siis voivat vaihtua kilpailuttamisen seurauksena. Tällä hetkellä suomenkielinen kirjallisuus hankitaan mainitsemastasi Kirjavälityksestä. Erikielisistä aineistoista tehdään eri sopimukset. Samoin mainitsemistasi elokuvista ja musiikkiaineistoista. Sopimukset ovat yleensä voimassa vähintään kaksi vuotta kerrallaan. Jos hankintasummat ylittävät EU-kynnysarvon, tarjouskilpailuista täytyy ilmoittaa Euroopan Unionin lehdessä (useimmat ylittävät). Helsingin kaupunginkirjaston aineistomäärärahat ovat noin 3,5 miljoonaa € vuodessa. Kansallisesti niistä ilmoitetaan ainakin Hilma.fi-palvelussa, jolla julkaistaan kaikki...
Vastaamisen tueksi ei valitettavasti löytynyt luotettavaa kirjallista lähdettä. Wikipedia kertoo kuitenkin, että vuonna 2015-2016 käyttöön otetut uudet kruunun setelit ovat kaikki keskenään hiukan erikokoisia. Koot ovat: 20 kruunua 120x66 mm, 50 kruunua 126x66 mm, 100 kruunua 133x66 mm, 200 kruunua 140x66 mm, 500 kruunua 147x66 mm ja 1000 kruunua 154x66 mm.
Kyllä voi, vaikka tällaiset joet ovatkin harvassa. Esimerkiksi Etelämantereen pisin joki Onyx virtaa merestä poispäin. Joki on 30 kilometrin pituinen.
Lähde: Rubin, Jeff: Antarctica (2008), s. 290
Lähimpänä etelänapaa sijaitseva pääkaupunki Uuden-Seelannin Wellington. Se sijaitsee leveyspiirillä -41.28664.
Etelänapaa lähinnä oleva maa on Chile, mutta sen pääkaupunki Santiago sijaitsee huomattavasti pohjoisempana (leveyspiirillä -33.45694).
Lähteet:
LatitudeLongitude.org-sivusto: https://latitudelongitude.org/nz/wellington/, https://latitudelongitude.org/cl/santiago/
World Atlas -sivusto: https://www.worldatlas.com/webimage/countrys/an.htm
Kyseessä voisi olla Jarkko Laineen toimittama Häijyjen ajatusten sanakirja (Otava, 1979), valikoima "kaikkien aikojen mehevimpiä ilkeyksiä eri vuosisadoilta eri puolilta maailmaa". Hakusanan "vauva" kohdalta löytyy Samuel Johnson -sitaatti "Ei lihamöhkäleitä voi rakastaa, eivätkä pienet vastasyntyneet muuta ole."
Vastaava "merkkihenkilöitten ja suurmiesten (ja aivan tavallistenkin miesten) ilkeitä, rumia ja epäyleviä ajatuksia" sisältävä kirja on Armas J. Pullan Epäylevien ajatusten sanakirja (Otava, 1969), jossa on osittain samoja aforismeja kuin Laineen ilkeyksien kokoelmassa. Pullan teosta en kuitenkaan onnistunut saamaan käsiini, joten en osaa sanoa, sisältyykö mainittu Samuel Johnsonin miete siihen.
Laineen kirjassa on oranssi kansi...
Kirjastoista löytyy kieltenopiskeluun tarkoitettuja, lyhennettyjä ja sanastoltaan helpotettuja vieraskielisiä kirjasarjoja. Sarjoissa on usein eri tasoja lukijan kielitaidon mukaan.
Helppolukuisia englanninkielisiä kirjoja on ilmestynyt esimerkiksi Macmillan readers-, Cambridge English readers-, Penguin readers- ja Easy readers -nimisissä sarjoissa.
Ranskan akatemian sivujen mukaan sen entinen jäsen René de Castries kuoli 17.7.1986. Hänen seuraajansa André Frossard aloitti akatemiassa 10.3.1988.
Lähteet:
https://www.academie-francaise.fr/les-immortels/rene-de-castries
https://www.academie-francaise.fr/les-immortels/andre-frossard?fauteuil…
Kirjan päättävä isän repliikki "Hohoho! Aja baja, så du luras, Alfons Åberg!", joka on lausahduksen ainoa esiintymä kirjan tekstissä, kuuluu Kaija Pakkasen suomenkielisessä käännöksessä seuraavasti: "Voi sinua, senkin veijari, kun narrasit minut leikkimään."
Cheshire on brittiläinen paikannimi, joka on johdettu varhaisemmasta latinankielisestä nimestä Ceasterscir. 'Ceaster' merkitsee leiriä, 'scir' aluetta.
Sanonnan "Cheshire cat" alkuperä on epäselvä. Kielitieteilijä ja etymologisti Anatoly Libermanin ansiokas yritys selvittää sen taustaa on luettavissa täältä: The eternal Cheshire cat | OUPblog
Lewis Carroll oli syntyisin Cheshiren kreivikunnasta, mikä saattaa ainakin osittain selittää hänen mielenkiintonsa sanontaa kohtaan. Niin tai näin, häntä on ainakin kiittäminen siitä, että sanonta tunnetaan nykyisin ympäri maailman.
Mitikointi tai mitigointi liittyy riskien hallintaan. Se tarkoittaa suunnilleen erilaisten riskien ja uhkien vaikutuksien vähentämiseen pyrkimistä. Sana on suomalaistettu englannin sanasta mitigation.
Egyptin historian ja sen monumenttien arkeologista tutkimusta ovat huomattavasti auttaneet muinaiset egyptiläiset itse. Kuvanveistäjät ja kirjurit jättivät jälkeensä temppelien seiniin ja papyruskääröihin kirjoitettuja seikkaperäisiä kuvauksia omasta ajastaan. Niiden avulla on saatu selville Egyptin eri kuninkaiden hallitusvuodet, mikä puolestaan on tehnyt mahdolliseksi historiallisten tapahtumien järjestyksen määrittämisen. Vaikka tällaiset ajoitukset eivät ehkä ole olleet ehdottoman tarkkoja, ne ovat kuitenkin suhteellisen hyvin vastanneet todellisuutta.
Ensimmäinen Egyptin historia kirjoitettiin jo ennen ajanlaskun alkua: sen laati kuningas Ptolemaios Filadelfosin aikana (285–246 eaa) Manetho-niminen kirjuri kuninkaansa käskystä....
Tolkienin lohikäärme Smaugin nimi ei sinänsä tarkoita mitään. Vaikka se vaikuttaakin muinaisnorjan sanalta samalla tavalla kuin vaikkapa Thorin, se on kuitenkin Tolkienin luomus: siitä ei löydy vanhempia esiintymiä.
Catherine McIlwainen kirjasta Tolkien : mies joka loi Keski-Maan löytyy erinomaisen seikkaperäinen selvitys Smaugin mahdollisesta etymologiasta: " -- muinaisenglannista tunnetaan adjektiivi smēah osana muistiin merkittyä loitsua: 'with smēagan wyrme', '(jonkinlaista) matoa vastaan'. -- Smēagan tunnetaan muinaisenglannissa myös verbinä 'harkita perusteellisesti, tunkeutua'. Siinäpä sopiva sana vaaralliselle madolle: tunkeutuva mato. Ja ehkä myös älykkäälle madolle. Muinaisnorjan ormr...
Kyseinen romaani voisi hyvinkin olla Magnus Millsin Taivaanrannan kulkijat (WSOY, 2001). Kirjasammossa julkaistun sisältökuvailun voit lukea täältä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1545
Ilmeisesti muistat kirjan nimen aivan oikein. William Goldmanin romaani Taikuri vaikuttaisi nimittäin sopivan näihin tuntomerkkeihin. Teos julkaistiin Otavan kustantamana vuonna 1977. Helmet-kirjastoista löytyy vielä pari lainattavaa kappaletta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1333898e-f914-4320-8e4b-a…
Voisit verrata hyönteistäsi Luontoportin hyönteiskuviin. Muistuttaisiko joku niistä sinun toukkaasi?
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset&pg=14
Voit tehdä tunnistusta myös Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivuston avulla. Sivulla on myös ohjeet tuholaisten hävittämiseksi.
Voit lähettää kysymyksen myös Ylen luontoiltaan https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyy Edvin Avellanin suomennos J. L. Runebergin runosta Fogelboet vid landsvägen. Suomennos on vuodelta 1874.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906653?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=36
Otto Mannisen suomennos runosta on vuodelta 1948. Suomennos sisältyy teokseen Runoteokset 1. (useita painoksia).
https://finna.fi/Record/vaski.8198
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/BookDetails.aspx?BookID=58c46e5a-4852-46fe-bb66-79fd55621e4a
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906600?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=38
http://runeberg.org/runeberg/1/fogelboe.html
Elokuvaa ei ole lainattavana Helmet-kirjastoissa, mutta joissakin muissa Suomen kirjastoissa sitä näyttää Finna-tietokannan mukaan olevan jäljellä. Elokuvan voi tilata Helsinkiin kaukopalvelun kautta.
Finna.fi
Kaukopalvelun yhteystiedot https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Verkon kautta asiakas voi varata vain yhden kirjan kerrallaan. Jos teillä on tarvetta varata monta kappaletta samalla kertaa, kannattaa tulla kirjastoon ja hoitaa varausasia virkailijan kanssa. Virkailija voi varata teille useampia kappaleita. Ellei koulullanne jo ole kirjastokorttia, se kannattaa hankkia. Koulun kirjastokortti on yhteisökortti, joka on vuoden kerrallaan voimassa ja jossa jonkun työntekijän täytyy olla takaajana. Takaajaksi lupautunut voi saada kirjastokortin heti, jos hänellä on henkilöllisyystodistus mukanaan.
Viktor Jerofejev: Miehet
Satiirista lyhytproosaa miesten ja naisten sukupuolirooleista nyky-Venäjällä.
Roman Sentsiv: Jeltysevit - erään perheen rappio
Kuvaus syrjäytyneiden ihmisten elämästä Siperiassa.
Dina Rubina: Kaksiosainen sukunimi
Kertomuksia erilaisista ihmiskohtaloista yhdeltä suosituimmista venäläisistä nykykirjailijoista. Ks. arvio Kiiltomato-verkkolehdessä: https://kiiltomato.net/critic/dina-rubina-kaksiosainen-sukunimi/
Irina Denezkina: Anna mulle!
Tarinoita 2000-luvun vaihteen pietarilaisnuorison arjesta. Ks. Kiiltomato-lehden arvio: https://kiiltomato.net/critic/irina-denezkina-anna-mulle-dai-mne-song-for-lovers/
Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet
Sarja naiskohtaloita 1980- ja 1990-lukujen Venäjältä. Ks. Kiiltomato:...
