Vuonna 1991 julkaistiin Helsingin laulu -niminen albumi, jolla eri artistit esittivät UMO:n säestäminä Helsinki-aiheisia kappaleita. Maarit oli mukana tällä levyllä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1035189__Smaarit%20helsin…
Vuonna 1998 ilmestyneellä Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia -kokoelmalla Maarit esitti kappaleen "Mä vielä palaan Helsinkiin". https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1094191__Smaarit%20helsin…
Olisikohan siis kyseessä jompi kumpi näistä levyistä.
Lasipalatsin osalta alakulon aika alkoi 1949, jolloin se siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Aiemmin sen oli omistanut SOK. Lasipalatsin iso ravinto muutti silloin Sokoksen uuteen tavarataloon kadun toiselle puolelle. Vuonna 1959 Helsingin kaupunki harkitsi Lasipalatsista luopumista, pankit PYP ja KOP olivat kiinnostuneita sen tontista. Vuonna 1954 hyväksytyssä asemakaavassa oli jo ehdotettu Lasipalatsin purkamista. Myös vuosina 1961 ja 1966 valmistuneen Alvar Aallon asemakaavasuunnitelman mukaan Lasipalatsi olisi pitänyt purkaa. Sen paikalle suunnitelmaan oli ajateltu korkeaa rakennusryhmää. Vuonna 1969 Helsinki päätti pormestari Teuvo Auran johdolla, että Alvar Aallon suunnitelmaa ei toteutettu,...
Joskus olen nähnyt tarjottavan Aku Ankkoja alueellisissa Facebook-ryhmissä. Lähellä asuvat saattaisivat hakea lehtiä omille lapsilleen tai lapsenlapsille. Koulut, päiväkodit ja nuorisotalot yms. saattavat tosiaan ottaa lehtiä myös vastaan. Niitähän voi hyödyntää paitsi lukemiseen myös askarteluun. On sinun oma asiasi, haluatko repiä osoitetiedot pois.
Tietueessa ollut päivämäärä oli kustantajan etukäteen ilmoittama arvio. Toistaiseksi ei ole saatu mitään uudempaa tietoa. Kirja ei ole vielä saapunut kirjastoon, kustantaja ei ole ilmoittanut uutta päivämäärää ja varaukset ovat voimassa. Jos kirjan ilmestyminen peruuntuu kokonaan, siitä yleensä ilmoitetaan. Silloin varaukset poistetaan ja varaajille ilmoitetaan. Nyt ei olla siinä tilanteessa. Kannattaa vain odottaa ja seurata tilannetta.
Wikipediaan joudun tässä vastauksessa nyt tyytymään.
Asser Stenbäck (https://fi.wikipedia.org/wiki/Asser_Stenb%C3%A4ck)
"Hesperian sairaalan johtavana ylilääkärinä 1957–1965"
Carl-August Borgström (https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl-August_Borgstr%C3%B6m)
"Hesperian sairaalan apulaisylilääkärinä 1952–1961 ja ylilääkärinä 1961–1975"
Tiedot löydetty läpikäymällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_psykiatrit
Hesperian sairaala on perustettu 50-luvun lopulla Kivelän sairaalan mielenterveysyksiköstä ja sairaalarakennus on valmistunut 1962. (https://betoni.com/wp-content/uploads/2015/10/BET0603_s30-35.pdf ja https://fi.wikipedia.org/wiki/HYKS_Psykiatriakeskus)
Tarkempia tietoja...
Paavo Castrénin teos Antiikin myytit (Otava 2017) on tuore johdatus aiheeseen. Suositeltava on myös Maarit Kaimion, Paavo Castrénin ja Jorma Kaimion toimittama Antiikin myytit ja uskonnot (Otava 2007).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301422?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827729?lang=fin
Alf Henriksonin Antiikin tarinoita (WSOY 2004) taas on lähestymistavaltaan hieman erilainen yllä mainittuihin teoksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1291255?lang=fin
Lopuksi on mainittava Tarujen Hellas -teos (Karisto 1983), joka on käännös Gustav Schwabin 1800-luvulla julkaistusta Sagen des klassischen Altertums -teoksesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore...
Ystävän muuttamista käsitellään ainakin seuraavissa lastenkirjoissa (nimekkeistä linkki OUTI-verkkokirjastoon):
Veera Salmi: Mauri ja Vähä-älypuhelin
Libby Gleeson: Anni ja Lasse
Paula Noronen: Supermarsu tekee maalin
Katri Tapola: Väinämö ja näkymätön naapuri
Tuula Korolainen: Kuono lumessa
Kairi Look: Piia Pikkuleipä muuttaa
Sharon Jennings: Franklin saa vieraan
Asiaa kannattaa tiedustella sarjan kustantajalta Gummerukselta (https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/). Myös Ritva Ylösen väitöskirjaa Tervaksinen toteemi kannattanee tutkia. Siinä tutkimuksen aineistona ovat Iijoki-sarjan ilmestymisajan kritiikit, lehtikirjoitukset ja lukijakirjeet. Tervaksinen toteemi on luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/94472 .
Jos asiakas palauttaa Helmet-kirjaston perintään mennyttä aineistoa, niin aineistosta ei peritä korvausmaksua. Asiakas maksaa silloin vain perintätoimistolle perintäkulut ja kirjastolle myöhästymismaksut. Aineiston korvausmaksun asiakas maksaa vain siinä tapauksessa ettei hän palauta lainassa ollutta aineistoa.
Jos nyt on käynyt niin, että olette palauttanut perintään menneen aineiston ja olette maksanut perintätoimistolle sekä perintäkulut että korvaushinnat, niin ottakaa yhteys perintätoimistoon saadaksenne korvaushinnat takaisin.
Helmetin omissa tiedoissa näkyvien perintään menneiden ja maksettujen niteiden tiedot katoavat asiakkaan omista tiedoista noin parin viikon kuluessa korvausmaksujen maksamisesta. Tiedot...
Eepos-kirjastokimppa aloitti toimintansa kevättalvella 2017 ja silloin perustettiin myös kaikkien Eepos-kirjastojen yhteinen e-kirjakokoelma. Siitä lähtien ainakin siis kaikilla Eepos-kirjastoilla on ollut kokoelmissaan myös e-äänikirjoja. Seinäjoella ja Kuortaneella e-äänikirjoja on ollut tarjolla syksystä 2016 alkaen.
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Linnut kokoelmasta Uni ja kuolema (1939 s. 102). Mainitsemasi kohtaa menee tosin hiukan toisin kuin kirjoitit.
Kokoelma on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimana ja aukeaa luettavaksi alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906932?term=syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20aika&page=105
Teoksesta on useita eri painoksia. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Runo Im Süden (Etelässä) sisältyy Friedrich Nietzschen teoksen Die fröchliche Wissenschaft, La gaya scienza, 1882) lopussa olevaan osaan Anhang: Lieder des Prinzen Vogelfrei (Liite: Prinssi Henkipaton lauluja).
Teoksen suomennos Iloinen tiede ilmestyi vuonna 1963 J. A. Hollon kääntämänä. Aarno Peromies ja Toivo Lyy suomensivat teoksen runot. Prinssi Henkipaton laulut ovat Toivo Lyyn ”suomeksi tulkitsemia”.
Vuoden 1972 painoksessa Etelässä-runo on sivulla 244.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Alkuperäisen teoksen voit lukea täältä:
http://www.nietzschesource.org/#eKGWB/FW
Tiedoistasi voin päätellä, että seteli on Saksan keskuspankin painattama (X-tunnus) ja että se kuuluu ensimmäiseen eurosetelisarjaan. Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivulla on vinkkejä siitä, kuinka pääset arvioimaan erurosetelisi harvinaisuutta. https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurosetelit/ Yhdistyksestä voi kysellä myös arviointiapua suoraan.
Suomen Numismaattinen yhdistys https://snynumis.fi/yhdistys/numismaattinen-yhdistys/
Tietoa euroseteleistä:
https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/denominations/html/index.fi.html#es1-05
https://www.setelit.com/eurosetelit/sarjanumerot-ja-painopaikat
Tässä lähdetään siitä, että olisi teknisesti mahdollista kiihdyttää massallinen kappale valonnopeuteen ja jätetään huomiotta suhteellisuusteorian mukainen aikadilaatio. Silloin yhden g:n kiihtyvyydellä nopeus kasvaisi 9,81 metriä sekunnissa ja valonnopeus 299 792 458 m/s saavutettaisiin 353,7 päivässä.
Suuremmalla kiihtyvyydellä nopeus saavutettaisiin lyhyemmässä ajassa. Ihminen kuitenkin kestää huonosti jatkuvaa yhtä g:tä suurempaa rasitusta. Esimerkiksi Scientific Americanin artikkelissa arvellaan, ettei ihminen kestäisi edes kolmen g:n pitkäaikaista rasitusta, ei ainakaan tarvittavaa reilua 118:aa päivää. Gizmodon artikkeli mainitsee, että kolmen g:n jatkuva kiihtyvyys esimerkiksi Marsiin suuntautuvalla...
Kirjastosta löytyy ainakin seuraavat lapsille kirjoitetut tietokirjat, joissa on aiheena Titanic:
Vuorikuru, Silja : Titanic - maailman suurin laiva. Avain-kustannus, 2021. Selkokielellä kirjoitettu lasten tietokirja, jossa on runsas kuvitus. Kirjassa kerrotaan myös matkustajien tarinoita. 149 sivua.
Adams, SImon : Titanic. Sanoma Magazines, 2012. 79 sivua. Lapsille kirjoitettu tietokirja. Liitteenä cd-levy.
Vanhojen rahojen arvoita saa tietoja alan yrityksiltä esim https://www.kultakolikko.fi/harvinaiset-rahat/ tai alan yhdistyksiltä Suomen numismaatikkoliitto http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
Antiikkiesineiden arviointi kannattaa jättää asiantuntijoille. Suurimmat huutokauppakamarit arvioivat yleensä tavaroita ilmaiseksi ilman myyntivelvoitetta.
Moninkertainen olympiamitalisti, painija Eino Leino (1891-1986) vaihtoi sukunimensä ilmeisesti jo nuorella iällä. Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyy vuodelta 1908 nimenmuutosilmoitus: "Nimeni, joka on tähän asti ollut Eino Kakkinen, on tästä lähtien oleva Eino Leino."
Suomalainen Wirallinen Lehti 1.10.1908 no 227.
Yhteys kirjailijana ja runoilijana tunnettuun Eino Leinoon huomattiin silloisessa mediassa. Esimerkiksi vuonna 1912 poliittinen pilalehti Velikulta keksi tarinoida sekaannuksesta Kuopiossa. Einon Leinon lausuntaa kuulemaan rientänyt olikin päätynyt erehdyksessä seuraamaan painikisoja. Seuraavan päivän lehdestä hän sai lukea runoilijan esiintyneen samana iltana Kaupungintalolla. Tämän lisäksi löytyi Kuopiosta...
