Duodecimin artikkelissa Parantavat sanat ja taivaalliset voiteet kerrotaan mehiläisten esiintymisestä Kalevalassa ja muussa suomalaisessa perinteessä. Mehiläistä on perinteisesti pidetty kansanlääkinnässä luonnonhaltijan kaltaisena lääkitsijänä, joka lähetetään hakemaan parannusta vaivaan tai vammaan. Mehiläisaihe on tullut Suomeen oletettavasti Länsi-Euroopasta katolisen uskonnon myötä, kenties Saksasta 1400- tai 1500-luvulta. Mehiläiseen liittyvät uskomukset ovat olleet yleisiä germaanisten kansojen lisäksi myös suomalais-ugrilaisilla kansoilla.
Suomen mehiläistenhoitajain liitossa arvellaan, että Kalevalan mehiläiset voisivat olla muistoja ajasta, jolloin suomalaisugrilaiset kansat asuivat Volgan seuduilla yhdessä ja mehiläiset ovat...
Tarkkoja keskivertoarvoja tuntuu olevan vaikea määritellä, koska mittaus on hankalaa ja koska luustolihasten massa vaihtelee paljon iän myötä ja riippuu myös esimerkiksi ihmisen pituudesta ja painosta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin 468:n eri-ikäisen ja -painoisen miehen ja naisen joukkoa ja lihasmassa määriteltiin magneettikuvauksen avustuksella. Tulosten mukaan miehen luustolihakset painoivat keskimäärin noin 33 kilogrammaa ja muodostivat noin 38,4 prosenttia miehen kokonaispainosta.
Tässäkin tutkimuksessa todetaan, että tutkimustietoa luustolihasmassan määrästä ja jakaumasta on vähän. Täten luotettavaa tietoa siitä, mitä pidetään terveellisenä määränä ei näytä olevan. Löytyy erilaisia taulukoita normaaleista määristä...
South Pacific -musikaalista on suomennettu kappale Some Enchanted Evening nimellä Tähtitarhat hohtaa. Sen nuotit löytää esim. kirjasta Suuri musikaalikirja (F-Kustannus, 2009). Ilmeisesti musikaalia ei ole esitetty ainakaan suomenkielellä Suomessa, eikä librettoa löydy suomeksi.
Ensimmäisen kerran vuonna 1969 ilmestyneessä Panu Pekkasen Eläinten vallankumous -suomennoksessa lause kuuluu seuraavasti: "[Etkö sinä pysty ymmärtämään, että] vapaus on enemmän kuin rusettien arvoinen?" Sitaatti on kirjan toisesta luvusta, Lumipallon vastauksesta valkoisen Mollie-tamman kysymykseen.
Jussi Tuomas Kiven uutta suomennosta (2021) en valitettavasti saanut käsiini.
Pankin ala-aulassa asiakkaidenkin nähtävänä on viisi Wäinö Aaltosen veistämää patsasta. Keskellä salia on Jälleenrakentajat -veistos. Myöhemmin saliin hankittiin Kotkanpoika ja Kalvea impi. Eteisaulan ja pääsalin välistä löytyvät patsaat Mietiskely ja Äidinrakkaus.
Kulttuurikävelyllä Helsingissä / Pauli Jokinen (Minerva, 2011)
Esimerkiksi Yleisradio luonnehtii kirjeenvaihtajiensa roolia some-kanavissaan näin: "Olemme livenä ja läsnä siellä missä tapahtuu toimien suomalaisten silminä ja korvina maailmalla. Välitämme uutisia, tapahtumia ja tunnelmia mahdollisimman aidosti suoraan paikan päältä aina Berliinistä Nairobiin."
Sofia Antonin ja Aino Tunkelon pro gradu -tutkielmassa "Vakituinen kirjeenvaihtaja – arvokas asiantuntija vai korvattavissa oleva kustannus?" todetaan, että vaikka nykyteknologia antaa sinänsä mahdollisuuksia tehdä juttuja jopa kokonaan kohteessa käymättäkin, toimittajan läsnäolo on olennaista tunteiden ja tunnelmien välittämisessä sekä myös uskottavuuden kannalta: "Kirjeenvaihtajat ovat joukkoviestimelle tärkeitä silminnäkijöitä, jotka tekevät...
Poliisi on kyllä tutkinut Suomen viime sotien aikaisia kuolemantapauksia vielä tällä vuosituhannellakin. Keskusrikospoliisi selvitti esimerkiksi Huhtiniemestä 2006 löytyneiden vainajien tapausta. Koska vainajat osoittautuivat huomattavasti jatkosodan tapahtumia vanhemmiksi eikä yhteyttä epäiltyihin sota-aikaisiin teloituksiin löytynyt, keskusrikospoliisi ei jatkanut asian tutkintaa. Vuosituhannen alussa jatkosodan aikaisten partisaani-iskujen rikostutkinta raukesi, koska tarvittavia arkistotietoja ei saatu Venäjältä. Vielä vanhempi tapaus oli 2017 paljastunut ns. Hikiän metsähauta, jossa KRP selvitti keväällä 1918 teloitettujen punaisten henkilöllisyyttä. Poliisin tutkinnanjohtaja selosti jälkimmäisen tapauksen yhteydessä STT:lle,...
Vuonna 1929 säädetyssä avioliittolaissa
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
todettiin alun perin:
12 §
Se, jolla on kaatumatauti, joka ei pääasiallisesti johdu ulkonaisista syistä, tai tarttuvalla asteella oleva sukupuolitauti, älköön menkö avioliittoon, ellei ole siihen saanut tasavallan presidentin lupaa.
Kuuromykkä älköön myöskään sellaisetta luvatta menkö avioliittoon toisen kuuromykän kanssa, paitsi milloin jommankumman kuuromykkyys ei ole synnynnäistä.
Em. pykälää muutettiin säädöksellä 324/1969, uusi 12 §:
Älköön kukaan menkö avioliittoon hänen aikaisemman avioliittonsa ollessa voimassa.
Asiaan liittyvän hallituksen esityksen HE 158/1968 käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/...
Villanelle-runomuodon nimelle ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä vastinetta. Meillä siitä puhuttaessa turvaudutaan tavallisimmin ranskalaisperäiseen nimitykseen 'villanelle'; Tieteen termipankki kuitenkin käyttää italialaista muotoa 'villanella', kaiketikin siksi, että historiallisesti runomuodon juuret ovat italialaisessa paimen- tai piirilaulussa.
Kirjallisuudentutkimus:villanella – Tieteen termipankki
"Runon mitta voi myös olla villanelle, sonetti tai pantun - " (Marko Niemi, Tuli & Savu, 4/2003)
"Näihin verkosta ravistettua rojua sapluunoihin pakottaviin kaavioihin ('patterns') kuuluu tällä hetkellä sonetti, villanelle, parisäe ('couplet'), pantum, sestina, 'new sentence' (juoneton proosaruno) ja kollaasi -- " (Ville-Juhani...
Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleen säveltäjä on Urpo Jokinen ja sanoittaja Outi Wekström.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FNLF%2F&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A1%2FNLF%2Farto%2F&sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Pikkuinen+tytt%C3%B6&type0%5B%5D=TitleExact&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Anders-kirjastoista nuotti löytyy Lestijärven kirjastosta https://anders.finna.fi/Record/anders.41402. Voit varata sen kirjautumalla verkkokirjastoon kirjastokortilla ja pin-koodilla.
Kahden verkkolähteen mukaan kappaleen ensimmäisen säkeistön kirjoittaja on tuntematon ja säkeistöt 2-4 on kirjoittanut Outi Wekström...
Tässä tarkoitettaneen HS:n julkaisemassa kirjasarjassa Helsingin vanhoja kortteleita vuonna 1983 ilmestynyttä Kaija Hackzellin (ent. Nenonen) ja Kirsti Topparin kirjaa Herrasväen ja työläisten kaupunki, johon sisältyy Kirjallinen Linnunlaulu -niminen osio. Sarjan kirjoja on hyvin saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea.
HS:n kustantamana on ilmestynyt myös Antti Mannisen Puretut talot : 100 tarinaa Helsingistä (2004), mutta siinä ei Linnunlaulun rakennuksia ole mukana.
Paljon toistettu "If you live to be a hundred, I want to live to be a hundred minus one day, so I never have to live without you" on yksi niistä Nalle Puh -sitaateista, jotka eivät ole A. A. Milnen kirjoittamia, vaan ainoastaan hänen kirjojensa ja hahmojensa inspiroimia. Se ei ole peräisin Milnen teoksista, vaan Joan Powersin kirjasta Pooh's little instruction book.
Sitaatin inspiraationlähteenä lienee ollut Risto Reippaan ja Nalle Puhin välinen loppukohtaus kirjasta Nalle Puh rakentaa talon (Annikki Saarikiven suomennos):
– Ja Puh, lupaa ettet unohda minua. Et koskaan. Et vaikka minä olisin satavuotias.
Puh mietti hetken.
– Kuinka vanha minä olen silloin?
– Yhdeksänkymmentäyhdeksän.
Puh nyökkäsi.
– Minä lupaan, sanoi hän...
Voisikohan kyseessä olla James Clavellin romaani Shōgun (Otava 1982, myös uudempia painoksia)? Sen pääosassa on John Blackthorne -niminen englantilainen merimies, ja ainakin laivan polttaminen kuuluu sen juonenkäänteisiin.
Shōgun Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5355
Vaski-verkkokirjaston etusivulta osoitteessa https://vaski.finna.fi pääsee hakukentän alla olevasta painikkeesta tekemään tarkennetun haun. Tarkennetussa haussa on ensimmäisenä kohta Hakuryhmä. Siihen voi kirjoittaa hakusanaksi esimerkiksi lastenkirjat ja valita sen oikealta puolelta alasvetovalikosta vaihtoehdon Aihe. Lomakkeen seuraavassa kohdassa Rajaukset pääsee valitsemaan kielen, tässä tapauksessa puolan. Viereisestä valikosta voi sen jälkeen rastittaa haluamansa aineistotyypin, kuten kirjan, äänitteen tai vaikka Blu-ray-levyn. Viimeisessä kentässä voi tahtoessaan rajata hakua vielä jollekin ajanjaksolle. Painike Hae kokoelmasta näyttää hakutulokset.
Kansainvälisestä näkökulmasta asiasta voinee tiedustella esim. ILO:n kirjastosta:
https://www.ilo.org/inform/lang--en/index.htm
Suomessa lait valmistellaan useimmiten virkatyönä ministeriössä. Myös kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen tai asia tulee vireille kansalaisaloitteena. Aikaisemmin lainvalmistelussa käytettiin esimerkiksi komiteoita, joita saatettiin kutsua komitean puheenjohtajan nimellä. Se ei silti tarkoittanut, että ehdotus olisi yhden ihmisen aikaansaannosta vaan yhteistyön tulos. Eduskunta on myös voinut muuttaa ehdotetun lain sisältöä.
Yksikamarisen eduskunnan aikana säädettiin laki kahdeksan tunnin työajasta (103/1917) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1917/19170103001
Alkuperäisessä laissa todetaan mm....
Oy Artko Ab oli tamperelaisen Uusi Kivipaino Oy:n vuonna 1947 perustama tytäryhtiö, joka kustansi mm. lastenkirjoja, postikortteja, seurapelejä ja pelikortteja. Artko-nimi tuli Uuden Kivipainon omistaneen Artkosken suvun nimestä. Kun Artko Oy lakkautettiin, sen kustannustoimintaa jatkoi ensin vuonna 1970 Esa Mattisen omistama tmi Artko ja sen seuraajana 1977-82 Oy Mallasjuoman omistama uusi Artko Oy, joka fuusioitiin emoyhtiöönsä 1982.
1982 Artkosket perustivat Satukustannus Oy:n (aluksi ky), jonka aputoiminimi oli Artko.
Kansallisbibliografiasta löytyy alkuperäisen Artkon kustantamia kirjoja vuosilta 1947-84, kaunokirjallisuutta 138 ja tietokirjallisuutta 68 nimekettä.
Uuden Kivipainon tytäryhtiöihin kuului myös vuosina 1954-69...
Nykymuotoisen jäätelön arvellaan syntyneen 1700-luvulla. Jäätelötötterö on luultavasti syntynyt vasta 1800-luvulla. Jos 800- tai 900-luvulla seikkailevalla Sinbadilla elokuvassa todella on käsissään jäätelötötteröitä, ne on sijoitettu väärään aikakauteen.
On silti mahdollista, että jo ennen ajanlaskun alkua Persian alueella olisi syöty jäätelöä muistuttavia, jäällä tai lumella jäähdytettyjä jälkiruokia. Lisäksi samaan aikaan oli jo olemassa kovetetusta vohvelista valmistettuja tötteröitä, jotka muistuttaisivat nykyistä jäätelötötteröä. Kolmanneksi Sinbadin seikkailut ovat satuja, joissa otetaan muutenkin vapauksia realismin suhteen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Sinbad_the_Sailor
https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_cream
https...
Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoittamassa laulussa "Menneen vuoden kronikka" lauletaan juuri isäsi muistamia säkeitä. Laulussa on oma säkeistö vuoden jokaiselle kuukaudelle. "Tammikuu" alkaa: "Kun kovan onnen vuodest' oltiin päästy erohon". "Helmikuussa" lauletaan: "Kun Suomen pojat Cortinassa laski mäkeä...Kas, Svea-mamma bandyssa taas siellä piestihin". "Huhtikuussa" lauletaan Hitleristä, Balkanista, jenkeistä ja Grönlannista.
Laulu sisältyy nuottiin Palle: "Rautainen annos" (Pallen parhaita revyylauluja ; vihko 15; 3. painos; Kanervan kustannusliike, 1942, s. 4-9). Sanoituksen yhteydessä on maininta, että laulu lauletaan "Sven Dufva" -sävelmällä. Sävelmän melodianuotinnos on myös sanoituksen...
