Hampurista Aumühleen, jossa Bismarck mausoleum ja museo sijaitsee, pääsee junalla S21. Juna lähtee Hampurin päärautatieasemalta ja matka kestää arviolta 32 minuuttia. Ausmühlen asemalta Bismark mausoleumille ei näytä menevän julkisia kulkuneuvoja, joten sieltä voi ottaa taksin tai kävellä mausoleumille 1,9 kilometrin matkan. Reittiohjeet löytyvät Google Mapsista täältä. Juna-aikatauluja voi tutkia myös The Hamburg Public Transport Associationin verkkosivulla täällä.
Saksan Flensburgista Tanskan Sønderborgiin pääsee bussilla 110. Matka-aika n 1 h 14 min. Bussiaikatauluun voi tutustua tanskalaisella Rejseplanen.dk-sivustolla (saatavilla myös englanniksi).
Vuoden 1644 Koldingin taistelulle ei ole omaa muistomerkkiä tai...
Äänioikeutettu voi tosiaan halutessaan ennakkoäänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Oikeusministeriön julkaisemassa vuoden 2023 eduskuntavaaleja koskevassa ohjeistuksessa kerrotaan tarkemmin järjestelyistä ennakkoäänestyspaikassa:
Äänestämään tulleen henkilöllisyys on todettava ennen kuin hänelle annetaan äänestyslippu.
Eduskuntavaaleissa äänestäjä voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen yhdistelmään otettua ehdokasta. Äänestäjän oma vaalipiiri on se, joka on merkitty hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin ja hänelle lähetettyyn äänioikeusilmoitukseen (ilmoituskorttiin)
Äänestyskoppiin sijoitetaan sen vaalipiirin, jonka alueella ennakkoäänestyspaikka sijaitsee, ehdokaslistojen yhdistelmä. Ennakkoäänestyspaikassa...
Valitettavasti piispan nimeä ei ole tiedossa. Ihan varmaksi ei edes tiedetä, oliko kyse piispasta vaiko jonkun isännän pilkkanimestä. Espoon kotikaupunkipolut sivustolla kerrotaan näin:"Lähiseudun piispa-aiheiset nimet viittaavat muinaiseen Biskopsbyn kylään. 1600-luvun asiakirjoista tunnetaan myös kylän tai talon nimi Biskopsböle. Nimellä olisi voitu kutsua piispan omistuksessa ollutta tilaa. Biskopsby joka tapauksessa sulautui Mattbyhyn jo satoja vuosia sitten." Espoo.fi
Espoon nimistö sivut kertovat Matinkylän kohdalla: Vain yhden talon käsittänyt Biskopsbyn kylä sulautui jo kauan sitten Mattbyhyn. Nimen tausta on hämärän peitossa. Oliko kyseessä ehkä piispantila vai kutsuttiinko isäntää lisänimellä Biskop?" Espoo.fi
Lisää...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) mukaan aprikoida-verbin ainoa vastine on karjalan kielen sana aprikoija. Sanan äännerakenne ja levikki viittaavat siihen, että kyseessä voisi olla venäläinen laina, mutta varsinaista lainaetymologiaa ei ole tiedossa. Aprikoosi ei ole sukua aprikoida-sanalle, sillä aprikoosi on lainattu suomeen ruotsin sanasta aprikos.
Voit kopioida hyvällä omallatunnolla. Tekijänoikeuslaki antaa luvan poiketa kopiokiellosta omaan käyttöön:"Teosten yksityinen kopiointi on sallittua. Vaikka toisten teosten kopiointiin tarvitaan yleensä lupa, pääsäännöstä on tehty merkittävä poikkeus kuluttajan eduksi. Poikkeus koskee kopiointia yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on kopiointi omaan yksityiseen käyttöön tai kopiointi perheen ja läheisen ystäväpiirin välillä. Kopioita ei kuitenkaan saa tehdä rajattomasti. Teoksesta saa lain mukaan tehdä yksityiseen käyttöön muutamia kopioita, mikä tarkoittaa yleensä 2-4 kappaletta." Tekijänoikeus.fi
Espoon kirjastoissa saat myös kopioida haluamasi määrän ilmaiseksi. "Kopiointi pysyy toistaiseksi maksuttomana. Kopioiden...
Hei, tästä linkin takaa löytyy Kirjastot.fi -palvelujen sosiaalisen median kanavia:
https://www.kirjastot.fi/kirjastosome
Kirjastot.fi-sivustolla on myös keskustelufoorumeita eri aiheista: https://www.kirjastot.fi/forum
Kirjastolainen kollegani kertoi esimerkiksi seuraavanlaisia FB-ryhmiä:
Kirjasto
Kirjallisuuden ystävät
Kirjastoklubi
Kirjallisuustapahtumat
Kirjailijanloput
Lukulamppu
Kirjastontädit
Kirjasto oppii - Biblioteket lär sig
Jossakin määrin kirjastoammattilaiset varmasti seuraavat myös eri kirjastojen omia Facebook-sivuja, jotka ovat myös asiakkaiden nähtävillä, kun nostetaan esille eri asioita, tiedotetaan ja vinkataan.
Kyseessä voisi olla Mary M. Dodgen Hopealuistimet vuodelta 1865 (suomennettu 1922), joka sijoittuu Hollantiin. Päähenkilö on köyhän perheen tyttö, joka luistelee puuluistimilla. Tytön isä on loukkaantunut patotyömaalla, ja on menettänyt muistinsa. Isä leikataan, ja hän paranee. Tyttö osallistuu luistelukilpailuun, jossa pääpalkintona on hopealuistimet.
Aaro Hellaakosken runo Yksinäisyys julkaistiiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Uusi runo (1943). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Aaro Hellaakoski: Runot (1977) ja Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1986).
https://finna.fi/Record/piki.10322
https://finna.fi/Record/piki.181212
https://finna.fi/Record/piki.204908
Rambo: First Blood sai Suomen ensi-iltansa elokuvateattereissa 4.2.1983.
VHS-levityksen aloittamisesta ei ole tarkkaa päivämäärää, mutta elokuvan VHS-versiota mainostettiin esimerkiksi Katso!-Videolehden vuoden 1984 ensimmäisessä numerossa, joten se on voinut olla saatavilla jo loppuvuodesta 1983 tai viimeistään heti alkuvuodesta 1984.
Helsingin seutu -lehtiä vuodelta 1978 ei ole valitettavasti saatavissa Helmet-kirjastoista. Vanhempia Helsingin seutu -lehtiä löytyy Pasilan kirjavaraston käsikirjastosta.
Vuoden 1978 Helsingin seutu -lehtien mikrofilmejä voi lukea Kansalliskirjastossa. Mikrofilmit täytyy tilata etukäteen.
https://finna.fi/Record/fikka.3483508
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1724674
Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa hygieniapassista ja myös mallitesti sekä PDF-muodossa että sähköisenä - Sähköinen mallitesti - Ruokavirasto.
Hygieniapassi.fi-sivustolla on suuri materiaalipankki eri sivustoille, joissa on tietoa ja harjoituksia hygieniapassiin liittyen - Materiaali hygieniapassitestiin valmistautumista varten. Jotkut näistä ovat maksullisia mutta ainakin kotisuomessa.fi näyttää olevan sivusto josta löytyy eri hygieniapassin osa-alueihin liittyvää tietoa sekä tehtäviä - Työelämä (kotisuomessa.fi). Tässä on esimerkki kysymyksistä jota löytyy joka eri osasta - Työelämä (kotisuomessa.fi) - tämä esimerkki löytyy "Mikrobiologian perusteet"-osan lopusta.
Kirkes-kirjastossa voi rajata hakua valitsemalla aineistotyypiksi vaikkapa "peli" ja järjestää hakutulokset "viimeksi lisätty"-järjestykseen, jolloin ne pelit jotka on lisätty järjestelmään viimeksi näkyvät ensin. Tähän voi myös valita haluaako tarkasti "lautapelit" tai "tietokonepelit". Tässä tilassa näkee aineiston kohdalla "tilattu"-merkinnän jos ne ovat tilattu ja eivät vielä ole saapuneet. Vaikka pelit ovat tällä tavalla rajattuna, tilattuja pelejä voi löytyä saatavana-olevien pelien jälkeen, sen takia että pelit saapuvat kirjastoon eri aikoihin ja pelit jotka ovat lisätty aiemmin järjestelmään voivat saapua myöhemmin. Täältä löytyy tällä tavalla rajatut pelit - (ei hakusanaa) | Hakutulokset | Kirkes...
Painettua suomenkielistä laitosta en tästä Shaw'n näytelmästä löytänyt, mutta sitä on kyllä esitetty Suomessa, joten kyllä se suomennettu on. Ensimmäisen kerran se nähtiin meillä Kansan näyttämöllä maaliskuussa 1928 nimellä Lääkäri pulassa. Samaa suomenkielistä nimeä näytelmästä käytetään myös Ruth Adamin kirjassa Mitä Shaw todella sanoi (WSOY, 1968).
Vesa Sirénin laatima George de Godzinkyn muistokirjoitus oli Helsingin Sanomissa 25.5.1994 sivulla 4.
Vanhat Helsingin Sanomat ovat luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Voitte lukea kirjoituksen myös Helsingin Sanomien Aikakoneesta esimerkikiksi kirjaston asiakastietokoneella.
Kyseessä voisi olla novelli nimeltä Kasvissyöntikausi, jossa kaksi miestä ryhtyy noudattamaan metson elintapoja ja mm. syövät neulasia puun latvassa.
Novelli on julkaistu seuraavissa Veikko Huovisen teoksissa:
Ympäristöministeri : ekotarinoita (Otava, 1982)
Kootut teokset. 9 osa (WSOY, 1986)
Bakulainen pahvala. Toinen osa (WSOY, 2005)
Lisäksi se löytyy kokoelmateoksista Novellin vuodenajat (Weilin+Göös, 1987) ja Ihmisiä : uutta suomalaista proosaa Samuli Parosesta Rosa Liksomiin (Tammi, 1992).
Runo on Aale Tynnin "Pääskynen". Se alkaa: "Ei mitään ole kauniimpaa". Myöhemmin runossa "tuuli tulee viuhuen". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen" (WSOY, 1949) ja myös esimerkiksi kirjoihin Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013) ja "Tämän runon haluaisin kuulla. 2" (Tammi, 1987).
Runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Eero Nallinmaa ja Tapani Arvola. Arvolan säveltämässä "Pääskysessä" on vain osa runosta ja sitä on muokattu, esimerkiksi sanoitus alkaa: "Ei mikään ole kauniimpaa".
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Talvisodassa Suomi ei saanut Saksalta aseapua, vaan Saksan suhtautuminen Suomeen oli viileää. Suomi oli nimittäin Saksan ja Neuvostoliiton välisen Molotovin-Ribbentropin sopimuksen (1939) salaisessa lisäpöytäkirjassa annettu Neuvostoliiton etupiiriin. Jatkosodan alkaessa maailmanpoliittinen tilanne sekä Saksan ja Neuvostoliiton suhteet olivat ratkaisevasti muuttuneet, ja Suomen ja Saksan välille oli Moskovan rauhan jälkeen kehittynyt aseveljeys. Suomi osti Saksalta aseita ja muuta sotakalustoa, ja Saksa antoi Suomelle muun muassa sotilaallista ja elintarvikeapua sekä polttoainetta. Suomen toimintakyky jatkosodan aikana oli täysin riippuvainen Saksan avusta.
Lähteitä:
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1988)....
Tilastokeskus julkaisee vuotta 2022 koskevat lopulliset väestörakennetiedot 31.3.2023. Tuolloin kysymäsi ikäryhmittäinen jaottelu yli 100-vuotiaista Suomessa 31.12.2022 tulee saataville taulukkoon 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/
Tällä hetkellä saatavilla on ennakkotieto sata vuotta täyttäneiden määrästä 31.12.2022, mutta siinä ei ole ikäryhmittäistä jaottelua: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/ad06fddf-3194-44b6-8bf3-939266fe1bd2
Ohjeita Tilastokeskuksen tietokantataulukoiden käyttöön: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
