Katuun maalattuja mattoja on varsinkin ulkomailla. Suomessa katuun ei voi maalata pysyviä kuvioita ilman kaupungin tai kunnan lupaa. Tiehen maalatut kuviot voivat olla myös tieliikennelain vastaisia, kuten esim. Turun sateenkaari suojatie. Linkki Päivälehti 10.6.2021
Poispestäviä maalauksia, piirroksia tai sirotelmia saa yleensä tehdä. (Kannatta kysyä lupa niihinkin ainakin taloyhtiöltä)
Maailmalla tavallisimpia ja ainakin vanhimpia katukoristelman muotoja ovat sirotelmat. Sirotella voi kukkia, hiekkaa, väriaineita tai värjättyä sahanpurua. Linkki Sawdust carpet.
Hakusanalla Mandala, löytyy myös erilaisia, usein uskonnollisia, kuvioita. Linkki wikipedia Mandala
Googlen kuvahaulla "Painted carpets on the street" löytyy melkoinen...
Helmi-naistenlehti näyttäisi olevan kirjan tarinaan keksitty. Finna-aineistohaku ei löydä Helmi-nimistä lehteä 1940-luvulta, eikä lähivuosikymmeniltäkään. Vuodesta 1991 on mielenterveysyhdistys Helmi ry julkaissut mielenterveysaiheisiin keskittyvää Helmi-lehteä.
https://www.finna.fi/
Kirjailija itse kertoo seuraavaa:
"Helmi ei ole todellinen lehti, mutta olen ottanut siihen elementtejä eri suomalaisista naistenlehdistä niin kuin Eevasta ja Hopeapeilistä. Naisilla oli iso rooli lehtien toimituskunnissa, ja niissä oli pidetty esillä työtä tekeviä, kaupunkilaisia naisia. Ei ole myöskään sattumaa että Helmi asettuu tarinassa Kotilieden vastakohdaksi, sillä Kotiliedellä oli iso rooli kotiäitikuvan ja -ihanteen...
Voisikohan kyseinen romaani kuulua Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjaan. Sarjan ensimmäisessä osassa Muukalainen (Gummerus 2002) päähenkilö Claire päätyy muinaisen kivikehän halkeamasta 1700-luvun Skotlantiin. Aikamatkailua harrastetaan ilmeisesti sarjan muissakin osissa.
http://kirjahullunpaivakirja.blogspot.com/2018/12/diana-gabaldon-muukal…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diana_Gabaldon
Robert Mulliganin ohjaama elokuva Kuin surmaisi satakielen (To Kill a Mockingbird, 1962) on esitetty Yle Teemalla vuosina 2009 ja 2011.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive elokuvasta esimerkiksi Ylen asiakaspalvelun kautta. Asiakaspalvelusta voit myös tiedustella, onko elokuva mahdollisesti tulossa ohjelmistoon.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_812658
Katkelma on Rudyard Kiplingin kertomuksesta The cat that walked by himself kokoelmasta Just so stories (1902).
https://www.gutenberg.org/files/2781/2781-h/2781-h.htm
Kokoelmasta on kaksi suomennosta: Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja (suom. Yrjö Kivimies, 1954) ja Alkutarinoita (suom. Jaakko Anhava, 2013). Kummassakin tarinan nimi on Kissa joka kulki itsekseen.
Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja Helmetissä
Alkutarinoita Helmetissä
Kuvauksesi sopii Rolf ja Margret Rettichin kirjaan Ville Viikari (Kennst du Robert?), jonka on suomentanut Satu Marttila vuonna 1975
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Sarjakuvamaisesti etenevä tekstitön kuvakirja, jossa lapsi voi laatia oman tarinansa aukeaman otsikoiden antamin vinkein. Otsikoita mm. Ville Viikarilla on työtä ja rahaa; Ville Viikari peilailee; Ville Viikarin kadonnut avain. - Keltainen kansi, kuvassa yksi isokokoinen hahmo jonka päällä useita samannäköisiä villejä mutta pienempiä (pään päällä, harteilla, taskuissa, kenkien päällä).”
Ville Viikari Helmet-kirjastoissa
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Emme valitettavasti tunnistaneet mistä kirjasta tämä aukeama voisi olla. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mikrobi joutuu fagosyytoottisen vesikkelin eli soluja syövän kalvorakkulan sisään. Vesikkeliin sulautuu lysosomi, jonka sisältämät entsyymit tappavat ja hajottavat mikrobin. Jäännökset poistetaan solusta solukalvon läpi tai ne assimiloidaan solussa.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Makrofagi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalvorakkula
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lysosomi
https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/solu-bi2-ja-bi5/srsjnt
Malmin kirjastosta voit lainata ulkoisen DVD-aseman, jonka voit kytkeä USB-liitännällä omaan tietokoneeseesi ja siirtää tiedot rompuilta. Samanlaisia asemia löytyy vain kirjastossa käytettäväksi ainakin Entressen, Itäkeskuksen, Oodin, Pasilan ja Tapiolan kirjastoista.
Sitaatti on Louis-Ferdinand Célinen teoksesta Voyage au bout de la nuit (1932). Teos on suomennettu nimellä Niin kauas kuin yötä riittää ja sen suomensi Jukka Mannerkorpi vuonna 1966.
Louis-Ferdinand Céline: Voyage au bout de la nuit (1952, s. 170)
Hei,
Kuopion alueen kirjastoissa ei valitettavasti ole enää digitointilaitetta, jolla asia hoituisi.
Maksullisia digitointipalveluiden tarjoajia löytyy Kuopion seudulta useampia, esimerkiksi valokuvausliikkeet kuten Tunn1n kuva ja Kuva Maija tarjoavat usein digitointia.
Kirjastokortille kertyneet maksut eivät estä palauttamista. Jos maksuja on kertynyt 30 euroa tai enemmän, lainaaminen tai varaaminen ei ole enää mahdollista.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Sanalla Karibia tarkoitetaan Karibianmerta saarineen ja rannikoineen. Se taivutetaan muodossa Karibialla.
Lähde: Hakulinen, Kerkko. Paikannimet. WSOY, 2006. S. 262.
Kielitoimiston ohjepankista löytyy yritysnimiä koskeva ohje: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/yritysnimet/ohje/167.
Sen mukaan "silloin kun moniosaisissa yritysnimissä ensimmäisenä osana on paikannimi ja jälkiosana paikan lajia ilmaiseva osa (laitos, yhtiö, keskus, kauppa tms.), jälkiosa kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, esimerkiksi Elovainion liikekeskus. Kun paikan lajia ilmaiseva osa puuttuu, nimen toinenkin osa ymmärretään erisnimeksi ja voidaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella."
Mikäli yrityksen tapa kirjoittaa nimensä poikkeaa varsinaisista oikeinkirjoitussäännöistä (esim. käyttämällä isoa kirjainta nimen keskellä tai välimerkkejä nimen osana), ohjeena on noudattaa näiden nimien kohdalla lehti- ja muussa...
Suomen laki mahdollistaa monikansalaisuuden eli sen, että henkilöllä on samanaikaisesti kahden tai useamman maan kansalaisuus. Viron laki sen sijaan ei anna tällaista mahdollisuutta, vaan Viron kansalaisuuden menettää ottaessaan vastaan jonkun muun maan kansalaisuuden.
Tietoa Suomen kansalaisuuslaista: https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28f…
Tietoa Viron kansalaisuudesta: https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-…
Oletan, että kysyjä tarkoittaa suomalaisia keittokirjoja. Finna-tietokannasta löytyy ainakin Elin Sjöströmin Kalliinajan keittokirja, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1917. Vapaasti verkossa luettava version on toinen painos vuodelta 1919.
Linkki keittokirjaaan: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155106
Jokamiehenoikeudet antavat luvan poimia kukkia mainitsemissasi paikoissa, joskin valkovuokkoja löytää varmemmin esimerkiksi vähemmän merellisestä Keskuspuistosta.
Valkovuokon suosikkikasvuympäristö on lehto. Kangasmetsissä sitä tapaa usein.
Haltialan ja Tuomarinkylän maisemapelloilla kasvatetaan kukkia, ruiskaunokeista auringonkukkiin, ja herneitä vapaasti poimittavaksi. Kannattaa tutustua!
Kominkielistä tai komilaista kaunokirjallisuutta ei ole suuremmin suomennettu, tarjolla on vain Käenkukuntayöt-niminen komilaista runoutta esittelevä antologia ja suomensukuisten väemmistökansojen runoantologia Bjarmia, jossa on mukana runoja komilaiselta Nina Obrezkovalta.
Suomalaisista teoksista voisi mainita Jouni Tossavaisen tänä kesänä ilmestyvän romaanin Venäjän metsästäjät - eräurheilua Kominmaalta, joka on kustantamon esittelyn mukaan “paitsi eräkirja ja perinteisten metsästystapojen kuvaus myös kannanotto fiktion keinoin nyky-Venäjän vähemmistökansoja polkevaan valtapolitiikkaan”.
Mainitut teokset verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.157199
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3129085
https://vaski.finna.fi/...
