Jazzikansa tulee löytyy Dave Lindholmin levyltä Sirkus (1973). Tähän aikaan Lindholm käytti taiteilijanimeä Isokynä Lindholm. Laulun alku menee näin: Jazzikansa tulee kyllä tänne / soittaa meidät kellariin / Kevyt katse ja raskas askel, / tätä niin toivottiin.
Sanat löytyvät kirjasta Isokynä Lindholm: Puhtaat laivat tai kirjasta Dave Lindholm: Sanat: sitähän se kaikki on. Sanat löytyvät myös netistä googlaamalla Isokynä Lindholm Jazzikansa tulee lyrics.
Olisikohan kyseessä Mairi Hedderwickin kuvakirja Kati ja tyhmä teddykarhu (Katie Morag and the tiresome ted, suom. Sini Sovijärvi, 1986). Kirjasta on uusi suomennos vuodelta 2006. Tässä suomennoksessa kirjan nimi on Kaisu Maarian saaritarinat (suom. Taija Mård).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Kati perheineen asuu Skotlannissa pienellä Struayn saarella (kartta kannen sisäpuolella). Katin perheeseen on syntynyt vauva, mikä harmittaa Katia. Kiukuissaan hän heittää nallensa mereen. Myös äiti hermostuu tilanteeseen ja ehdottaa, että Kati lähtee rauhoittumaan mummolaan. Mummun luona Kati mieli paranee, ja kaiken lisäksi myrskyaallot palauttavat rakkaan nallen. Lopussa onnellinen kuva jossa äiti imettää...
Iisalmen paikallislehti Salmetar ilmestyi myös Sonkajärvellä 1890-luvulta alkaen. Vuonna 2007 se yhdistyi Iisalmi-lehden kanssa.
1930-luvun digitoitut Salmettaret sisältävät myös kirkollisia ilmoituksia, joten todennäköisesti niitä julkaistiin myös 1940-luvulla.
Lisätietoa Salmettaren roolista Sonkajärvellä: Sonkajärven lähteillä : kokoelma "Salmetar" -lehdessä olleista uutisista ja tiedoista Sonkajärveltä ennen kunnan itsenäistymistä 1897-1922 | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Lascaux'n luolamaalauksista on vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Ulla-Leena Lundbergin kirjassa Metsästäjän hymy: matkoja kalliotaiteen maailmassa (2014) on yksi luku Lascaux'sta. Myös Heikki Kaskimiehen kirjassa Muinaiset valtakunnat: kivikaudesta vuoteen 970 eKr (1998) ja Leena Rantasen Seitsensormisessa omakuvassa (1979) Lascaux'n luolat mainitaan.
Vuonna 1958 Osmo Wiio julkaisi nuorten seikkailuromaanin nimeltä Lascaux'n luolat.
Finna.fi-aineistotietokannasta voi hakea aiheesta materiaalia esimerkiksi hakusanalla kalliotaide.
Claes Anderssonin runossa, joka on otsikoitu numerolla 29, on rivit: "Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut / ei ole enää oma itsensä. / Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä."
Runo on kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003) ja se alkaa suomeksi näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Voit lukea runon myös kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51450
On kylmä, täällä palaa -kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalaiset juristit ovat julkaisseet yllättävän niukasti muistelmia, joissa keskityttäisiin nimenomaan juristin uraan. Alla on listattu joitakin kirjoja, jotka saattaisivat sopia tarkoitukseen.
Aurejärvi, Erkki. Kovaa peliä (Into, 2013) tai Kovempaa peliä (Into, 2022)
Honka, Olavi. Muistelmia ja mielipiteitä (WSOY, 1972)
Kahri, Tapani. Viheltääkö pilli?: työmarkkinamiehen muistelmat (Otava, 2001)
Koskinen, Pirkko K., Ernamo, Timo & Hovi, Sanna-Mari. Illallisella Pirkko K. Koskinen (WSOY, 2012)
Laatunen, Lasse. Kolmikannan kulisseissa (Art House, 2017)
Reini, Jorma & Pietiäinen, Jukka-Pekka. Pispalasta Bulevardille (Edita, 1996)
Lisäksi Juristiuutiset...
Tämän palvelun puitteissa on mahdotonta kosketella kaikkia minolaisen kulttuurin ulottuvuuksia. Seuraavaksi kuitenkin lyhyt silmäys sen pääpiirteisiin.
Homeros mainitsee Odysseia-eepoksessaan (19, 148-156), että Kreetalla oli Knossos-niminen kaupunki, jota kuningas Minos hallitsi (suom. Paavo Castrén, teoksessa Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket, Otava 2016):
Kreeta on maa, joka sijaitsee keskellä viiniväristä maata; se on kaunis ja viljava meren saartama saari, jossa on rajattoman paljon asukkaita ja yhdeksänkymmentä kaupunkia. […] Sen kaupungeista suurin on Knossos, jonka kuningas Minos keskusteli yhdeksän vuoden välein Zeuksen kanssa.
Kreikkalaisessa mytologiassa Minos oli Kreetan kuningas. Kyseiseen...
Tuolloin vastikään käyttöön otetusta päivystäjänkilvestä kertoo Leo Franck Kylkirauta-lehdessä 1949. Franckin mukaan vuoden 1918 jälkeen päivystävän upseerin ja päivystävän aliupseerin tunnuksena oli keltainen käsivarsinauha, jota pidettiin epäkäytännöllisenä ja rumana. Nauha oli usein ryppyinen ja likainen, ja se herätti mielleyhtymiä tuolloin käytössä olleeseen sokeiden merkkiin. Puolustusvoimain komentaja, jalkaväenkenraali Aarne Sihvo antoi suostumuksensa Kadettikunnan esitykselle päivystäjän kilven käyttöön ottamisesta. Samana vuonna Kadettikunta luovutti Maasotakoulun 30-vuotisjuhlan yhteydessä koulun käyttöön kolme päivystäjän kilpeä, jotka oli valmistettu Kustaa III:n aikaisen armeijan mallin mukaan kiillotetusta messingistä...
Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarjaa julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helsingin Sanomat 19.9.1976 kertoo, että rintamalla olleiden nimet saatiin silloisesta Valtion tietokonekeskuksesta, pääesikunnasta ja myöhemmin väestörekisteristä. Luettelon perusteella yhtiön asiamiehet kiersivät rintamamiesten luona keräämässä tietoja. Kirjat koostettiin divisioonittain, joka aiheutti haasteita ja viivästymisiä, koska täydennysmiehet tulivat kaikkialta Suomesta ja sodanjälkeinen muuttoliike myös sekoitti asiaa. Kustantaja ratkaisi asian päättämällä julkaista kullekin divisioonalle pääosan ja erillisen täydennysosan. Tarmokas myyntityö, tilaussopimus jota ei voinut perua sekä matrikkelien...
Löysin kuusi kirjaa. Hain sanoilla tee ja yrtit ja rajasin ne aihesanoiksi (tarkennettu haku) Linkki Helmet hakutulokseen
Sinikka Piipon ja Pertti Salon kirja 100 teeyrttiä luonnosta ja puutarhasta vaikutti lupaavalta.
Mustaherukan lehdistä voi tehdä myös Louhisaaren juomaa eli Marskin simaa. Linkki Kotilieden ohjesivulle ja Linkki Marttojen ohjeeseen
Sanonnan voisi kuvitella viittaavan etenkin brittiläiselle jalkapalloyleisölle ominaiseen tapaan laulaa kannatuslauluja omalle joukkueelleen. Kun putoaa kilpailusta, joutuu katsomon puolelle yleisön joukkoon – siis "laulukuoroon".
Anfield Sings Amazing Version Of Liverpool FC's "You'll Never Walk Alone" vs Villarreal (May 2016) - YouTube
Pelko on yksi ihmisen perustunteista. Sen perimmäisenä tehtävänä on auttaa välttämään turhia riskejä ja suojata vaaroilta. Lapsia on perinteisesti kasvatettu pelottelemalla yli-inhimillisillä toimijoilla. Nämä olennot personoituivat ja saivat erilaisia ominaisuuksia omasta ympäristöstä. Voimakkaimmin tunteisiin vetoavia voimakkaita olentoja ovat salaperäiset ja epämääräiset olennot, kuten kansantarinoiden näkki tai satujen mörkö. Lapset pelkäävät myös paikkoja, joissa näitä olentoja asustaa. Riihi ja metsä ovat paikkoja, joissa voi kohdata hirvittäviä olioita. Rakennusten sisällä on pelottavia paikkoja, kuten pimeä eteinen ja kaikki pimeät nurkat, erityisesti sängyn alus.
Lasten pelot ovat erilaisia kuin aikuisten. Lasten leikeissä...
Maailmansodista on kirjoitettu paljon. Tässä muutamia kirjaehdotuksia, joista löytyy tietoa molemmista sodista:
- Ensimmäinen ja toinen maailmansota (Otava, 1995) (ilmestynyt aiemmin nimellä Otavan suuri maailmanhistoria, osat 16 ja 17)
- Muutosten vuosisata 2: I maailmansota (WSOY, 1993)
- Muutosten vuosisata 5: II maailmansota (WSOY, 1994)
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Tietokannoista löytyi viitetiedot, jonka mukaan CD-levyllä Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana on Antonio Machadon runoon sävelletty kappale Kuule kulkija. Runon on suomentanut Kristiina Hurmerinta. Kyseessä on siis etsimänne runo, mutta CD:ssä ei ole tekstiliitettä. Sanat pitäisi toisin sanoen "poimia" äänitteeltä.
Muista julkaistuja suomennoksia runosta en löytänyt.
Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana -äänite Helmetissä
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
Samaa näytelmää ovat koululaiset ilmeisesti esittäneet hieman eri nimillä muuallakin 50-luvulla, sillä samantyyppisestä näytelmästä on kysytty aiemminkin. Valitettavasti tietoa näytelmästä löytyy niukasti.
Näytelmää ei ole Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ylläpitämässä Näytelmät.fi -tietokannassa, johon on listattu lähes kaikki Suomessa esitetyt näytelmät. Teksti on voitu julkaista koulun oppimateriaalissa, mutta finna.fi-hakujen kautta ei ole löytynyt mitään sopivaa.
Uuraisten Portti -lehden numerosta 6 löytyy seuraavanlainen lyhyt kuvaus näytelmästä, joka vaikuttaisi olevan sama. Kuvaus on kuitenkin 90-luvun alusta, joskin tapahtuma, jossa näytelmä on esitetty haki 60-luvun alun...
Etsimäsi kirja on varmaankin Kerstin Thorvallin ja Monica Schultzin kuvakirja Muistatko Saaran (Mer om Sara, suom. Kaija Pakkanen, 1981).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Suorakaiteen muotoinen kuvakirja kertoo viisivuotiaasta Saarasta, joka asuu kaupungissa äidin kanssa ja käy päiväkodissa. Saaran isä on bussinkuljettaja ja asuu muualla uuden perheensä kanssa; äidilläkin on miesystävä. Kirjassa Saara saa uuden ystävän, Lotan, suuttuu päiväkodissa ja karkaa ja lähtee äidin kanssa lomalle lentokoneella. Loman jälkeen punaiset farkut aiheuttavat pahaa mieltä. - Värikkäät kuvat; sisänäkymä mm. linja-auto, lentokone, vaatekauppa; ulkonäkymä mm. aurinkoranta, kerrostalo. - Jatkoa kirjaan: Saara (1981)"...
Yliopiston apteekki perustettiin Turun akatemian alaiseksi laitokseksi vuonna 1755 Uppsalan yliopistosta omaksutun mallin mukaisesti. Akatemia luovutti apteekinpito-oikeuden kenelle halusi ja salli apteekin käyttää nimeään "kylttinä" ja soi sille suojeluksensa. Apteekkari kuului akatemian oman lainkäytön alaisuuteen ja häntä koskevat oikeudelliset kysymykset selvitettiin konsistorissa, mikä tällöin vastasi alinta oikeusastetta. Hänen toiminnastaan voitiin valittaa konsistorille, jolla oli oikeus esittää hänelle vaatimuksia – jopa erottaa hänet. Käytännössä apteekki oli kuitenkin apteekkarin oma liikeyritys, josta hän oli yksin taloudellisessa vastuussa; se oli täysin akatemian talouden ulkopuolella.
Varsinaista "yliopistollisuutta"...
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta.
Näyttää siis siltä, että laulusta...
Pöyry-nimen taustaksi löytyy lähdekirjallisuudesta kaksi rinnakkaista teoriaa. Ralf Saxén on yhdistänyt laihialaisen talonnimen Pöyry muinaisskandinaaviseen miehen nimeen Biur. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä puolestaan on selittänyt sukunimen Pöyry vastaavasta tukan laatua ilmaisevasta sanasta.
Koska Pöyry-nimen vahvimmat esiintymisalueet ovat vastaavasti jakautuneet kahtaalle Etelä-Pohjanmaalle ja Etelä-Savoon, ei ole mahdotonta sekään, että molemmat tulkinnat pitävät paikkansa: kenties läntinen ja itäinen Pöyry ovat saaneet alkunsa eri tavalla – toinen muinaisskandinaavisesta erisnimestä, toinen kantajansa tukan laatua kuvaavasta sanasta. Pöyry-sana tosin tunnetaan merkityksessä 'pörröinen tukka' myös pohjoisella...
