Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastaus https://www.kirjastot.fi/kysy/tiedan-etta-lapsilisien-yleinen-maksatus liittyen lapsilisien maksamiseen:
Lapsilisälain 541/22.7.1948 mukaan lapsilisä maksettiin valtion varoista (1 §). Lisä suoritettiin vuosineljänneksittäin huoltolautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityksellä (10 §).
Tarkemmin asiasta määrättiin Asetuksella lapsilisälain täytäntöönpanosta 547/22.7.1948
Henkilön, joka halusi nostaa lapsilisää, tuli tehdä siitä ilmoitus oman kunnan huoltolautakunnalle, joka paikallistasolla hoiti asiaa ja suoritti asianmukaiset tarkistukset.
Postisiirtopalvelua hoiti Postisäästöpankki, myöhemmin nimeltään Postipankki, joka yleensäkin hoiti valtion maksuliikennettä....
"Liisa Mäen" kirjoittama "vanhan hyvän ajan rakkauskertomus" Hän tuli junalla Urjalasta ilmestyi Apu-lehden numerossa 29/1966. Sisällysluettelo lisää nimeen roomalaisen ykkösen ikään kuin kyseessä olisi jatkokertomus, ja teksti päättyykin sanoihin "jatkuu tilaisuuden tullen".
Nimi "Hän tuli junalla Urjalasta" vilahtaa Suomen musiikintekijöiden verkkosivuston Seppo Rannikkoa käsittelevässä osuudessa, jossa hän muistelee kvartettinsa "surrelistisia herjoja" Yleisradion silloisen vahtimestarin Martti Innasen kanssa: "Sekoiltiin pokkana, humoristisesti. Night In Tunisia vääntyi 'Tunisian Tukkipojaksi'. Uusia keikkabiisien nimiä ja muita aihioita syntyi lukemattomia määriä, kuten muun muassa 'Hän Tuli Junalla Urjalasta' tai 'Käymme...
Kertomus löytyy Robert Van de Weyerin kertomuskokoelmasta Lasten jouluaarre (1998). Kertomus on siinä nimellä Pappa Panovin vieraat. Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.242257?sid=3237477453
Kertomus on suomennettu myös nimellä Suutari Martti: https://helle.finna.fi/Record/helle.64502?sid=3237428556
Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma, vaan hän muokkasi sen ranskalaisesta kansansadusta.
HSL:n (Helsingin seudun liikenne) mukaan pikaratikan erottaa kantakaupungin raitiovaunuliikenteestä suurempi keskinopeus ja se, että ne kulkevat pääasiassa muusta liikenteestä erillisellä radalla, ei katuverkossa muun liikenteen joukossa (mikä mahdollistaa "tavallista" raitiovaunua suuremman keskinopeuden).
Tampereen "2020-luvun ratikka" on toteutukseltaan pikaraitiotietyyppinen. "Pikaratikaksi" sitä kutsutaan esimerkiksi Tampereen raitiovaunujen ensiesittelyn yhteydessä helmikuussa 2019 tehdyssä MTV:n videopätkässä.
Kysymyksiä ja vastauksia | Pikaratikka | HSL.fi
Tampereen raitiotie - tietoa | Raitiotieallianssi
Tällainen se on! Tampereen raitiovaunu esiteltiin ensimmäisen kerran – valaistus vaunussa muuttuu...
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen
Tivi lehdessä on julkaistu Tuomas Kangasniemen artikkeli 8.1.2023. Siinä hän kertoo sotilaiden tehneen ulosteesta kiljua ja tislanneen sitten siitä alkoholia. Linkki artikkeliin
Moinen resepti ei tosiaan kuulosta houkuttelevalta.
Yritin löytää artikkelia HS hakukoneella, mutten löytänyt.
Lähimmäksi pääsin hakusanoilla pariskunta salakuljetus. Uutinen kertoi hollantilaisen miehen matkatavaroista löytyneistä matelijoista. Linkki uutiseen
Kenties löydät uutisen itse Hakukoneesta. Linkki hakuun.
Kokonaan voit saada uutisen luettavaksesi (sen löydyttyä) HS aikakoneesta, joka on maksullinen palvelu tai Kansalliskirjastosta. Linkki Aikakoneeseen. Linkki kansalliskirjastoon.
Suomen numismaattinen yhdistys ry tietää ja kertoo paljon kaikista suomalaisista rahoista. Heillä on tietopankissaan hyvä artikkeli 1800-luvun viisipennisistä. Linkki artikkeliin.
Vaurioitunut raha saattaa olla vain tunne arvoa omaava.
Yritin etsiä kirjaa Finna-haulla. Rajasin tarkennettua hakua sanoilla murhat ja historia. Tuloksen rajasin kirjoihin, suomenkielisiin ja 1900-luvulla ilmestyneisiin. Linkki Finnan hakutulokseen.
Löysin kolme kirjaa, jotka voisivat sisältää kaikki muistamasi aiheet.
Valittujen palojen Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin. Linkki Antikvariaatti.net
Valittujen palojen Ratkaisun hetket : 100 tapahtumaa, jotka muuttivat maailmaamme. Linkki Finlanfdiakirjaan sekä Olli Matikaisen Rikos historiassa. Linkki Tiedekirjaan
Mikään kirjoista ei tosin ole kuvaamasi hopeakantinen, eikä kovin neliömäinen.
Elokuva on vuonna 1980 ilmestynyt kauhuelokuva, joka tunnetaan myös nimillä Cannibals in the Streets. Elokuvan on ohjannut Antonio Margheriti. En onnistunut löytämään tietoa elokuvan esittämisestä tai kieltämisestä Suomessa. Jos asian selvittämisellä ei ole kiire, asiaan voi palata ensi vuonna ja kysyä asiaa uudistetusta KAVIn kirjastosta. Kirjasto on tällä hetkellä suljettu muuton vuoksi.
Lähteet:
IMDB : Cannibals in the streets
Kavin kirjasto
Huuli- ja suulakihalkioiden hoito on ollut Suomessa keskitetty. Pitkään leikkauksia tehtiin vain Helsingissä, vuonna 1998 ne aloitettiin myös Oulussa. Ensimmäiset leikkaukset Suomessa tehtiin sodan aikana. Leikkauksia tehtiin silloin Mehiläisen sairaalassa, Punaisen Ristin Invalidisairaalassa sekä väliaikaisessa sairaalassa Unioninkadulla. Vuonna 1948 Helsingin Katajannokalle perustettiin Suomen Punaisen Ristin Plastiikkasairaala, johon halkiolasten leikkaukset ja hoito keskitettiin. Vuonna 1975 yksikön nimi muutettiin Huuli- ja suulakihalkiokeskukseksi (Husuke), ja 1984 se siirtyi HYKS:n alaiseksi. Yksikkö toimi monessa eri paikassa, kunnes toiminta siirtyi vuonna 1993 Töölön sairaalaan. Samalla leikkauksiin ja niiden hoitoon...
Ota yhteyttä suoraan Helsingin kirjastoautoon. Varmimmin heidät tavoittaa sähköpostilla kirjastoautot@hel.fi. Voit tietysti myös yrittää soittaa, mutta työn liikkuvan luonteen vuoksi kirjastoauton henkilökuntaa ei aina tavoita puhelimitse.
Kirjastoauto-osasto 09 310 85002
Lastenkirjastoauto Skidi 09 310 28387
Lastenkirjastoauto Stoori 09 31071313
Valmistaudu kertomaan kirjastokorttisi numero yhteydenotossasi.
Hieman hankala löytää aivan pyytämäsi tapaista kirjaa. Jo se, mikä on "vaikeaa" ja mikä ei, on hieman haastava rajaus. Kenties joku tätä kysymystä lukeva, voisi myös kommentoida suosikkejaan?
Wikipediasta löytyy kattava lista Nobel-kirjailijoita. Linkki sivulle
Muutamia ajatuksia sain kasaan. Katsoin myös, että kirjoja riittäisi noin kymmenhenkiselle ryhmälle.
Olisiko lukupiirinne kiinnostunut runokirjasta? Harry Martinsonin Kulkijan pilvilinnat ; Aniara tai Pablo Nerudan
Isla Negran runot voisivat silloin olla kiinnostavia.
Tutustumisen arvoisia kirjoja voisivat olla myös Saul Bellovin 84 vuotiaana kirjoittama Ravelstein, Toni Morrisonin Jazz tai Gao Xingjianin Vaarin onkivapa.
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket,...
En löytänyt muuta lastenkirjaa, jossa päähenkilön nimi on Lippe kuin Villit pajunkissat. Siinä ei kuvauksen mukaan esiinny imuria enkä pysty tarkistamaan asiaa, koska kirja ei ole kirjastossa hyllyssä. Imureita on kirjoissa, esim. Sanna ja pölynimuri -kirjassa, mutta siinä ei tuo muu kuvaus tunnu osuvan. Sägynaluskansa - hetki ennen imuria taas on aika tuore kirja.
Muita imuri-kirjoja Finna.fi:ssä kannattaa selata, ehkä joku niistä on etsimäsi.
Tunnistaisiko joku lukijoistamme kirjan?
Finna-haulla 1960-1980 välillä julkaistuja laulukirjoja on paljon.
Laulureppu : reissumiehen laulukirja / Kemppi, Usko. Suomen matkailuliitto 1978 olisi matkailijalle tarkoitettu, mutta Saku Sammakkoa ei näy sen sisällössä.
Lomalla laulamme / Lomaliitto 1973. 2. p sisältää sekä Saku Sammakon että maakuntalauluja (esim. Savolaisten laulu, Karjalaisten laulu, Uusmaalaisten laulu, Vaasan marssi).
Me laulamme / Kalle, toim. Suomen elintarviketyöläisten liitto [julk.] 1971 sisältää myös Saku Sammakon ja maakuntalauluja. Korkeudeksi mainitaan 12-15 cm.
Kuvia löytyi Antikvariaatti.netistä ja Huuto.netistä, Lomalla laulamme 1970-luvulta on 14,5 cm korkea ja 9,5 cm leveä ja siinä on keltainen kansi, voisiko...
