Kyseessä näyttäisi olevan Lappeenrannan keskuspuistossa sijaitseva Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja toteuttama Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas. Paaden toisella puolella on Karjalan vaakuna ja toisella Savon.
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Kaukolainaksi tilataan kirjoja, levyjä, nuotteja, elokuvia ja mikrofilmejä. DVD:n tilaaminen on siis mahdollista, jos kyseistä teosta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lurjusta, veijaria, kelmiä, petkuttajaa ja peijakasta tarkoittava peijooni-sana on tullut ruotsin spion-sanan murteellisesta muodosta spejon. Sanaa käytetään myös lievänä kirosanana. Spion tarkoittaa vakoojaa ja murteissa kelmiä ja veijaria. Samaa perua on myös saksan kielen sana Spion ja italian spione.
Lisää sanasta voit lukea vaikkapa Suomen kielen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja verkossa
Suomen kustannusyhdistys kokoaa vuosittain tilastot julkaistuista uusista nimekkeistä. Omakustanteiden määriä ei tilastoida samalla tavalla ja tarkempia tietoja vuosittain ilmestyneistä omakustanteista onkin vaikea löytää. Kirjakauppamyyntiin tai kirjastoon lainattavaksi päästäkseen on omakustanteelle haettava ISBN-tunnus. Kaikki omakustanteiden kirjoittajat eivät välttämättä tähän pyri.
Uutisoinnin mukaan omakustanteita tehdään ja luetaan Suomessa yhä enemmän. Kansainvälinen omakustannepalveluita myyvä BoD (Books on Demand) toteutti seitsemässä maassa, myös Suomessa tutkimuksen omakustanteiden kirjoittamisesta. Omakustannekirjailijoita oli online-kyselyssä mukana 5 500, lukijoita tuhat. Tutkimuksen mukaan Suomessa...
Tällä Helena Anhavan runolla ei ole nimeä. Se kuuluu runoihin, joista puhutaan ja jotka merkitään vain alkusäkeellä.
Runo löytyy Anhavan kokoelmasta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (1974) ja kokoelmasta Anhava Runot 1971-1990.
Tiedonrippeillä googlaillen on tosiaan hankalaa löytää näytelmää, etenkin vähän tuntemattomampaa. Ilmeisesti teatteriryhmänne toiminnasta on lisäksi jo pitemmälti aikaa jos muistat näytelmän lapsuudestasi.
Yritimme täällä verkkohakuja käyttäen hyväksemme näitä mainitsemiasi muistikuvia. Myös englanninkielisiä yrityksiä tehtiin siltä varalta jos näytelmä oli käännös ja alkuperäisteksti olisi angloamerikkalaista perua. Mitään sopivalta tuntuvaa näytelmää ei kuitenkaan näin löytynyt.
Verkossa on Näytelmähaku-niminen näytelmäluetttelo, josta voi listata näytelmiä lajin mukaan, esimerkiksi lastennäytelmät tai vaikka nuortennäytelmät. Näin saa aika pitkän listauksen esityksiä. Tulokset voi järjestää vanhimmasta uusimpaan. Niitä...
Kattavin kirja aiheesta on varmaankin Aki Pulkkasen Gunilla ja kummat kertomukset. Kirjasta löytyy myös kattava lähdeluettelo, jonka avulla voit löytää vielä lisätietoja.
Kempeleen alueen kummitustietoa löytyy Satu Ekmarkin kirjasta Perinnettä Kempeleestä.
Kaleva on haastatellut Aki Pulkkasta Pohjois-Pohjanmaan kummitusperinteestä.
Perukirja liitteineen on alassa pidettävä asiakirja, mutta joissain tapauksissa niistä voi saada kopiot. Kopion voi saada esimerkiksi henkilö, joka tarvitsee tietoja etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi. Vuodesta 1994 lähtien perukirjat säilytetään pysyvästi Verohallinnosta ja niistä voi pyytää kopiot omaveron kautta. Lisätietoa löydät verohallinnon sivuilta.
Ennen vuotta 1994 laaditut perukirjat ja niiden liitteet säilytetään vainajan viimeisen kotikunnan käräjäoikeudessa ja tilauksen voi tehdä suoraan käräjäoikeuteen.
Tässä vielä linkki suoraan Oulun käräjäoikeuden asiakirjatilaukset -sivulle, mistä löydät lisätietoa asiasta: Asiakirjatilaukset - Oulun käräjäoikeus
Tapani Kuninkaan kirjassa Ufoja Suomen taivaalla on maininta ufohavainnosta Helsingin keskustassa vuonna 1967, mutta siinä ei kylläkään puhuta bussipysäkistä vaan havainto on tehty kerrostalon ikkunasta ja kohde on nähty rautatieaseman yläpuolella.
Vaara-kirjastoista löytyy myös Suomen ufotutkijoiden Uforaportti- kirjoja vuodesta 1995 vuoteen 2023, niihin on kerätty havaintoja paitsi julkaisuvuodelta myös aikaisemmilta vuosilta. Niitäkin voisi halutessaan selata.
Tutustumisen arvoinen voisi olla niin ikään Tapani Kuninkaan 100 ufoa Suomessa - kirja.
Asiaa voi tiedustella myös suoraan Suomen ufotutkijoilta, täällä yhteystiedot.
Sanasto on julkaissut ohjeet tekijänoikeuksien huomioimisesta kuolinilmoituksissa. Asia tiivistynee hyvin oheisessa kappaleessa: "[K]irjallisuuden julkaisemiseen kuolinilmoituksissa tulee hankkia lupa ja käyttö on korvattava alkuperäistekijälle tai tekstin oikeudenhaltijalle. Runo tai tekstikatkelma tulee julkaista alkuperäisessä muodossaan ja runon muunteluun tai lyhentämiseen tarvitaan aina lupa tekijältä. Tekijän nimi tulee ilmoittaa runon tai tekstikatkelman yhteydessä." Tekijänoikeus raukeaa 70 vuotta tekijän kuolemasta, joten tämä ehto ei täyty vuonna 1966 kuolleen Hilja Haahtin kohdalla.
Sanasto.fi. Näin huomioit tekijänoikeudet kuolinilmoitusta laatiessasi, 30.5.2022.
Wikipedia.fi. Hilja Haahti.
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti, mutta ei halunnut syödä tavallista ruokaa, vaan olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Toinen varmaan kuulumpi ruoasta kieltäytyvä lapsi löytyy Jörö-Jukasta. Pikku Lassi, joka ei soppaa syönyt löytyy s.29 digitoidusta Lasten Joulutauluja eli opettavaisia juttuja -teoksesta Kansalliskirjaston palvelusta, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985141?...
Hokusailta ei löytynyt suomeksi käännettyjä runoja, vain taidekirjoja.
Lahden runotietokanta ei ole tällä hetkellä käytössä, siitä olisi voinut tarkistaa, onko esim.
jossain julkaisussa ilmestynyt Hokusain runoja suomennettuna.
Kun googlasin sanoilla "Hokusai runot", tuli vastaan yksi suomenkielinen runo, mutta kirjoittaja näyttäisi olevan Roger Keyes.
Runon nimi on Hokusai sanoo. Kirjan tekijä on Tara Brac : Ehdoton hyväksyminen, Basam Books, 2010
Runo alkaa: "Hokusai sanoo, katso tarkasti / Hän sanoo, kiinitä huomiota, / pane merkille jne.
Amazonista löysin englenninkielisen kirjan Hokusai : 100 poems by 100 poets jne., 2011
Googlaamalla "Hokusai poems", tulee irrallisia runoja englanniksi hänen itsensä kirjottamana...
Kyseessä on varsin uusi kappale. Spotifyn tekijätiedoissa oli tekijöiksi merkitty Leena Siirtola ja Pekka Vierimaa.
Valitettavasti heitä ei ollut eritelty. Eli tiedoista ei selvinnyt kumpi on säveltäjä ja kumpi sanoittaja. Vai onko kaikki tehty yhteistyössä.
Yleensä ensin mainitaan säveltäjä ja sitten sanoittaja, mutta tässäkin on poikkeuksia.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, jossa etsitään nimenomaan luteita. Lähimmät ehdokkaat ovat nämä muitakin hyönteisiä sisältävät kuvakirjat:
Leikkisät ötökät (Kirjalito, 2005)
Scott, Peter: Etevät ötökät (Karisto, 2010)
Oletan, että etsit suomenkielisiä kirjavinkkejä. Tässä joitakin mahdollisia teoksia, jotka löytyvät Helmet-tietokannasta.
Palestiinalaistaustainen kirjailijaa Susan Abulhawa romaaneja on käännetty suomeksi. Hän on käsitellyt kirjoissaan palestiinalaisten tarinoita vuoden 1947 - 49 Itsenäisyyssodan ja Israelista pakenemisen (naqban) jälkeen.
Jeninin aamut. Like, 2010. Kirjassa kirjailija kertoo palestiinalaisten tarinaa vuoden 1947-49 Itsenäisyyssodan jälkeen. Perhe on paennut ja Jeninin pakolaisleirillä syntyy tytär, joka aikuiseksi kasvettuaan tapaa veljensä. Veli oli joutunut eroon perheestään ja juutalainen perhe oli kasvattanut hänet poikanaan.
Sininen välissä taivaan ja veden. Like, 2015. - Palestiinalainen perhe...
Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot...
6.11. on Ruotsissa Gustav Adolfsdagen (Kustaa Adolfin päivä). Se on yleinen liputuspäivä, ja lisäksi päivän viettoon liittyy leivonnainen, Gustav Adolfsbakelse. Päivää on vietetty vuodesta 1832 asti.
Lähteet:
Institutet för språk och folkminnen: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-arets-nam…
Kultursmakarna: https://kultursmakarna.se/2020/11/05/gustav-adolfsbakelse/
Lemmikkieläimen ottaminen kotiin tuo vastuuta ja vaatii harkintaa ja suunnittelua. Koiran hankkimista pohtivalle löytyy verkosta runsaasti ohjeistusta.
Ainakin Suomen kennelliiton verkkosivuja kannattaa tutkia: https://www.kennelliitto.fi/koiran-omistaminen/koiran-hankkiminen
Esimerkkejä muista:
https://www.elaintieto.fi/blogi/muistilista-lemmikinottajan-avuksi/
https://kuono.fi/koiran-hankinta-huomioi-nama-asiat/
https://www.koiranpentu.fi/koiran-hankinta/
https://www.hankikoira.fi/koiran-hankinta
https://evidensia.fi/uutiset/haaveissa-koiranpentu-elainlaakarin-vinkit…
Mainitsemasi koirakirjat, rotuoppaat, koiran hoitoon ja kasvatukseen liittyvät teokset kuuluvat kirjastojen vakiotarjontaan.
